Blogiarkisto

keskiviikkona, elokuuta 31, 2016

KUVATAITEILIJOITA PAKOTETAAN PÄTKÄTÖILLÄ YRITTÄJIKSI

Hyvät taidealoilla työskentelevät , meiltä odotetaan ihmeitä pienellä korvauksella .Palkat ovat alkaneet tippua - koko ajan tulee lisää näitä esim Taikelta; esim viime vuonna yhteisötaiteen työpajoja  viidessä kaupungissa .Näihin oli sata hakijaa ( töitä ei ole ammattikuvataitieilijoille tarjolla, ei julkisia taidehankintoja tms)
Olin yksi valituista. Meille luvattiin aloituskokouksessa Taiteen edistämiskeskuksen taholta eritysiasiantuntija Henry Terho ,että jos yhteisötaiteen pajat toteutuvat hyvin niin jatkossa rahoitus on parempi  ja nyt vain 7000Euro /projekti ,jossa siis myös korkeat tavoitteet; lisätä lähiöiden asukkaiden yhteenkuuluvaisuuden tunnetta, tutustumista toisiinsa ,toteuttaa yhdessä asioita.
Aikaa oli toteutukseen kolme kuukautta -markkinointi ,tiedotus, raportoinit, yhteisöpajoen vetäminen yhden taiteilijan voimin. Ja sokerina pohjalla  oli työsuhde. Toivomuksestani huolimatta ei tehty työsuhteista sopimusta vaan palkkioperusteella -tästä ei kertynyt  työssäoloehtoa siis sosiaaliturvaa niille päiville, kun ei ole töitä! 
Eikä tämä ole väärin käyttää hyväksi tilannetta, jossa tiedetään, että taiteilijat elävät toimeentulon rajoilla ja töistä on oman alan töitä ei ole  ja hakijoita kaikkiin projketeihinkin on näin paljon ! ?
 Eikä ole tekopyhää olla huolissaan työvoimatoimiston menettelytavoista taiteilijoiden luokittelemisessa yrittäjiksi kun Taiteen edistämiskeskuskin luo työtilaisuuksia, joiden vastaan ottamiseen on parasta olla y-tunnus. Yritys. 

Näin pienillä palkkioilla ei tule toimeen jos siis työ tehdään laadullisesti kunnianahimoisesti- eikö olisi järkevää määrällisesti tuottaa vähemmän projekteja ja laadullisesti ja palkan suhteen nostaa tasoa. 
Ja jotain rajaa tavoitteisiin. Jossain suhteessa tavoitteiden pitää olla rahoitukseen ja resusseihin - nyt on tämä haku yhteisötaideprojekti maahanmuuttajatyttöjen kanssa Lahdessa haussa - miten oletetaan , että kahdeksan viikon aikana syntyy pysyviä kontakteja ja miten näin pienellä palkalla joku lähtee muualta Suomesta tekemään tuon työn kun asuminen ja matkat sisältyvät tuohon 3800 Euron palkkaan - itse on siis kustannettava.ne.
  Haloo ! Enemmän laatua ! Enemmän palkkaa !Vähemmän projekteja - Taikesta on tullut kaikkea syleilevä, joka nurkkaa korjaava laitos, mutta entä me taiteen tekijät!Voiko meidät sivuuttaa tietäen ,että aina löytyy , joka tekee ja on kiitollinen.
Tässä alla Lahden työpaikkailmoitus

SINÄ SIELLÄ TAIKESSA


Minä täällä! -hanke- onko tosiaan tarkoitus teettää taiteilijoilla kahden viikon aikana vaativa työ monessa eri paikassa ja palkka matkakuluineen on kahdelta kuukaudelta 3800 Euroa-vielä lisätään,että mahdolliset matkakulut kuuluvat tuohon summaan .Majoituksesta ,esim pitkämatkalaisen osalta ei ole mainintaa?Tämä on ties kuinka mones tällainen taiteilijan ammattityötä aliarvioiva työtarjous - ja ainahan joku ottaa vastaan tai on jopa kilpailu töistä.
Voisiko joku nostaa esiin tämän Taikessa ,että palkkoja ei näin härskisti poljettaisi?
Minä täällä!
Taiteilijahaku maahanmuuttajatyttöjen kanssa toteutettavaan yhteisötaideprojektiin.
Haemme Minä täällä!- projektiin yhteisötaiteilijaa toteuttamaan taideprojektin maahanmuuttajatyttöjen kanssa Lahdessa. Taiteilija suunnittelee ja toteuttaa 8 viikon mittaisen projektin alakoululaisryhmien kanssa Kirkonkylän ja Jalkarannan kouluilla, sekä yläkoululaisille Lahden kansanopistolla koulupäivien jatkeena 3.10- 2.12 välisenä aikana.
Taiteilijalle maksetaan kolmella koululla toteutettavasta projektista 3800 €:n suuruinen palkkio sisältäen mahdolliset matkakulut.
Materiaaleihin ja avajaiskuluihin on varattu oma budjetti.
Projektin toteuttaa Taiteen edistämiskeskus yhteistyössä Lahden kaupungin perusopetuspalveluiden, maahanmuuttajapalveluiden ja kulttuuripalveluiden sekä Lahden Kansanopiston kanssa.
Projektin tavoitteet
Kahden kuukauden projektin tarkoituksena on taidetoiminnan avulla tukea tyttöjen omaa identiteettiä uudessa elämäntilanteessa ja ympäristössä. Taidetyöpaja on turvallinen ja vapauttava tila tytöille. Työpajassa tytöt saavat etsiä tapaa ilmaista itseään rakentavasti ja purkaa kulttuurien välisten ristiriitojen, turvapaikkaprosessin ja uudenlaisten sosiaalisten paineiden aiheuttamia tunteita taiteen kautta.
Tytöt saavat mahdollisuuden löytää itsestään piileviä voimavaroja sekä tukea opiskelumotivaatiolleen ja ystävyyssuhteilleen. Tavoitteena on kahdensuuntainen kotoutuminen, työpajaan osallistuu myös kantasuomalaisia saman ikäryhmän tyttöjä.
Jokaisen ryhmän taiteellisen prosessin tulos tai dokumentaatio esitetään julkisesti, jotta nuoret pääsevät näyttämään teoksensa perheilleen ja ystävilleen.
Taiteilijalta odotetaan kokemusta yhteisöissä toimimisesta, itsenäisestä projektityöskentelystä, taiteellista osaamista ja sosiaalisia taitoja. Hakemuksesta tulee kuvata millaisen taidehankkeen lasten ja nuorten kanssa toteuttaisi ja millaista kokemusta taiteilijalla on aiemmasta toiminnasta.
Hakemukset on toimitettava 31.8.2016 klo 16:00 mennessä liitteineen osoitteeseen elisa.lientola@taike.fi
Kts. liite
Lisätiedot: läänintaiteilija Elisa Lientola
puhelin: 0295330894 elisa.lientola@taike.fi
Tässä alla facebookin keskustelua aiheesta
Top of Form
TykkääNäytä lisää reaktioita
Kokemuksella voin sanoa tuon hakuilmoituksen perusteella ,että on runsaasti työtä. Kykyä itsenäiseen työskentelyyn, ,kolme koulua , maahanmuuttajia ja tietenkin taiteilijalle tuntemattomia lapsia ja nuoria ja tavoitteet taas nostettu hyvin korkealle. Jo tämän hankkken työpajojen suunnittelu vaatii kymmeniä tunteja. Ilmoituksissa puhutaan nykyään palkkioista - no verot ja kaikki muut sivukulut nykyään pyritään Taikenkin projekteissa maksattamaan taiteilijalla.Kyllä 3800 Euroa on näin monen tahon yhdessä järjestämän hankkeen näkökulmasta todella pieni- eikai niitä tuntimääriä voi pienentää kun vaatimustaso on tuo ja lopputulemana näyttely. Aivan oikeasti voisit käydä neuvotteluja ,että palkka on säällinen - Ei tämä ole ainoa - näitä alipalkkkatehtäviä tulee koko ajan lisää. Aina joutuu joku jonka on pakko ottaa vastaan.
olen toiminut kahdeksan vuotta mm läänintaiteilijana ja hankkien työtilaisuuksia taiteilijoille sekä ammattitaiteilijoiden orgnisaatioissa taiteilijoiden valitsemana edustajana useita vuosia- kyllä tuon ilmoituksen perusteella kannattaa nostaa esiin seikka että edistääkö Taike kuvataiteilijoiden ,taiteilijoiden alipalkkausta.Ja miten realistinen on tämä luonnehdinta Kahden kuukauden projektin tarkoituksena on taidetoiminnan avulla tukea tyttöjen omaa identiteettiä uudessa elämäntilanteessa ja ympäristössä. Taidetyöpaja on turvallinen ja vapauttava tila tytöille. Työpajassa tytöt saavat etsiä tapaa ilmaista itseään rakentavasti ja purkaa kulttuurien välisten ristiriitojen, turvapaikkaprosessin ja uudenlaisten sosiaalisten paineiden aiheuttamia tunteita taiteen kautta.

Marja Kolu @Karoliina Maria Suoniemi.Kiitos ,että sallit vielä yhden kommentin.Toisaalta tämä kuuluu  tänne osaksi -aivan kuten työpaikka /apurahailmoittelu.Ei ole toisia kanavia Vai onko?Täällä on hyvä pohtiamitä työstä maksetaanloppujen lopuksi.Olen TAKU ry:n taiteilijoiden edustajana Valtion neuvottelukunnassa ja usean vuoden yrittänyt saada taitelijoille työehtoneuvotteluissa esimmääräaikaisille,projekti työläisille,läänintaiteililijoille korjauksia työehtoihin,palkkoihin ja matkustusaikaa työajalle kun mennään satoja kilometrejä työajoissa.Tämä tällainen ns palkkiotyö ilman työsuhdetta useimmiten meidän palkkoja.Siirrämme keskustelua Cuporen ja Takun sivuille ?Jos jatkuu rakentavana?

lauantaina, kesäkuuta 18, 2016

YHTEISÖTAIDE PALASISTA KOKONAISUUS




Kuvissa korkataan ja ankkuroidaan tekijöiden ja kuvataiteen läänintaiteilija Jimmy Pullin kanssa teos Palasista kokonaisuus Palosaaren torille Vaasaan.Vuonna 2015 keväällä Taiteen edistämiskeskus haki organisaatioita, yhteisöjä, jotka voisivat ottaa hallinoidakseen yhteisötaiteen projektit lähiöissä. Viidessä eri kaupungissa, Kemijärvellä, Helsingissä, Tampereella, Vaasassa. Suomen Setlementtiyhdistys otti hallinnoidakseen projektin - ja laittoi taiteilijat hakuun. Yhteensä yli sata hakemusta tuli hankkeelle. Viisi tuli valituksi, minä mukana ja sain toteuttaa lähiöiden asukkaiden kanssa suunnitelemani projektin Palasista kokonaisuus.
Aikataulu oli haastava; taiteilijahaku käynnistyi helmikuussa, maaliskuussa saimme tietää valinnasta ja touko-heinäkuun aikana piti toteuttaa tapahtuma työpajoineen.Elokuun loppuun menneesä tuli lähettää raportti ohjausryhmälle. Vaasan kaupungin viherosasto ei näin tiukalla aikataululla pystynyt irroittamaan henkilökuntaa mosaiikkilaattojen ripustamiseen ja  vaadittavan kehyksen tekoon  kesällä 2015. Joten mosaiikkilaattojen asennus siirtyi kesälle 2016.
 Viherosaston työntekijät kehittivät hienon telineen räätälöitynä mosaaiikklaatoille ja valmistivat sen viherosaston omassa työpajassa-Kustannukset telineelle ja kyltille Viherosaston ja kaupungiosan talkoorahoitus  3000 Euroa.  Minulla oli käytettävissä 7000 Euroa, materiaaleihin, työpajoihin ja omaan palkkaan - lisäksi ostin arkkitehti Helena Teräväisen vetämään kaupungiosakävelyn Palosaaressa mosaiikkityöpajojen lomaan. Ohjausryhmässä olivat mm Taiteen edistämiskeskuksen Turun toimipisteen pääsihteeri / erityisasiantuntija Henri Terho ja yhteisötaiteen läänintaiteilija SoileSoikio.
Kaikille yhteisessä aloituskokouksessa meille luvattiin ,että jos onnistumme hyvin niin projekti jatkuu ja silloin olisi enemmän rahaa käytössä.
No kuka määrittelee mikä on onnistunut lopputulos ? Olisiko tämä onnistunut PALASISTA KOKONAISUUS- ja saisi jatkoa? En saanut vastausta Taiteen edistämiskeskuksen johtajalta Minna Sirnöltä enkä erityisasiantuntija Henri Terholta- ehkä jo unohtaneet ja puivat uutta toimintaa /projektia kehiin. Näin ohjaavan kuvataiteilijan  näkökulmasta olisi hyvä asia  turvata jakuvuus eikä aina repiä uusilla otsikoilla jotain raflaavaa?

Miksi olen ryhtynyt näihin työpajojen vetämiseen ? Kuten eräälle toimittajalle jo totesin kaikille ei riitä rahoitusta individuaaliin taidetyöskentelyyn ja on mielekästä saada jokapäiväinen leipä oman alan soveltavista töistä -tottakai mielelläni tekisin näyttelyitä ja uniikkeja teoksia .Mutta tarvitaan rahoittaja ja näyttelykutsu merkittävään galleriaan /näyttelyyn. ; )

maanantaina, toukokuuta 30, 2016

NÄIN SYNTYVÄT KESTÄVÄT ULKOTILAN MOSAIIKKITEOKSET VUORES TAMPERE 2014-2016






MUUTAMAN EURON TÄHDEN - HYVINVOINTIA KULTTUURISTA > SUURI PUHALLUS TAITEEN RAHOITUKSESTA BYRÅKRATIALLE?

Muutaman euron tähden!
Goljat ja David -olo pakko tuoda näkyviin tämmöinen toiminta julkisilla rahoilla- Hyvinvointia kulttuurista-hankkeisiin liittyen.
Moni kuvataiteilijakin, jolla ei ole pitkää apurahaa , säännöllistä myyntiä saa leipänsä erilaisista lähteistä ja nyt on tapetilla tämä Hyvinvointia kulttuurista-
Tiedotteita medioissa ja Taiken sivuilla seuratessa tuntuu ,että rahaa ja töitä halukkaille taiteen rajapinnoilla ja taiteen soveltavissa tehtävissä toimiville on tarjolla runsaasti -
Vaan tässäpä esimerkki huonosti järjestetystä nöyryyttävästä kokemuksesta:
Hyvinvointi hankkeesta Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla - kyseessä ovat arvovaltaiset maakuntaliitot, joilta odottaisi osaamista ja ammattitaitoisia ohjausryhmiä - 15.3,sain 15.3.2016 tarjouspyynnön Etelä- Pohjanmaan liitolta ( summia ei mainittu , alue on laaja ja kaksikielinen ) kohderyhmää ei ollut määriltelty erityisesti :
Hei,
Terveisiä Etelä-Pohjanmaan liitosta Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja –jatkohankkeesta. Olemme toteuttamassa tänä vuonna Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien alueella taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksiin liittyvää kehittämishanketta. Hankkeeseen liittyen tulemme mm yhteistyössä kuntien kanssa tekemään molemmissa maakunnissa kunnallisia pilottihankkeita. Kuntapilottien lisäksi järjestämme hankkeen puitteissa eri kunnissa kiertäviä osallistavia taidetyöpajoja- ja esityksiä. Näihin liittyen pyytäisinkin Teiltä tarjousta tällaisten osallistavien taidetyöpajojen toteuttamisesta eri kunnissa.Määrärahamme haettavana olevaan esitys- ja työpajatoimintaan ovat suhteellisen pienet, mutta pyrimme käyttämään niitä mahdollisimman hyvin ja tasapuolisesti. Tarjouksia pyydetään kaikkiaan neljältä kiertävien ja osallistavien taidetyöpajojen ja –esitysten tuottajalta.Tarjouksen voi toimittaa sähköpostilla tähän osoitteeseeni esa.vienamo@etela-pohjanmaa.fi ; Koska projektimme kokonaiskesto on melko lyhyt, toivomme tarjouksia jo maanantaihin 21.3.2016 mennessä.Kotisivumme löytyvät osoitteestahttp://www.epliitto.fi/hyvinvointia_kuntiin_ilman_rajoja tai ruotsiksihttp://www.epliitto.fi/valfard_for_kommuner_over_granser . Lisätietoja asiasta voi kysellä milloin vain allekirjoittaneelta.Ystävällisin terveisin,ESA VIENAMO.Projektipäällikkö
Toteutus tulee tehdä elokuun loppuun mennessä - tein tarjouksen ja otin huomioon ,että en ole työsuhteessa ja materiaalit ym siäsltö tulee tuottaa itse . Tarjosin kolme hintakategoriaa ottaen huomioon kaksikielisyyden ja matkat ja ryhmien koon. Hintahaitarini oli 47-57 Eur/ tunti + kielilisä ja matkakulut.Siis tietämättä kohderyhmistä mitään.
Sain vastauksen runsaan kuukauden kuluttua :
Hei Marja,
Nyt olemme saaneet selville tarjouspyyntöömme liittyvien taidepajojen toteutuksen pilottikunnissamme. Tarjoukseesi liittyen me haluaisimme toteuttaa 2x45 minuutin kuvataidepajan, ja paikkana olisi Vaasa. Valitettavasti enempää töitä ei nyt tämän kilpailutuksen kautta meillä ole tarjota, mutta toisaalta mukava että päästään pienenkin yhteistyö kautta alkuun.
Vaasan kaupungilla yhteystyötahona tässä on Leena Nyqvist, joka varmaan on sinulle jo vanhastaan tuttu. Eli voisitte nyt Leenan kanssa sopia tarkemmin ajankohdasta ja paikasta. Myös Leenalle olen tänään laittanut aiheesta postia. Pajan voi toteuttaa kerralla 1,5 tuntia tai eri päivinä 45 min. + 45 min. Pajan sisällöstä voitte sopia vapaasti, meidän puoleltamme se voi olla tarjouksesi mukaisesti Kategoria a) tai kategoria c), eli tuntipalkkana yhteensä 2 x 47 euroa tai 2 x 55 euroa + mahdolliset matkakulut.
Laskua taidepajasta voi laittaa meille Etelä-Pohjanmaan liittoon
Jos mitä tahansa kysyttävää tähän liittyen nousee esiin, niin ollaan yhteydessä.
Ystävällisin terveisin,ESA VIENAMO Projektipäällikkö 0400 883 317
OTANKO SATASEN TYÖN VASTAAN ? TOTTAKAI OLEN SATASEN EDESTÄ TEHNYT JO HAKEMUSTA .

Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja. Etelä-Pohjanmaan liitto on monialainen kuntayhtymä, jossa on 18 jäsenkuntaa.
EPLIITTO.FI|HENKILÖLTÄ ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO

lauantaina, huhtikuuta 30, 2016

Mahdotonta Suomessa ; nainen käsitetaiteilijana

Onneksi on hyvät kuvat  toteutuneista tilateoksista Marja Kolu Meidän herramme muurahaiset - käytetyt puiset pyykkipojat -osa tilateosta.Kuopion Rauhanlahden kesänäyttely 1988 ( kuva Markku Hyvönen)
Alla Marja Kolu  Kunnianosoitus koirille ja koiraille 1994 Kuopion kuvataiteilijoiden Ars Liberan galleria 
Soivat Pyykkilaudat -osa tilateosta Kuopion Rauhanlahdessa 1988( kuva Markku Hyvönen )
Pesät Mäntän kuvataideviikot  Intiimi , kuraattori Helena Sederholm2008





Mahdotonta Suomessa ; nainen käsitetaiteilijana.


Teoksiani , esinekoosteita /artepoweraa/ käsitetaidetta tai jotain muuta?
1990 -luvun alusta ylempi Kristus perkele ( kuva Markku Hyvönen ) -Salvador Dalia mukaillen-
Alempi Pieni Tapuli - näyttelystä Vapauden aukiolla . ( kuva Markku Hyvönen) Helsingissä 1991
Alla Kioski  ( kuva Markku Hyvönen )- yksityiskohta tilateoksesta 1991 -Kuopion taidemuseon kokoelmat
Tilateos Vapaita paikkoja ei ole Kuopion taidemuseo 1998 -tilateos Neuvostoliiton parodia- kuva Kuopion taidemuseo
alla  Muuri  Jyväskylän taidemuseo  ( kuva Martti Kapanen ) Aineen henkisestä sisällöstä ( kuva Pekka Mäkinen ) Alin  Marja Kolu Vanhan nartun kokoelmat , esinekooste 1991 ( kuva Markku Hyvönen)Muuri-teoksen tiilet päätyivät savolaiseen kotiin piipun rakennusmateriaaliksi oltuaan minulla taideprojekteissa mm Helsingin taidehallissa Suomen taiteilijaseuran näyttelyssä noin 10 vuotta- keräsin tiilet Kuopion satamasta SOK:n purkutalosta itse , 550 kappaletta lyömätiilta- valmistettu uunipolttona Karjalassa.


Mahdotonta Suomessa : nainen käsitetaiteilijana?



 Naispuolisena käsitetaiteen pioneerina Suomessa 1988 -2009Ylempi teos Marja Kolu  Hevimetallica -Kuopion Taidemuseo 2002 - Materiaali oli sopivan kokoista kantaa itse ja siitä sai ison kokonaisuuden järjestämällä pellit roikkumaan kattorakenteista tai nojaamaan ja valumaan seinältä - vanha kattopelti materiaalina . Kattopellin sisäpinta oli säilynyt upeasti se välkehti valkoisen ja harmaan eri sävyissä ja pelti soi kaikuen  - tilateos tuli läpi museon katon,  liike jatkuu vaikka on pysähtynyt. Avajaisissa  kattopelti soi ammattirumpalin käsittelyssä - nyt teosmateriaali on jossain keskisuomalaisen ratsutilan kattona. Mikään  kokoelma ei kelpuuttanut tätä talteen. Toisaalta myös muu huomio jä laimeaksi.
Alempi kuva on Varkauden taidemuseon näyttelystäni  2001 - osa kuva kokonaisuudesta metallisosasto - näyttely pohjautui Neuvostoliitossa tavaratalojen osastojen tapaan rakennettuun , oli kangasosasto ja ja leluosasto jne .Tällaista peltiä ei enää valmisteta.Lopetin tilateosnäyttelyt kun taideteosmyynti tyssäsi kokonaan ja näyttelyiden rahoittaminen pankkilainoilla alkoi käydä arkielämisen kannalta mahdottomaksi.  Apuraha-arpa osui aivan liian harvoin ja keskittyminen taideteosten valmistamiseen ei enää onnistunut. Nyt teen vain tilauksesta mosaiikkiteoksia ja järjestän mosaaiikkityöpajoja  tai muuta taitelijan ohjaamaa viriketyöpajaa.

maanantaina, huhtikuuta 25, 2016

Oikea taide? Missä sitä näkee?

Mäntän Gösta Serlachius -museolla vierailin katsomassa Anselm Kieferin taiteen näyttelyn viime perjantaina.Monien muiden tavoin. Kannatti käydä kaukaakin.

Miksi?
Näyttely herätti innostuksen taiteen kokemiseen. Näyttely oli nautinto kokea.
Koska tämä oli niitä harvoja näyttelyitä, joka oli taidetta sen oikeassa merkityksessä. Näyttelyä ei oltu rakennettu pönkittämään jotain muuta kuin taidetta.Teokset käsittelivät suuria asioita kuvataiteen keinoin. Onnistuen.
Taiteen kokemisen puhdas nautinto.
Lisäksi erinomaisesti ripustettu.

Nykytaide , helppoheikkien markkinat, kikkailijoiden menomesta

Useita näyttelyitä tuntuu vaivaavan taiteen, henkisen sisällön  puute, näyttelyesineiden onttous. Teokset ovat kivoja dekoraatioita
 Näyttelyiden valjastus joko valtaisaan henkilöhegemoniaan - yksilötason nerouden ylistämiseen , taiteellisen tason kustannuksella.
Yksi syy on siinä, että medioissa on vain muutama johtava mieskriitikko ja taidemaailmaa johtaa muutama mieskuraattori /tutkija vaikuttamassa kuvataiteilijoiden esille nostoon.
 Joillekin osuu täysipotti apurahaa, näkyvyyttä, ylistystä.
 Sosieteen ulkopuolella oleville jää vain laarin pohjat ja maksumiehen osa.Osattomuus yleisöistä , osattomuus kritiikistä.

Näyttelyitä tuntuu vaivaavan taiteen osalta aneemisuus, mitään sanomattomuus, väljähtyneet ideat.
Aika on  kovaa ja räjähtävää ymärillämme - onko tosiaan taiteilijoiden rooli olla viihteentekijä , somistaja, hotelli helpotus? Tai eskapismia luova keinosiementäjä?

Silmiin pistävää on myös kaikenlainen keekoilu ylellisillä, kalliilla  materiaaleilla yhdistyneenä " loistavaan " , " näppärään " , " aikaa vievään " käsityötaitoon  sekä " kantaa ottavaan " - mutta tarkemmin katsoessa takki onkin tyhjä- missä itse taide ?
Mitä haluttiin sanoa? Missä tunne ja kiihko, omintakeisuus?
 Rahan vuoksiko taidetta tuotetaan ?
Jopa hukkuvat siirtolaiset, pakolaiset , asunnottomat, kurjat kelpaavat näyttelyluetteloiden tekstiin, rekvisiitaksi, mutta tuloutus  kartuttaa ainoastaan  taiteilijan pankkitiliä.
Tulemme hyvin toimeen ilman maksettuja, keskinkertaisia, itsessään  loistavia kuvataiteilijoita - haluamme nähdä enemmän oikeaa taidetta.


Älkää ryhtykö taiteilijaksi Suomessa jos teillä on vakava halu ymmärtää, selittää maailmaa, oivaltaa ja luoda uutta ?Muuttakaa Ruotsiin.

Sataa räntää. Hyvä. Pöly ja paska sitoutuu maahan eikä pilaa ilmaa.








sunnuntaina, huhtikuuta 24, 2016

Taiteilijan uudet työt 2

Taiteilijan uudet työt 2 - tien viittana.

Kuvataiteilijoille uusia tehtäviä 1

Kuten postiljooneillekin . on kuvataiteilijoille kehitetty uusia tehtäviä; elävänä kattokruununa.





sunnuntaina, huhtikuuta 17, 2016

Aloin purkaantua.


Helene Schjerfbeck imitaatio


Miksi?

Miksi taivas on märkä ja roikkuva?
Miksi maa on ruskea ja imee kaiken valon ?
Miksi tie vie metsään?
Miksi kissalla on silmä rikki ja vuotaa verta?
Miksi kaikki on nurinpäin?
Miksi tie vajoaa alla luoden lötköjä pötköjä tien reunoille?
Miksi olemme ?
On kevät.

EDWARD MUNCHIN HUUTO + HELENE SCHJERFBECKIN OMAKUVAN RISTEYTYS


keskiviikkona, huhtikuuta 13, 2016

sunnuntaina, huhtikuuta 10, 2016

LUOTETTU YHTEISTYÖKUMPPANI ON POISSA

Taidevalu Jarmo Saarekas toteutti yhteistyössä kanssani  3 julkista ja 2 yksityistä julkisen tilan teosta.
Vuosien 2008-2015 aikana -viimeisin teos ladottiin Tampereella syyskuussa 2015.
Rakennus, johon teos sijoitetaan ei ole vielä valmis ja toinen osa mosaiikkiteoksesta ladotaan kesäkuussa.
Surullista ,että emme ehtineet latoa teosta valmiiksi Jarmon kanssa- Jarmo menehtyi vaikeaan sairauteen alkuvuodesta. Hänen kanssaan työt sujuivat sovitusti ja ammattimaisesti. Alalla ei ole kovin monta osaajaa. Työ vaatii laajaa materiaalien tuntemusta, valutekniikkojen hallintaa, hyvää kuntoa, sosiaalisia taitoja, paineen sietokykyä  ja jatkuvaa osaamisen päivistystä.

Graduni -Jyväskylän yliopisto , Taidekasvatus valmistui joulukuussa 2014. Tutkimuksen otsikko on Julkinen taiteen hankintamenetelmät 2000-luvulla - yksittäisen taiteilijan näkökulmasta.
Tukimuksessani on mukana runsaasti kuvamateriaalia, mm teospari Rastatukkainen Soffa ja Puraistu omena , jotka valmistimme yhdessä Jarmon kanssa 2006-2008 Jyväskylään.

Tässä linkki  https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/44901/URN:NBN:fi:jyu-201412163514.pdf?sequence=1
Myös BETONI.-lehti julkaisi artikkelin Rastaukkaisesta soffasta ja Aatamin puraisusta

http://betoni.com/betonilehti/32008/
http://www.taidevalu.fi/

perjantaina, huhtikuuta 08, 2016

PÄIVÄN PIIRROS

Sarjasta Ei toteutuneet ideat Ehdotus veistokseksi ( värillinen mosaiikki)Tiitiäisen puistoon Tampereelle 


keskiviikkona, huhtikuuta 06, 2016

PÄIVÄN PIIRROS; PANAMAHATTU RATKEILEE


TAITEEN EDISTÄMISKESKUKSEN TEEMA 2016 LASTEN KULTTUURI JA TAIDE

Vuonna 2012 tein esityksen Taiteen edistämiskeskuksen Pohjanmaan toimipisteelle  kiertävästä taidepajasta - Pohjanmaa on laaja alue ja täällä on kouluja sivukylillä ja vähän kulttuuripalveluja lapsille ja nuorille,idea  ei ottanut tulta 2012, tänä vuonna Taiken teema on lasten kulttuuri ja taide,niin tarjoanpa ideaa uudelleen - jokohan saisi vihreää valoa? Tähän täytyy yhteisön tai julkisen organisaation hakea rahoitus , minä hoidan taiteellisen käytännön toteutuksen.
 https://files.acrobat.com/a/preview/0d1c7b5b-e7ba-4412-bc66-e551c9a2b37e

tiistaina, huhtikuuta 05, 2016

TAIDE EI OLE LAASTARI- TAIDE ON HAAVA

Kyllä taide ja taideterapia tulee erottaa toisistaan-  erottaa käsitteinä.Luulisi , että sillä asiantuntijajoukolla mikä työskentelee Taikessa ja Sotessa ja Suomen taiteilijaseurassa on osaamista markkinoida nämä taiteilijoiden toimeentuloa koskevat uudet avaukset ja tulokulmat ?
Meillä on ongelma ;kaikille  kuvataiteilijoille ei ole aikoihin riittänyt säällistä toimeentuloa - niinpä ainakin itse olen iloinen ,että olen saanut tehnyt pätkätöitä yhteisötaiteilijana , vanhusten parissa ja niin edelleen - eivät ne ole taidetta sanan syvällisessä merkityksessä , mutta ovat taiteilijan ammattin omaavan soveltavaa käyttöä.
Käsitejaarittelun sijaan voisi laatia selkokieliset ohjeet ja määritelmät TE-keskukseen sekä Taiken  Soten käyttöön - työryhmiä on ollut ja edelleen työskentelee monta. 
Kuvitteleeko joku, että kaikki Suomen taiteilijat edes kerran vuodessa saavat toimeentulon julkisen taiteen tekijänä , omalakisen taideteoksen tuottajana ? Syytän naivismista tällaisia henkilöitä.

Myös prosenttitaide on ja julkinen taide pitää erottaa käsitteinä- Ei prosenttitaide ole useinkaan itsenäistä omaehtoista taidetta vaan somiste, taiteen soveltavaa käyttöä.

 Kaikki taiteilijat eivät saa toimeentuloa taiteentekijöinä tai edes taiteen soveltavalla työllä. Osa siivoaa, jakaa lehtiä ,opettaa , tekee hanttihommia ja siinä sivussa taideprojekteja- tämä on tätä päivää.

Meille kaikille taiteilijoille ei riitä taidetyötä.Silloin on hienoa saada tehdä oman alan työtä sovellettuna vaikka hoivatyöhön -ei STS lanseeraama kevytyrittäjyys ole myöskään kovin onnistunut tulokulma- kyllä taide voi olla laastari sen lisäksi ,että apurahoilla jotkut voivat tehdä oikeaa taidetta- mikä vika siinä soveltavassa taidetyössä on jos siitä saa oikeaa palkkaa  ? Nythän tietenkin on aika yleistä ,että projekteja sanotaan piloteiksi ja houkutellaan meidät tekijät kokeilemaan soveltavia taidemuotoja vanhusten ,lasten ,nuorten parissa- ja sitten se loppuu vaikka olisi onnistunut projekti kuten oma yhteisötaideprojekti PALASISTA KOKONAISUUS.


Nyt vain on niin, että taidelaastariinkaan ei riitä rahaa!

Totta kai on vaarallista jos taiteilija tökätään hoivalaitokseen täysin vihreänä. Taidetyö ei ole terapiaa. Taideterapia on koulutetun ihmisen työtä. Taidetyö sopii hyvin vanhusten taloille ja hoivalaitoksiin viriketoiminnan muodoksi.


Taiteilijat ovat työskennelleet perinteisesti  hoivalaitoksissa, erityiskohteissa kuten  vankilat. Meistä moni 1980-1990 luvulla Kuopiossa hankkii leipää työskentelemällä taideohjaajana.
Pauno Pohjolainen , Riitta Rönkkö ja  minä heidän jälkeensä Kuopion lääninvankilassa, Julkulan mielisairaalassa taideopettajina - meillä ei kenelläkään ollut minkäänlaista perehdytystä  ryhmiin  ennen opetuksen aloittamista. Tuohon aikaan tuntipalkka hyvä -eihän vuosiapurahaa saanut juuri kukaan tuolloinkaan ja apurahalla pelkästään ei tultu toimen eikä tule toimeen. Taiteilijoiden tulot ovat jääneet kauas jälkeen muiden palkkakehityksestä . Tähän soisi edunvalvojien enemmän ja tiukemmin ottavan kantaa meidän palkkoihin ja palkkioihin.


En ymmärrä tätä yritystä luokitella taiteilijoita kevytyrittäjiksi. Mitä se tarkoittaa ? Mihin sillä pyritään?

Suomen taiteilijaseuran hanke (yhteistyössä Taiken kanssa )Miten elää kuvataiteella on käynnissä paraikaa ympäri maata- asiantuntijaneuvojan mukaan saa ohjeita  esim jos ei tiedä miten hinnoitella kun pitää korjata rikkoontunut graniittijalusta. Onko tämä tosiaan valtakunnallisen kattojärjestön, meidän kuvataiteilijoiden järjestön edunvalvojan perustehtävä?


Kyllä  nämä työhön liittyvät ammattiasiat tulee  olla mukana kuvataiteilijan perusopetuksessa myös esim jalustojen materiaalioppia ja hinnoittelua ja oman käsityön arvon hinnoittelua?


Toivon selkeämpää ,tehokkaampaa edun valvontaa- me jäsenet maksamme edunvalvonnan hinnan.


Meidän kuvataiteilijoiden edunvalvojan Suomen taiteilijaseuran saama rahoitus tänä vuonna on 193 000 Euroa .Tiedän ,että sillä hoidetaan monia toimintoja. Silti. Toivon ammattimaisempaa  otetta järjestön toimintaan. Esimerkiksi voitte puuttua jatkuvaan yritykseen käyttää kuvataiteilijoiden ammattitaitoa seminaareissa ilman kunnon korvauksia verukkeella että saa paljon näkyvyyttä- näkyvyyttä ei voi syödä , eikä sillä makseta vuokria. Tilaisuus tekee varkaan ; taiteilijoita on liikaa ja kuukausipalkkaisilta seminaarinjärjestäjiltä puuttuu vetonauloja milloin minkäkin teeman nostoissa -oikeasti älkää menkö esiintymään , edustamaan ilman kunnon korvausta. Ei ne seminaarissa istuvat virkamiehet teidän hyvää, etua ajattele - sen kunhan järjestävät breikkejä , vaihtelua toisilleen ikävän toimistotyöskentelyn piristykseksi-

Mitä konkreettista lukuisilla seminaareilla on taiteilijoiden työhön saatu aikaiseksi- kerro minulle?

maanantaina, huhtikuuta 04, 2016

PÄIVÄN HAHMO


PÄIVÄN KUVA-PALASISTA KOKONAISUUS


YHTEISÖTAITEILIJANA KOKEMUKSIA - RAPORTTIA

Kuvataiteilija Marja Kolu/ yhteisötaiteen kokemuksia  2015

RAPORTTI TAIDE LÄHIÖIDEN YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAJANA VAASAN PALOSAARI/ PALASISTA KOKONAISUUS –mosaiikkitaiteen yhteisötyöpajat 2015


Yleisiä huomioita

Suomen Setlementtiliiton Kansalaistoiminta – Uusin paikallisuus ja taide lähiöiden yhteisöllisyyden vahvistajana-projektiin haettiin ehdotuksia ja projektisuunnitelmia keväällä 2015. Projektin rahoittajana ja yhteistyökumppanina toimi Taiteen edistämiskeskuksen Varsinais-Suomen toimipiste ja pääsihteeri ja yhteisötaiteilija

Hain Vaasan Palosaaren lähiöprojektiin idealla yhteisöllisestä mosaiikkigraffitista MINUN
PALOSAARENI(työnimi hakuvaiheessa)
Ideointi ja suunnittelu nopealla aikataululla ei ollut minulle vaikeaa, koska olin kuvataiteilijana tottunut tällaiseen projektinomaiseen pätkätyöhön ja yleisötyöhön. Silti tuntuu, että tavoitteet ja omat unelmat yhteisöllisestä tekemisestä eivät välttämättä toteutuneet ihanteellisten suunnitelmieni mukaan. Yhteisötaideteos otsikkona asettaa vaatimuksia tekemiselle ja sitä ei voi pikkiriikkisenä tehdä ja toteuttaa.
Pyysin suunnittelutyöryhmään aiemmat yhteisötyökumppanit arkkitehdit Helena Teräväinen ja Gunilla Lång-Kivilinnan – heillä molemmilla on laaja kokemus ja näkemys rakennettuun ympäristöön sijoitettavista uusista elementeistä ja objekteista siten, että kokonaisuus toimii ja tavoitteet vastaavat tarkoitusta ja ennalta ajateltua päämäärää mikä tässä oli lähiön, kaupunginosan asukkaiden integroiminen osallistavan taideprojektin avulla kaupunginosan kehittämiseen kohti hyvää, laadukasta asuinympäristöä.

Miksi mosaiikki?

Valitsin materiaaliksi värillisen mosaiikin – ensikin koska juuri väri, ilo kaduiltamme, ympäristöstämme puuttuu ja toiseksi materiaali sopii hyvin monen ikäisille eikä ennakkovalmiuksia työpajoihin osallistujilta ei tarvita. Oma laaja kokemus mosaiikkityöpajojen järjestämisestä toi varmuuden mosaiikkimateriaalin soveltuvuudesta yhteisötaiteen teoksen toteutustavaksi.
Valmistin ennakkoesitteen yhteisötaiteen mosaiikkipajoista ja työpajan nimeksi tuli PALASISTA KOKONAISUUS.

Esitettä jaettiin kaupunkiosa-alueen julkisiin tiloihin, kauppoihin, kirjastoon ja tapahtumasta tehtiin lehdistötiedote. Tiedotteen laati ja lähetti tiedostusvälineille Vaasan Setlementtiyhdistyksen Taide lähiöiden vahvistajana projektipäällikkö Anne Majanneva. Tiedotteen julkaisi ainoastaan ilmaisjakelu Vaasan ikkuna. Jakamani tiedotteet ja somessa ilmoittaminen tavoittivat alueen asukkaat hyvin.
Työpajojen järjestämistä helpotti, että materiaalit ja työvälineet olivat valmiina. Olen järjestänyt useita mosaiikkitaidepajoja harrastelijoille ja ammattilaisille eri puolilla Suomea.

Työpajojen toteutusten suunnitteluun ja materiaalien ja työvälineiden järjestämiseen ja kuljettamiseen kului työaikaa 9 työpäivää( 8-16). Työpajojen ohjaamisen käytin 46 tuntia.
Muuhun työhön ja valmisteluun yhteensä 50 tuntia. Työaikaan sisältyivät myös neuvottelut, tiedotuksen suunnittelu ja esitteiden jakaminen. Ymmärsin aika pian, että itselle jäävä palkka sulaa aika olemattomaksi. Kokonaistuntimäärä taideprojektissa omalta osaltani oli 90 tuntia.

PALASISTA KOKONAISUUS työpajat toteutettiin Setlementtiyhdistyksen kerhotilassa 13-14.5 ja 19 ja
27.5, 9-10.6 ja 4.6 Palosaaren torilla Palosaaripäivien yhteydessä 16-20
Huolimatta nopeasta aikataulusta onnistuin keräämään yhteen 70 eri- ikäistä osallistujaa mosaiikkipajoihin. Ikähaitari oli 6 kuukautisesta vauvasta 82 –vuotiaisiin ja kaikki ikäryhmät siltä väliltä.
Tavoitteeni monikulttuurisesta ja poikkiyhteisöllisestä osallistumisesta ei toteutunut suunnitelmien mukaan. (Yliopistolta tai Saippuatehtaan Platformilta ei tullut osallistujia) Tavoitteet olin asettanut
projektikuvauksessa korkealle; halusin koota Palosaaren alueella toimivat työyhteisöt, koulut, asukkaat yhteen pohtimaan Palosaarelaisuutta, nykyisyyttä ja historiaa. Halusin myös, että työpajojen ja toiminnan seurauksen syntyisi uusia kontakteja vanhojen ja nuorten, eri sosiaalisten ryhmienkin välillä. Keskustelua.

Johtuen toteutuksen ajankohdasta – touko-kesäkuu niin useimmilla työpaikoilla ja oppilaitoksissa ja perheissä oli jo aiemmin sovittuja tapahtumia paljon, joen tavoite löytää uusia kontaktipintoja asukkaiden ja kaupunginosan toimijoiden välille ei toteutunut. Toiset haittatekijät olivat kiireellinen aikataulu ja pienet resurssit kunnianhimoisiin tavoitteisiin nähden.

Yhteisöllinen taide ja yhteisötaide ovat luonteeltaan hitaampi prosessi kuin pop-tapahtuman luonteinen taide tai happeningart- ehdottomasti yhteisötaide taidemuotona sopii nykyaikaan, mutta kuten yhteisötaiteen määrittelystä käsitämme ( Yhteisötaide (engl. community art) on suhteellisen tuore taideilmiö, jonka määritteleminen on hankalaa sen moni-ilmeisyyden vuoksi.
Yhteisötaiteen ydin muotoutuu taiteilijan ja yhteisön kohtaamisesta, ja yhteisötaidetta luonnehtii kiinnostus sosiaalista ympäristöä ja kanssakäymistä kohtaan. Yhteisötaiteen lähtökohtana on yhteisö; taidetta tehdään yhteisön ehdoilla, sen jäsenten kanssa ja nimenomaan heitä varten. Toiminta kohdistuu tekijöiden ja kokijoiden omaan ympäristöön ja realisoituu aktiviteetteina siinä.

Yhteisötaide ei siis ole taiteilijan esitys yleisölle, vaan keskeistä on yhteisön osallistuminen toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja esittämiseen. Taiteen tekijöitä ja yleisöä ei nähdä erillisinä, vaan ne muodostavat yhdessä samanaikaisesti taiteen tekijän ja vastaanottajan. (Haapala 1999; Hiltunen & Jokela 2001, 9-10; Yhteisötaideverkkomateriaali 2008.) se vaatii hyvän suunnitelman lisäksi tukevamman rahoituksen, tilat ja henkilöstöä.
Jatkuvuus olikin innoituksena tehdä projekti kunnianhimoisesti – olemme onnistuneet harjoituksissa ja oletamme, että jatko on turvattu paremmalla ja vakaamalla rahoituksella?

Vaasan Palosaaren Palasista kokonaisuus työpajoilla tavoitteet yhteisöllisestä taidepajasta toteutuivat hyvin. Mosaiikkilaattojen tekemisen ohessa osallistujat vaihtoivat keskenään elämän kokemuksiaan, tapahtumatietoja sekä tietoa paikallishistoriasta, rakennuksista-ajatuksia ja muistoja, kokemuksia vaihdettiin vilkkaasti. Aiheena yhteisötaideteokselle oli Palosaareen liittyvät henkilökohtainen tai yleisesti tunnettu kuvasto kuten kirjasto, tori, kissat. Osallistujat olivat valmistautuneet työpajoihin hahmottamalla kotona ideoita, ajatuksia mosaiikkiin toteutettavasta kuva-aiheesta.

Tekeminen oli vapaata ja vuorovaikutteista. Esimerkiksi viereisen päiväkodin lapset tulivat houkuttelemanani spontaanisti vierailulle työpajaan takaoven kautta ja tekivät laattoja yhdessä. Työpajoihin osallistuvia seuratessa huomasin, että tämän kaltaiselle toiminnalle on tilausta ja se synnyttää mielihyvän tuntemuksia, lisää yhteen kuuluvuuden tunnetta ja sopii kaikenikäisille. Edellytyksenä ovat toimivat, turvalliset tilat, hyvät ennakkovalmistelut ja ajoitus. Toisin sanoen osallistujat tulevat avaimet käteen työpajaan. Useimmat osallistujista kirjoittivat pyynnöstäni kommentteja työpajapäiväkirjaan.

PALASISTA KOKONAISUUS – yhteisöllinen mosaiikkitaidetyöpaja
Yhteisötaideprojekti tuo asukkaiden mosaiikkiteoksen Palosaarelle. Palosaarella alkoi toukokuussa asukkaille suunnattu yhteisötaideprojekti- taidepajoista tiedotettiin Setlementtiyhdistyksen kautta , Palosaaren kaupunkiosan facebook- sivuilla ja hankkeen omilla facebook-sivuilla.
Työpajapäivät olivat tiloissa toukokuussa 13, 19,20,21,26,27 sekä 28 toukokuuta klo 18-20.30 ja lisäksi Helatorstaina klo 12-15. Työpajoja kesäkuussa 8- 10.6 klo 10 -12.30 ja Palosaaren kaupunkikävely 10.6 klo 14 arkkitehti Helena Teräväisen johdolla( Helena Teräväisen raportti liitettynä )
Palosaaren kaupunginosayhdistyksen järjestämän toritapahtuman yhteydessä järjestin mahdollisuuden torilla osallistua laattojen valmistukseen ja apunani oli projektityöntekijä Nora Karunmaa Setlementtiyhdistyksestä. Kiinnostuneita latojia tuli niin paljon, että jouduimme myymään loppuillasta ei oota. Useampi apulainen, isompi pöytäpinta olisivat auttaneet asiaa- kiinnostus oli valtaisaa. Mistä tuli tietenkin hyvä, upea mieli.
Työpajoihin Setlementtiyhdistyksen kerhotilassa osallistui enimmäkseen naisia lastensa kanssa. Miehiä osallistui kaksi, nuoria tyttöjä ja poikia oli mukana, päiväkotiryhmiä kolme, ikäjakauma oli 6kk- 80 vuotta. Kaikki totesivat. että ajankohta koulujen päättyessä oli huono aika osallistua, löytää aikaa.
Ilmapiiri oli työpajoissa innostunut ja keskustelu rönsyili Palosaaren tapahtumissa ja kommenteissa asuinympäristöstä. Työpajoihin osallistuvat olivat mukana yhtä paljon kaikki keskustelussa – jokainen oli aktiivinen ja kertoi ja osallistui mielellään asuinaluetta käsittelevään keskusteluun.
Mosaiikkilaattojen valmistukseen kaikki innostuivat perehdyttyään materiaalin käsittelyyn ja valmistustapaan- välillä oli liian monta neuvottavaa, mutta onnistuin saamaan kaikille ohjeet ajoissa- useampi aputyöhenkilö olisi ollut paikallaan. Valmiiksi ladotut laatat kuljetin työhuoneelleni ja valoin kesän aikana ne betoniin.
Yhdessä totesimme, että tämän tyyppistä toimintaa, suunniteltua taidepajatoimintaa on liian vähän tarjolla ja toivottiin lisää vastaavaa.

Minne valmiit? laatat -loppuhuipennus kesällä 2016 kesäkuuun 9 on Palosaaripäivä torilla.
Kaupungin vihersuunnitteluosaston kanssa sovimme 9.6 ,että laatat sijoitetaan pysyvästi Palosaaren torille ja kaupungin vihersuunnitteluyksikkö valmistaa telineen talven aikana laatoille.
Vihersuunnitteluyksiköllä oli kädet täynnä töitä kesällä. He toimivat suunnitelmallisesti ja tämän vuoksi he eivät voineet alkaa valmistamaan telinettä laatoille jo nyt syksyllä. Laatat tulevat torille kesällä 2016.Vihersuunnitteluosasto on valinnut koosteelle paraatipaikan torilta.
Ryhmässä pidettiin tärkeänä, että laatat tulevat esiin ja niitä voi käydä katsomassa useankin vuoden jälkeen- tämä lisää tunnetta, että voi vaikuttaa ja olla osa asuinalueen suunnittelua, viihtyvyyttä lisäämässä -vaikkapienestikin.
 Osallistujat olivat innoissaan, että heidän tekemänsä kuvat sijoitetaan torille Palosaaressa. Erityisesti ajatus kohtaamispaikasta tulevaisuudessa kiehtoi kaikkia. Asukkaat saavat itse osallistua oman alueen kaunistamaiseen tai sinne tulee heidän puumerkkinsä. Tämä koettiin tärkeäksi; saa itse tehdä, olla mukana ja yhdessä tehdä alueen asukkaana ja mosaiikkilaatat tulevat esiin arvokkaasti.
Kuvataiteilijan-minun roolini yhteisötaideteosprosessia on toimia katalysaattorina, mahdollistajana, innoittajana ja orjana ( valuhommat ja saumaaminen veivät tunteja kesäaikana)
Muutamia poimintoja päiväkirjasta
” Vaikka työpajan vetäjä ei puhunut ranskaa , ymmärsi ranskalainen isoäitimme työpajan hengen. Hän ei myöskään puhunut suomea , mutta tekeminen yhdistää. Marja oli pahoillaan, että ei osannut ranskaa ja isoäitimme pahoitteli suomen kielen taidottomuuttaan. Sateenkaari on rauhan symboli. Näin myös kaksi kulttuuria ovat kohdanneet rauhanomaisesti mosaiikin yhdistäminä” T. Äiti , tytär ja isoäiti/ Jaqueline, Pia Movazan
”Lassi käy Palosaaren koulua, ekaluokkaa” .Lasse ja äitinsä ikuistivat Palosaaren koulun mosaiikkiin.
” Raimo on paljasjalkainen Palosaarelainen. Irja on myös asunut melkein aina Palosaarella. Nyt vietämme eläkepäiviä. Täällä olemme 80 ja 75 –vuotiaat.”
Camilla ,en 30-årig bildkonstnär och ursprunglig vasabo. Har bott flera år utomlands ,främst i Ungern, men är nu tillbaka i sina hemtrakter . I Brändö har jag övningskört och hälsat på konstärsvänner itvålfabriken.På Smultronö promenerar jag på vintern och simmar på sommaren. På Brändötorg äter jag glass och myser.”
Useille Palosaarelaisille Setlementtitalo hienoine tiloineen ja toimintoineen oli entuudestaan tuntematon paikka ja näin työpajan kautta Setlementtiyhdistyksen toiminta sai näkyvyyttä.
Mosaiikkilaatat ovat 20cmx20cm x5cm kooltaan, ne on valettu säänkestävään betoniin Laatat kootaan yhteen ja ripustetaan metallikehikkoon ja sijoitetaan kesällä 2016 Palosaaren torille.
Yhteenveto
Kuvataiteilijan näkökulmasta tämän tyyppinen yhteisötaiteen muoto on mielekästä. Kuvataiteilija saa käyttää omaa osaamistaan ja räätälöidä siitä soveluksen, jota voidaan käyttää yhteisötaiteen tekemisprosessissa. Tekemistä helpottaa, että on selkeä tavoite, helposti omaksuttava valmistustapa. Mosaiikin ladonnassa on se hyvä puoli, että harva onnistuu kokemaan epäonnistumisen tunteita latoessaan mosaiikista kuvapintaa. Lisäksi sitä voi tehdä yhdessä ja siinä ei käsitellä vaarallisia aineita.
Yhteisötaiteen projekti Palosaarella oli haasteellinen ja mielenkiintoinen –ilman aiempaa kokemusta mosaiikkityöpajoista olisi ollut vaikea onnistua viemään läpi näillä varusteluilla.
Kuvataiteilijoina joudumme ottamaan vastaan, hakemaan ,kilpailemaan työpaikoista alati. Niinpä joudumme koekaniineiksi tekemään onnistuneita projekteja lähes olemattomin resurssein. Tekemisen halu voittaa ja ponnisteluja kannustaa ajatus siitä, että tämä poikii jotain pysyvämpää tai paremmin resursoitua- tämäkin taideprojekti pohjustettiin hakijoille ajatuksella ,että jos nämä kokeilut tuottavat myönteisen lopputuloksen tullaan jatkorahoittamaan tämän tyyppistä yhteisötaiteen tekemistä pysyvämmin. Odotamme tätä.
Työmäärä suhteessa palkkaan oli moninkertainen ja apu tiedottamisessa tai apu käytännön asioiden hoitamisessa oli mielestäni vähäistä-oma vika - olin ymmärtänyt väärin työnjaon ja ollut siinä luulossa ,että Setlementtiyhdistyksen työpanos olisi ollut isompi. Ehkä me kaikki jouduimme turbulenssiin ja vaikka suunnittelimme hyvin niin voimavarojen pienuus tekemiseen ja tavoitteisiin suhteutettuna oli epärealistinen. Tarkoitan, että he, jotka tarjosivat ideoitaan annettujen ohjeiden mukaan eivät voineet kuitenkaan tehdä mitään kovin pientä, nuppineulankokoista, kun aiheena on yhteisötaide ja haluttiin/haettiin konkretiaa.
Taiteen edistämiskeskuksen tulevien hankkeiden ohjenuoraksi? Toivon ,että me jotka osallistuimme ja onnistuimme saisimme jatkossa tehdä yhteisötaidetta näyttöjen perusteella paremmin varustettuna ja kuukausipalkkaisena kaupunkiosataiteilijana tai vastaavana.
Kritiikkinä voi todeta, että projektien käynnistys ja toteutus tuli tapahtua aivan liian nopeasti – tavoitteet olivat kuitenkin vaativat ja haluttiin syvällisempää yhteisöllistä kokemusta aivan uudella tavalla toteutettavaksi. Lisäksi ajankohta, touko-kesäkuu on todella perheissä täyteen buukattua ja sinne on vaikea löytää vapaata aikaa edes lyhyelle toimintajaksolle. Budjetti olisi tullut olla säällinen . Työtuntien määrä kokonaisuudessaan omalta osaltani on n 90 tuntia-mukaan on laskettu myös neuvottelut ja tuleva laattojen kuljetus ja telineiden suunnittelukokous kaupungin kanssa ja tietenkin informaatiolaatan valmistaminen ja dokumentaation /työpäiväkirjan laatiminen ja sosiaaliseen mediaan tuotettu kuvamateriaali- olen kuvannut työvaiheet ja vielä on laattoja siistittävänä ja saumattavana ennen lopullista sijoituspaikkaa.

Ehkä järjestän näyttelyn osasta laatoista Palosaaren kirjastossa marraskuussa 2015. Mikäli rahoitus ja aikataulut järjestyvät. Paikkana toimisi Palosaaren kirjasto.
Olen mielelläni mukana jatkossa yhteisötaidepajaprojekteissa, muuallakin Suomessa toteuttamassa mosaiikkilaattoja asukkaiden kanssa. Mosaiikki materiaalina toimii erinomaisesti koska se materiaalina taipuu monelle kielelle. Varit välittävät tuntee ja kuten palapeliä -voimme tehdä yhdessä hienon kokonaisuuden.

lauantaina, huhtikuuta 02, 2016

Muistikuvia- 1990 -luvulta-
digitaalisia  2016

keskiviikkona, maaliskuuta 23, 2016

Itsensä työllistävä? Ammatinharjoittaja? Toiminimi ? Vai joku muu?

Keskustelu sai minut ärtyneeksi - ja en pääse eroon pohdinnoista - toisaalta siksi, että usean päivän valmistautumisesta huolimatta en osannut kiteyttää kaikkea tärkeää paneelikeskusteluun - toisaalta aika loppuu aina kesken - toisaalta seminaarit alkavat sisällöltään muistuttaa toisiaan näin kentän näkökulmasta Mielestäni on tekojen aika ja koko kenttää tulee tarkastella ja pölläyttää uuteen muotoon - liian vähän uudistushalua näin pienillä varoilla - oikein kohdennettuna voimme olla tehokkaampia.
 - Taiteen edistämiskeskus (Taike) ja Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (CUPORE) järjestävät Taike & Cupore Talks: Itsensä työllistävät taiteilijat, sukupuoli ja raha -keskustelutilaisuuden torstaina 18. helmikuuta Helsingissä ravintola Dubrovnikin tiloissa osoiteessa Eerikinkatu 11.
Uudet vaatteet uudet aatteet ?
Jotain uutta jotain vanhaa jotain lainattua  jne.........
 Taiteilijoiden toimiminen  itsensätyöllistäjinä (aiemmin ammatinharjoittaja, freelancer)?   Kuka rahoittaa taiteilijan työtä ja ajaa taiteilijan asemaa nyt ja tulevaisuudessa. Ohjelmaan sisältyy tiiviitä asiantuntija-alustuksia sekä paneelikeskusteluja eri teemoista. Paikalle toivotaan runsaasti yleisöä sekä aiheisiin liittyviä kommentteja, kysymyksiä ja pohdintoja> Samaan aikaa Kiasmassa klo 13.00 Julkisen taiteen paneeli > voisiko taide - ja kulttuurialan toimija koordinoida näin pienessä maassa tapahtumia, jotta vältettäisiin päällekkäisyys?
Muutaman vuoden kiihtyvällä tahdilla on rummutettu taiteilijoiden ryhtymisestä yrittäjiksi - rummuttajina toimivat usein turvallisesti kk-palkkaiset asiantuntijat. Heiltä tuntuu puuttuvan ymmärrys yrittämisen kokonaiskuvasta Suomessa - lainsäädäntö on sama kaikille käsitys ja taidealan yrittäjille. Loivennuksia ei ole. Suosittelisin yrittäjyyttä markkinoiville julkiselta taholta palkkaa nauttiville vuoden pakollista yrittäjyyttä ja sen jälkeen heillä olisi oikea käsitys niistä karikoista, joita yrittäjyys tuo tullessaan. Nyt on löydetty uutta terminologiaa; kevytyrittäjä ja itsenätyöllistäjä.
Suomessa Taiteen markkinat ovat todella pienet ja kilpailua vääristävät muutamien kollegoiden jatkuva apurahaputki ja julkiset tilaukset ilman sen suurempaa erinomaisuutta toisiin kuvataiteilijoihin nähden. Suomen kulttuuri ja taide-elämä on tunkkaista ja täynnä hyvä veli /sisko verkostoja -tottakai - verkkoon on vaikea päästä sivusta.
Esimerkiksi Suomen taideakatemian koulun käynneillä on vuosien etumatka provinssitaidekouluista valmistuneisiin verrattuna -kannatankin , että Suomessa näissä olosuhteissa olisi vain yksi kuvataiteen korkeakouluopetusta antava oppilaitos. Kuvataiteen työtä ja säällistä toimeentuloa ei riitä kaikille.
  Yrittäjyys taidealalla ei ole mikään laatikkoleikki vaan yrittäjyys vaatii sen omaperäisen idean, teoksen luomisen lisäksi erityistä osaamista, kovuutta, ja sosiaalisia taitoja kykyä tehdä rahaa - useimmat esim. kuvataiteilijan ammattialan valinneet ovat alalla siksi, että heidän henkilökohtaiset ominaisuudet luonteen piirteet eroavat valtavirrasta jo peruskoulussa; he ovat erilaisia lyhyesti sanottuna, ja usein empaattisempia, mahdollisesti yksinäisiä - he eivät ole ensisijaisesti valinneet ammattiaan voiton tekemisen keinona vaan tarkoitusperät ovat henkisiä ja työ on ajattelua ja uusien asioiden löytämistä parhaimmillaan > hitaita prosesseja, jotka tehokkaan ihmisen mielestä joutilaan näköistä tekemisen muotoa.

Näin ollen yrittäjäksi ryhtyminen vaatimuksineen ja taloudellisine velvoitteineen voi lopettaa koko ihmisen kyvyn tehdä yhtään mitään - kuvataiteeseen yrittäjyys sopii huonosti.

Kevättalvea 2016



Aikainen jyvä tiput noukkii!
Pääsiäisen innoittamana-
vanhat pääsiäiskortit olleet
innoittajina.
Digitaalinen piirustus 2016

sunnuntaina, maaliskuuta 20, 2016

My proposal to Venice Biennale 2017 did not go further.....

Frame ilmoitti ajoissa medioissa ja omilla sivuillaan ,että kaikki saavat tarjota ehdotuksia  Venetsian biennalen 2017 Suomen osastoon - ajattelin, että hienoa - olen kuratoinut monta isoa näyttelyä ja myös aihe kuulosti alkuun mielenkiintoiselta; Suomi täyttää 100 vuotta ja minusta nyt olisi ollut tilaisuus esitellä laajemmin suomalaista nykytaidetta nivoen mukaan menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaa,

Mutta sitten tuli aika kylmää suihkua ajatuksille, ideoille - luin Framen vaateet näyttelyidealta, ehdotukselta; tulee olla kansainvälisiä näyttelyitä koonnut, ansiotunut  kuraattori, valittujen taiteiljoiden samoin. Pitää olla mielellään maailmoja syleilevä näyttelykonsepti, joka luotaa, ottaa huomion Suomen 100 vuotisjuhlaa ja kuroo yhteen niitä suuria ilmiöitä,tapahtumia.
 Kokoaa yhteenvedon taiteelliseksi kokonaisuudeksi  tai pohtii Suomen tapahtumia ja niiden ilmentymiä, vaikutuksia maailman tapahtumiin heijastaen- idoiden oheistoimintoja.

 Taiteilija tai taiteilijat tuli esitellä portfolioin ja heiltä vaadittiin myös korkeaa tasoa. Täytin rimaa hipoen nuo kuraattorin / taiteelliset vaatimukset  -halusin tuoda esiin omia ajatuksiani ja kuvataiteilijoita,  jotka minusta olisivat mielenkiintoisia esitellä Venetsiassa - todella aloin sitten kiukustua kun huomasin ,että ei taida olla juuri ketään Suomessa toimivaa kuraattria , joka täyttää nuo kovat vaatimukset -. Sitten aloin pohtia ,että mikä oli tämän vapaan ehdotusten tarjonnan idea oikeastaa- haluttiinko luoda illuusio läpinäkyvästä toiminnasta ja antaa avoin ,myönteinen kuva ulospäin?
Yhtä kaikki jätin ehdotuksen tietäen ,että eteenpäin ei mene.
Ihmettelin jyryn henkilöluvun määrää jua sitä kuinka ei oikeastaan ollut ulkopuolista näkökulmaa kuitenkaan tarpeeksi?Ja niinpä sylttytehdas paljastui, Kiasma on lupautunut yhteistyökumppaniksi tänäkin vuonna - Mutta eikö se kuuluu ihan ilman muuta Kiasman tehtäviin - ihmettelen myös miksi mitään tietoa - muuta kuin lukumäärä -ei annettu biennale-ehdotuksista- olisi hyvä jos julkistettaiisiin ehdotuksia -pääpiirteittäin ideoita ja ajatuksia -siinä olisi jo yksi Kiasma-seminaari ennen biennalea 2017 Mahtuuko meillä useita totuuksia kuvataiteesta /nykytaiteesta ja ketä rahoitetaan ja millä perusteella toinen idea on parempi kuin toinen.

 Olen osallistunut ja tässä alla ehdotukseni  - piti olla englannin kielinen ehdotus- ja huom taiteilijaehdotukset ovat minun -en ollut tässä vaiheessa yhteydessä taiteilijoihin -

Päätelkää itse kuinka hyvä näyttelyidea olisi ollut - ja oikeasti kuinka monta vaatimukset täyttävää kuraattoria voi tarjota noilla ehdoilla ideoita biennaleen. Tietenkin oletin ,että kuraattori esittelee loistavan idean ja sitä aletaan työryhmissä työstämään -vai pitikö kuraattorin vastata myös rahoituksesta?

Ja vielä valitsijoissa /jyryssä olisi voinut olla uudempiakin kasvoja -riipumattomampia- nyt kuvataiteen näyttelyvalinnnat /taiteilijavalinnat keskittyvät aika pahasti Suomessa- meillä on potentiaalia vaihteluunkin ?

Tuossa alla  alussa vastaus minulle ja kiitokset osallistumisesta- tässä vaiheessa ei kerrottu ketkä pääsivät jatkoon - ehdotuksia oli paljon - olisi hyvä tietää niiden laatu?
Ja hieman yleistä infoa sisällöistä. Vielä tietty ehtii. Nyt on ilmoittautunut Kiasma yhteistyöhön -enempää emme tiedä.





Frame VIsual Art Finland – Open Call for the Venice Biennale 2017 venice2017@frame-finland.fi

4.2.2016
Dear curator -
Thank you very much for your proposal for the exhibition for the Pavilion of Finland at the Venice Biennale in 2017.
We received 96 proposals. In each of the proposals curators and artists had developed interesting concepts in response to the given framework from a wide variety of perspectives and in a range of artistic media.
The jury convened in Helsinki last week to deliberate on the proposals and to select a shortlist of projects that will be developed further. This letter is to inform you that your proposal has not been shortlisted.
We will not publicise the shortlist of curators and artists. The curator and artist(s) for the exhibition in the Pavilion of Finland at the Venice Biennale will be made public in May.

Yours sincerely

Raija

Ms Raija Koli
Director | Johtaja

Frame Visual Art Finland
Ratakatu 1 b A 9



This was my great idea , Project proposal to the Venice Biennale

Born in Finland –installation, performance Project proposal to the Pavilion of Finland at the Venice Biennale 2017

Artists ( I have not been in contact any of the artists yet, I`ll do that when jury makes a decision of who are going further to next level so there can be changes on the list of artist during the process)
Artists Tero Karttunen Company, Filmdirector ,visual artist Mika Taanila, Radio Symphony orchestra with dirigent Hannu Lintu with music composed by Jean Sibelius, photographers Ari Jaskari, Jaakko Heikkilä, Risto Vuorimies, Taneli Eskola, Veli Granö, Marja Helander, Aimo Hyvärinen, Ulla Jokisalo, Ritva Kovalainen, Raakel Kuukka, Seppo Renvall , Markus Renvall, Stefan Bremer

Curator visual artist Marja Kolu

Curatorial statement


Religion is gaining more and more power in global politics, both in Finland and around the world. Conservative values are popular. The willingness to submit to collective norms has diminished but taken other forms. President Sauli Niinistö ended his New Year speech by wishing Gods blessing to citizens in Finland 2016.

Nationalities and nations are on the move – the movement is larger and more global than ever before. War, religion, poverty, violent politics, oppression, terrorism and climate change are some of the reasons why people have to leave their homes.
At least two common things are similar to global life in the past and in the future – religion and education. The installation Born in Finland is built within an architectural structure and synthesis of a school and a church. It gathers icons and phrases that are common phenomena behind newborn nations. The school buildings and churches in Finland make a visual time machine of over 70 years and were usually designed by skilled architects.

The installation Born in Finland borrows the constructions of both schools and churches and is built as a synthesis of them. Inside the structure there are benches and virtual people from the past who become active via sensors when visitors step into the space. The virtual inhabitants will be sitting on the benches telling their stories, stories about going to church and to school. Some virtual inhabitants will repeat phrases while others will just be silent. The installation is in constant movement and the scene/stage is a construction of symbols and elements that are common in nationalism - positive and negative - like the Finnish flag or heraldic forms - that react when you move. The story of how
________________
ideologies and religions are connected and have an influence to our behavior is shown visually.
The artists claims that behind Finland’s independence - as well as for sure in many other independent countries - there are features and phenomenon which have not been explored, discussed, manifested in artistic discussion or else way- this is a very challenging item and the title given by Frame for theme 2017 at Venice is large and trying embracing whole world.
Visually and artistic, buildings as the symbols of education and spiritual life. Showing the power of institutions and how the education religion are combined in the big movements in nations. When there is a try to destroy a nation the enemy destroys first the national archives, libraries, museums. For the most conflicts in the world exist because of the deep religious differs and the other reason is in lack of education and that cause poverty and ability to survive in own home country. Lack of democracy and unfair dealing of welfare.
My way, chosen aspect and installation is one way to handle and try to explain how religious and educational values and structures behind the phenomena influence to that why Finland came during last 5-7 years from peaceful welfare country to hateful, aggressive, sickness country and the Finnish government first time after independence is damaging higher education dramatically.
Why is the education, values, aims in education important to give attention in society? Finland is less independent when celebrating 100 years of independence. And why is that? The spiritual atmosphere has changed a lot, instead of taking care of everyone and not depending of you economy how you are doing at school, society – now it is common ideology that you yourself are guilty if you are poor and not succeeding at work or in life. Lots of Finnish people are pushed to poverty – and then there is solid ground for racism, fear and hate.
Also many former members of strictly religious movements, like Jehovah’s Witnesses and Laestadian, Lutheran Church, have written books of their experience of being object for brutal sexual child abuse. Today these voices are given space in public and tell how common phenomena sexual abuse is in religious movements. The fear it raises in children and youth and having influence when you grow-up. The fear that this kind of violence occurs keeps the child quiet even grown-up. That makes religious crowd kept gathered and loyal while suffering. The religious movements are effective and keep people quiet and they obey easily authority as presidents, policemen, teachers and so on.
In Finland religious movements and Lutheran church have been traditionally powerful and have had much influence in society.
In the installation the artists will examine the past – the time of war – to make the picture of independence clear. Earlier top secret military archives are opened and researchers found that independence has not been so fair to all parts dealing in the war during 1939-1945 and during the civil war 1917. Religion has been a violent part of the development. The treatment of those who did suffer during the
________________
war has been kept silent until nowadays and some elder people who experienced war and still are alive have not been able to tell about things really were during war, what the atmosphere was at the front and at homes and why they were forgotten for years.
Independence as a word and value is awaking emotionally hard and passion feelings everywhere – Finland’s time of independence is short but rapid- the achievements in common welfare and democracy has been remarkable. How was it possible and what are the signs or what were the things that made it possible to succeed in getting Finland independent? Is Finland a good example of a democracy and a welfare country if we compare internationally?
These are questions and thoughts behind the artistic installation and the theoretical background to the project proposal. I don’t draw picture or try to make reconstruction of the past – the installation is an art piece based on those ideas and thoughts above- the artistic method is to combine theory, history, visual elements and make it into one piece to audience to experience themselves. Installation can include readymade objects but also sculptures and drawings- nowadays technology makes it possible to mix the past, real time, future into mixture. Art is the field where you can exaggerate and give place to fantasy to make the exhibition interesting to audience.
Also shortly I can describe my concept, statement, installation Born in Finland how evil is born. It is common and global phenomena- evil- that it is important to combine with the given title – because it is nowadays usually combined with borders, nationalities, color of skin, religion. What is common in global big stories is that the borders are closed because of trying to keep out those who are suffering, lacking all the welfare – and why is that – because of the extreme terrorism which been covered with religious differs, arguments.
I find it interesting to have this dilemma and thoughts as aground for interactive installation Born in Finland- I have an aspect of looking back to history and use that documentation, material available and mix it with that what is happening nowadays in independent Finland – I found connections, synopsis between the past and happenings today and I put this material together and make it into mixture, installation which is my curatorial artistic project and my very personal point of view.
Photographers will be invited to work with the artists and to be a vital part of the installation. A selection of photographers like Ari Jaskari, Jaakko Heikkilä, Risto Vuorimies, Taneli Eskola, Veli Granö, Marja Helander, Aimo Hyvärinen, Ulla Jokisalo, Ritva Kovalainen, Raakel Kuukka will participate with their material of Finnish school buildings and churches in Finland and other pictures available to use in installation.
Documents show that there were 6700 schools in function in Finland still 1960. The largest school was the Aleksis Kivi School in Helsinki where there were 30 classrooms and it still exists and functions as a school.
________________
Why focus on schools and churches? Because they are the clear, visual symbol of how Finland grew from poverty to welfare, intellectual society. The architecture of schools and churches has influenced all of us – the buildings are still there and remind us of the efforts of the past generations and how they built our welfare. The artists do research into the religious movements and their huge influence to why the Finns became a silent, suicidal, speechless and shy people in the middle of all the welfare achieved during such a short time?
The installation will also include historic people, icons who are remembered in everyday life and discussions in Finland. Mentally they still exist. Those icons are for example the missionary priest Lars Leevi Laestadius (from Pajala, northern Sweden), president Urho Kaleva Kekkonen, composer Jean Sibelius, the volunteer organisation Lotta Svärd, the first female minister Miina Sillanpää and the diplomat, lawyer and politician Helvi Sipilä. Finland has been and still is very religious and closed country in very special way made in Finland.
During the time of independence in Finland, the most important matter that had a deep influence into people minds have been schools. Teachers were politically on the side of the White and they had a big influence on pupils during 1920- 1960.
My point of view in curatorial statement is this very emotionally and very strong mental state of people living in Finland and it has much influence to our reactions to the political life in Finland.
To our reactions to global crisis and to refugees- it is amazing how much aggression towards those who are forced to escape from their homes because of the war – I mean we cant any more think that we are living in independent country in that way we are used to think and live . This is happening everywhere in the world and concerns us all and we are all involved and we cant close the borders – we cant live in the past and we must change our attitude what is independence and what are the borders.
Installation Born in Finland is partly interactive and partly individual art project of artists invited including conversations, installation, mixed media and historical documentation from archives.
A discussion will be arranged at the Finnish Pavilion in Venice and we will invite the spiritual leaders from Finland and experts in international political movements, religious leaders, artists, and curators.
Marja Kolu curator
contact marja.kolu@gmail.com
+358(0)503410232
www.marjakolu.fi
________________
Artists cv
http://yle.fi/aihe/rso-english
Tero Saarinen Company http://www.terosaarinen.com/en/
Hannu Lintu http://www.dacapo-records.dk/en/artist-hannu-lintu.aspx
Mika Taanila http://mikataanila.com/cv/
Stefan Bremer http://www.forumbox.fi/fi/jasenet/stefan-bremer/cv/
Raakel Kuukka http://www.forumbox.fi/fi/jasenet/raakel-kuukka/cv-64/
Jaakko Heikkilä http://www.galleriaheino.fi/tekstit/heikkila_cven.pdf
Risto Vuorimies https://fi.wikipedia.org/wiki/Risto_Vuorimies
Ari Jaskari http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/taiteilijatverkossa/jaskari/cv
Marja Helander http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/taiteilijat/3152
Ulla Jokisalo http://helsinkischool.fi/artists/ulla-jokisalo/cv/
Ritva Kovalainen http://www.kovalainenritva.com/CV.html
Sanna Seppo http://www.sanniseppo.com/Sivusto/CV.html
Aimo Hyvärinen http://www.av-arkki.fi/taiteilijat/aimo-hyvarinen/
Marja Pirilä http://www.marjapirila.com/cv_pirila.pdf
Seppo Renvall http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/cv/2719 http://www.av-arkki.fi/taiteilijat/seppo-renvall/
Markus Renvall http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/cv/3417
Veli Granö http://veligrano.com/about/
Taneli Eskola https://fi.wikipedia.org/wiki/Taneli_Eskola
________________
Curator Marja Kolu cv
www.marjakolu.fi
Koulutus/studies
Master of Arts Jyväskylä University 2013-2014
Pietarin Taideakatemia, Academy of fine Art , St Petersburg 1987-1988
Kankaanpää art school 1979-1981
Curator / producer
PROJECT NUMBER ONE KUOPIO cooperation with Kuopio Dance and music festival 1997
http://www.arslibera.com/nayttelyt/?nayttely_id=28
MÄNTTÄ ART FESTIVAL MENTAL IMPRESSION 2001
Curator Marja Kolu Curator Marja Kolu wanted to play with associations. She collected an exhibition that could have been in the possession of a fictitious collector of contemporary art, thus presenting a showcase of today ́s art as versatile as possible. The result was a rich exhibition of high quality; Kolu specially wanted to highlight contemporary prints and photographs. The graphic prints were large-scale series with potency, bellowing at the audience from the rugged walls of the spirits factory.The issues raised by the exhibition curated by Marja Kolu were communality in art, change in the continuum of techniques, and feeling, smelling and hearing in addition to seeing. 75 artists participated in the exhibition. Outi Pieski FIM 50 000 Riikka Lenkkeri and Päivi Häkkinen-Marko Karpow- Joonas Salusjärvi shared FIM 10 000
http://www.mantankuvataideviikot.fi/index.php?k=100028
VÄNNER EMELLAN –YSTÄVIEN KESKEN /producer – Kuopion , Saarijärven ,Savonlinnan,Ahvenamaan taidemuseot, WTC –Stockholm, Norrtälje konsthall, Reykjavik ,Island 2001-2002 artists Marja Murminen, Kimmo Schroderus, Helena Byström, Charlotta Mickelsson, Mikael Gorlaski, Jaana Kautto, Eila Kinnunen
MUSTAA JA VALKOISTA – BLACK AND WHITE Ars libera Artists organization Kuopio, Varkaus Art museum, Lahti Taidepanimo, Stockholm, Finlandshuset, Oslo culture institute 2004- 2006
http://www.arslibera.com/nayttelyt/?nayttely_id=2
http://www.arslibera.com/nayttelyt/?nayttely_id=56
http://www.arslibera.com/nayttelyt/?nayttely_id=56
WOMEN AT WAR/ Kvinnor och Krig /producer - bildkonstprojekt kring märkesåren 1808- 1809- Västerbottens museum, Tobaksmagasinet Jakobstad, Härnösands konsmuseum Härnösand 2010
http://www.vbm.se/assets/files/Pdf/kviockri_katalog.pdf
________________
WHERE ARE YOU COMING FROM- MISTÄ TULET / curator
contemporary art from Finland, Russian, Sweden,exhibitions at Seinäjoki Art hall, Vaasa Art Hall,
PURNU ART CENTER summer exhibition 2014
http://www.hs.fi/arviot/n%C3%A4yttely/a1403583166790
https://jyrkiheikkinen.wordpress.com/kuvia-nayttelyista/
http://www.purnu.fi/english/
Yksityisnäyttelyt/own exhibitions
2014 Rites of Travel /performance / Vaasan rautatieasema
2013 PORTRETTIKIOSKI-popup-yleisötaidetapahtuma Vaasa
2012 Kelluvat Puutarhat / Fiskars
2010 Tanssin Aika Jyväskylän Matkakeskus Kaikki katoaa valkoiseen 2/ Tanssi Helena Ratinen/tilateos Marja Kolu
2009 Galleria Becker
2009 Galleria Rantakasarmi Suomenlinna Helsinki
2008 HYVÄ ESINE PAHA ESINE Suomen Ortodoksinen Kirkkomuseo
2007 Lönnströmin taidemuseo Studio
2006 KUNINKAAN SININEN GALLERIA AVA HELSINKI
2006 KUNINKAAN SININEN Galleria Becker Jyväskylä
1994 Joensuun Taidemuseo
1994 Temporales Joensuun Taidemuseon Galleria
1993 Galleria BE 19
1991 Galleria Vapauden Aukio,H:ki
1991 J:kylän taiteilijaseuran galleria
Yhteisnäyttelyt/group exhibitions
2014 Performance Rites of travel/ Reseoffren / Matkauhrit Vaasan Rautatiesaema
2014 Mahtavat menopelit / Marvellous vehicle Kuopion Taidemuseo
2014 13.10.2013-16.2.2014 Lasten Juhlat -Kajaanin taidemuseo
2013 Vaasan taiteilijaseuran vuosinäyttely Pohjanmaan museo
2013 DIALOGUES -TIKANOJAN TAIDEKOTI VAASA
2009 Jyväskylän taiteilijaseuran 64 vuosinäyttely
2008 Jyväskylän taiteilijaseuran 63. näyttely Keski-Suomen Museo
________________
2007 PURNU
2006 INTIIMI MÄNTÄN KUVATAIDEVIIKOT
2006 AIKA ENKELI Ortodoksinen Kirkkomuseo Kuopio
2005 Raakalautaa Hankasalmen asema
2003 techNOLOgy Galleria Pinachoteca Jyväskylän yliopisto
2003 Jyväskylän Taiteilijaseuran Vierailunäyttely Pieksämäen Poleenissa
2002 Avannolla Kehrääjä- Hevimetallica Kuopion Taidemuseo
2001 Suomen Tait.seuran 105. näyttely, Taidehalli Helsinki
2000 TAMPEREEN VALTAUS Lenin-museo Tampere
1998-2005 Jyväskylän Taiteilijaseuran vuosinäyttelyt
1998 RUPLA yhteisötaideteos Kuopio
1994 XL-taidemessut Turku
1993-1994 Kuopiolaista nykytaidetta Kajaanin,Kemin taidemuseot 1993,94
1992,1995 Kuopion läänin aluenäyttelyt
Kansainväliset näyttelyt/exhibitions abroad
2002 Jine Finsko-Muu Suomi Bayer& Bayer Gallery Praha
2001 Northen Postmodernism Fayerweather Gallery Virginia University
2001 Vänner Emellan, World Trade Center Tukholma
1998 Borey Art Gallery, St Petersburg
1995 Chiang Mai Social Installation CMSI,Chiang Mai Thaimaa
Kokoelmat/collections
Kauko Sorjosen säätiö
Oulun Taidemuseo
Jyväskylän Taidemuseo
Kemin Taidemuseo
Kys
Kuopion Kaupunki
Kuopion Taidemuseo
Julkiset teokset/public works
RASTATUKKAINEN SOFFA 2008 Jyväskylän Lutakon Puisto
AATAMIN PURAISU 2007
MOLSKIS JA PISARA,OUKS,Oulun Taidemuseo 2004
________________
TÖPSELIT seinämosaiikki Kuopion energia 1996
KUPERKEIKKA Seinämosaiikki Vieremän koulukeskus 1992
LIP-LA-TUS seinämosiikki Sektorin Liikekeskus Kuopion Tori 1988
Jäsenyydet/membership
Pohjalainen taiteilijaliitto
Kuopion Kuvataiteilijat Ars Libera ry
Suomen Kuvanveistäjäliitto
Jyväskylän Taiteilijaseura 1999-2009
Muut/Other
Kuvataiteen läänintaiteilija/ Regional artist in visual art 1998-2002
Mäntän kuvataideviikot kuraattori / Curator Mänttä art weeks 2001
Mustaa ja valkoista kuraattori / Black and white curator/
Kuopio kuvataiteilijat Ars libera 2004-2006
Kuvataiteen läänintaiteilija / Regional artist in visual art 2010-2013
Purnu taidekeskus kuraattori / Curator Purnu Art Center 2014
Yhteisötaide
Yhteisötaide , ohjaaja, taiteellinen johtaja kuvataiteilija Marja Kolu
Palasista kokonaisuus , Palosaaren lähiötaidepaja,kooste Palosaaren torille mosaiikkilaatat 2015- 2016
Portrettikioski-muotokuvapaja Vaasan sisäsatamassa 2014