hifolks!
Olin Jyväskylän Kulttuuri- , ja nuorisolautakunnan edustajana Raumalla elokuun 22,23,24.
Aiheena ELINVOIMAA KULTTUURISTA ALUEKESKUSTEN ;niiden kehittäminen yhteistyössä alueen kulttuuritoimijoiden kuten kulttuurihallinnon , kaupunkien ja kuntien kehittämistyöryhmien ja kulttuurintuottajien ja tekijöiden kanssa. Alustuksia oli Lapin Yliopiston nuorelta rehtorilta Mauri Yläkotola- hänestä on laaja puffi viimeisessä NYT-liitteessä.
Opetusministeriön ja sisäministeriön grand old leidit olivat napakoita ja tiesivät paljon ja osasivat esitellä asiat selkokielellä.
Muuten jostain syystä seminaari oli
naisvaltainen-------onhan kyse pienipalkkaisesta,ihmisläheisestä elämän alueesta , kulttuurista , jossa osa palkkaa siis katsotaan hoituvan naisten osalta siitä mielihyvästä ,että saa tuottaa kauniita asioita ja tapahtumia lähiyhteisölle.eräänlaista hoivatyön jatketta siis???
Joka tapauksessa kateeksi kävi Raumalaisia- hieno , perusakorjattu , nykyaikaistetulla kunnallistekniikalla varustettu Vanha Kaupunki , jossa on 600 pientaloa eläväisine pihoineen ja avoinna kadulle ohikulkijan katseelle auki.
Lisäksi Raumalla toimii kaksi Taidemuseoa , joissa molemmissa olivat hienot kansainväliset näyttelyt ja molemmissa oli hyvät tilat esitellä nykytaidetta sekä Rauman Taidemuseossa WAKE UP! - näyttelyssä ja LÖNNSTRÖMIN TAIDEMUSEOSSA KIRJAHDUKSIA-taiteilijoiden taidekirjoja - näyttelyssä .
Kaupungin johtaja tervehdyspuheessaan osoitti olemuksellaan ja puheenvuorollaan oikeasti kunniotuksen taiteen tekijöitä ja kulttuuria kohtaan .Illanvietto oli Rauman kaupungin järjestämä Hollmiongin rantahuvilalla ja paikalla olivat Valtuuton puheenjohtjaja ja runsas joukko muita päättäjiä , nautimme Lapskoipihvejä ja muita herkkuja hyvän viinin kera , ohjelmakaan ei ollut tyypillistä pönötystä vaan nuorista miehistä koostuva GAY-kuoro lauloi upeaäänisesti Raumalaisia juomalauluja ja muuten riehakkaita laulelmia!
Rento ja hilpeä tunnelma jatkui yökerhossa, jossa esiintyi LOS TUMPELOS- bändi , jossa kukaan ei kuulemma osaa soittaa mitään!. No Sinne en enää jaksanut , jalat sanoivat että stop! Ja keelahdin hotelli Vanhan Rauman ylelliselle parisängylle ja aamulla olin iloinen päätöksestäni mennä ajoissa pehkuihin , sillä sain nauttia aamukahvia Rauman Torin Pystökaffessa kaupungin tarjoamana.
Luennot ja puheenvuorot käsittelivät myös Rauman seutua:
Muistutettiin , että Raumalla työttömyysaste oli 90-luvun laman aikana 22% ja he , raumalaiset päättäjät sensijaan että voivottelemaan alkoivat ,ryhtyivät Raumalla heti miettimään kurssinkorjausta ja yhteistyötä alueen kuntien kanssa ja vetovoimaisia yrityksiään kuten meriteollisuus, metalliteollisuus ja niin voimat ja äly yhdistämällä Rauma sai työttömyyden alle 10% ,jota se on nytkin ja yhteistuumin oli päätetty pitää huolta myös kaupungin ja alueen sivistysimagosta eli kulttuurilaitosten elinkelpoisuudesta , ei suinkaan lähdetty niitä kutistamaan kuoliaaksi.
Raumalaiset ovat aina lähteneet merille jo 1400 -luvulta ja tutustuneet uusiin kulttuureihin ja tuoneet vaikutteita kotiväelle aina Egyptiä myöten - , niinpä kielikin on sukúa virolle, ruotsille , englannille ,saksalle .
Eikä sitä ulkopaikkakuntalainen hevin ymmärrä lainkaan. Mutta aina on siis lähdetty merta edemmäs kalaan kauas mutta maalla sisämaahan on päästy korkeintaan Lavialle asti!
Niinpä Raumalaiset ovat identiteetiltään vahvoja ja ylpeitä omista juurista ja siitä varmaan johtuu vahva kulttuurin kunnioitus ja sen säilyttäminen osana arkea!
Kirjahduksia -näyttelyssä loistivat meidän kaikkien tuntemat vielä elossa olevat suomalaiset jo klassikot kuten Kapa, Ismo Kajander , Karel Kunc.
vielä ehtii kokemaan näyttelyn !
Siis pakosta joutui vertailemaan meidän Jyväskyläläisten taikinamaisen apean tuntuista museopolitiikkaa!
Jotain radikaalia täytyisi tehdä, esim, että Taidemuseo muuttaa takaisin Alvar Aalto-museolle ja museot yhdistävät resussejaan ja markkinointia todella ihan uudelta konseptilta.
On hyvä päästä kulttuurilautakunnan jäsenenä tällaisiin tilaisuuksiin , joissa todella voi saada tietoa ja mallia toisenlaisesta, verevästä kulttuuritoimen työskentelystä ja lisäksi saimme virallisen ohjelman aikan kuulla hyviä valtakunnalllisesti mielenkiintoisia hankkeita eri puolilta Suomea.Jospa ne yltävät uudet tuulet Keski-suomeenkin. Ministeriöt lupasivat tulla paimentamaan kullttuurin toimijoita ja suunnitelijoita tänne lähiaikoina.
Seminaareissa käynti lisää omia vahvuuksia " päätöksentekijänä" , mikä välillä kun liikaa pyörii yhden ympyäräkehän sisällä , tuntuu tosi ahdistavalta. Ikäänkuin mitään todellista ei saisi sanoa , tehdä.
Näytösluontoista on vaikuttaminen kuin entisajan Neuvostoliitossa. Jännittävää kuinka demarit ja kokoomus ovat kuin yhtä puoluetta tässä kaupungissa.Sopimukset pitää.
Osa vasemmistoliitonkin päättävissä elimissä on yhteiskuntaeliitin pyörteissä unohtanut etuosan vasemmisto ja nojaa sanan jälkimmäiseen osaan liittoon.
Viime viikolla irrotauduin kertakaikkiaan kaikesta ja marssin Kolttasaamen alueelle Sevettijärvelle patikoimaan.
Siellä Lapin luoja oli meille armollinen ja saimme nauttia joka polun varrella suuren suurista, makeista mustikoista, Harjuksista iltapalana ja Taimenista päivällä.
Ja majapaikassa lopuksi poroa käristeenä, kiusauksena , pyöryköinä.
Lopuksi kävimme Kolttasaamelaisten piskuisessa museossa ja tuhlasimme perinteisesti mummojen kutomiin sukkiin ja lapasiin kymmeniä euroja ostokoriin sujahti myös Kolttasaamelaisten oman kuvakirjaan MATTI SVERLOFFIN SUENJELIN - SAAMELAISTEN PERINTÖ!
Suosittelen aluetta niille kyynisyyden ja luonnon oikean olemuksen unohtaneille , jotta palautuisi mieleen miksi olemme täällä aikamme!Ja mitä tarkoittaa hyvyys ja kauneus, ihmisyys ja kulttuuriperintö!Ja sivistys.
Kolttasaamelaisten yhteiskunnan alkulähdettä ei voida tarkoin tieteellisesti määrittää ,on vain olettamuksia.
Selvää on että tämä pieni heimo on asuttanut jotain eteläisempää aluetta aikoinaan.
Kuolanniemen , Äänisen, Petsamon ja Näätämön alueelta löytyy tutkimustietoa jo 8000 vuoden takaa - siis ennen ajanlaskumme alkua!
Kohtaamisiin!
Marja
PS Huhtasuon kirjastossa on tehty merkittävä löytö : PRO LÄHIKIRJASTO ADRESSIKIRJA , joka oli kadoksissa runsaan viikon , löytyi, virkailija löysi kirjan lehtikaapista, joka on päivittäin käytössä!
Nyt nimiä kirjaan Huhtasuolla!
MAINOS!MAINOS!MAINOS!
Kirjahduksia – taiteilijakirjanäyttely
on sana on kuva on muoto on ääni on väri on liike on sana on kuva on ääni on muoto
Lönnströmin taidemuseo
10.06.2006-24.09.2006
Näyttelyn verkkosivusto:
http://www.lonnstromintaidemuseo.fi/kirjahduksia
Lönnströmin taidemuseon Kirjahduksia –näyttelyn aiheena on taide, jossa kuva ja sana yhtyy. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on tapahtunut suuria muutoksia tiedon välittymisen tavoissa. Sanoja ja niiden muodostamia mielikuvia risteilee yhä enemmän katumainonnassa, televisiossa, bittiavaruudessa ja lehdissä. Maailma on pienentynyt, kielet sekoittuvat toisiinsa, visuaalinen kuvatulva puskee eri kielten kirjaimia ja kuvakirjoitusta verkkokalvoillemme. Internet tiedon ja viihteen lähteenä on ravisuttanut kirja-esineen asemaa: vai onko? Olemme saaneet seurata runouden nousua. Taiteilijakirja on taas ajankohtainen.
Taiteilijakirja on käsintehty uniikkikappale, keräilijän fantasia; tai se on aktivistien underground-painate, jonka jakelu tapahtuu kädestä käteen, joka ottaa kantaa ja pyrkii vaikuttamaan. Taiteilijakirja on kirjoista tehty veistos tai kirjaimia vilisevä animaatio. Runo-installaatio tai arkistolaatikko. Henkistynyt intiimi harvinaisuus tai maailmanmenoon kiihkeästi reagoiva kuvatykitys. Taiteilijakirja on poliittinen, poeettinen, henkilökohtainen ja kansainvälinen taidemuoto.
Kirjahduksia –näyttelyyn osallistuu noin 70 taiteilijaa eri puolilta maailmaa. Näyttelyn painopiste on kansainvälisessä nykytaiteilijakirjassa ja kirja-installoinneissa, mutta myös historiaa loihditaan esiin. Oman typografisen teoksensa muodostaa Jenni Erkintalon suunnittelema näyttelyn dada-vaikutteinen grafiikka.
Näyttelyn yhteydessä on avattu uusi museoshop, josta voi ostaa näyttelyyn liittyviä kirjoja sekä raumalaisia Hannas-tuotteita.
Näyttelyn suunnitteluun ja toteutukseen ovat tekijöinä ja neuvonantajina osallistuneet: Tatjana Bergelt, Taneli Eskola, Kati Kivimäki, Emmi Martin, Maarten Patteeuw, Alan Prohm, Arja Roivainen, Kristiina Wallin.
Näyttelyn taiteilijat ovat: KristofferAlbrecht, Mette Ambeck, Frans Baake, Tatjana Bergelt, Biblioteko (Silja Ahola, Leena Nylander, Marja Purto, Anu Torikka, Arja Valkonen-Goldblatt), Sarah Bodman, Koen Broucke, Inge Bruggeman, Linda J. Douglas, Taneli Eskola, Allan & Marryam & Tizzi Fib, Hiroko Fukumoto, Akseli Gallen-Kallela, Petra Giacomelli, Sabine Golde, Jordi Guaridor, Kaisaleena Halinen, Karen Hanmer, Marko Hellman, Kari Holopainen, Eeva-Liisa Isomaa, Juha Joro, Ismo Kajander, Olof Kangas, Martti (Kapa) Kapanen, Mikhail Karasik, Shoji Kato, Eija Keskinen, Vera Khlebnikova, Cia Kiiskinen, Kaija Kiuru & Juha Siro, Karen Kunc, Elina Merenmies & Markku Paasonen, Tuula Moilanen, Kirsi Neuvonen, Liisa Oksanen, Ch´i Pai-Shih, Jyrki Parantainen, Rachel Ramirez, Kati Rapia, Alexander Reichstein, Cia Rinne, Jenni Rope, Catarina Ryöppy, Riitta Rönkkö, Elina Saloranta, Pentti Sammallahti, Pirkko Siivonen, Eugene Strelkov, Irma Tonteri, Eija Tähkäpää, Marjukka Vainio, Ilona Valkonen, Sándor Vály, Senja Vellonen, Kristiina Wallin & Juha Valkeapää & Niina Hartikainen, Matthew Webb, Peter Wiklund, Emna Zghal, Wolfgang Zurban. Kustantamoista esittäytyvät mm. Edite Alain Buyse, Éditions Atelier Clot, Éditions Atelier Devreux-Gerbaud, F. Despalles éditions, Kharmsizdat, Musta Taide, NaumBookArt. Näyttelyssä on myös Visuaalisen runouden osuus.
Verkkosivustolla näyttelyn taiteilijoiden esittelyt ja mm. seuraavat artikkelit: Alan Prohm (visuaalinen runous), Emmi Martin ja Pirjo Lipasti (Rikhardinkadun kirjaston taiteilijakirjakokoelma), Tatjana Bergelt (taiteilijakirjan kansainvälinen historia ja luokittelut), Taneli Eskola (valokuvataide) ja Eija Keskinen (taiteilijakirja taiteilijan näkökulmasta). Verkkonäyttelyn on toteuttanut Maarten Patteeuw.
TAPAHTUMIA
RUNOILTA Eino Leinon päivänä 6.7.
Markku Paasonen, Juha Siro, Kristiina Wallin
lukevat runojaan ja kertovat Kirjahduksia -näyttelyssä olevista töistään.
23.7. Kamarimusiikkikonsertti
Soineli Suomela, oboe
Päivi Viitanen, harppu
Kati Kivimäki
p. 02-8387 4722
kati.kivimaki@lonnstromintaidemuseo.fi
Arja Roivainen
p. 02-8387 4721
arja.roivainen@lonnstromintaidemuseo.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti