Blogiarkisto

maanantaina, lokakuuta 27, 2008

KANNATTIKO ANTAA ÄÄNI !

Hei!

Hienosti meni vaalit - sain 57 ääntä.Kiitos teille uskollisille.
!90 enemmän niin olisin mennyt läpi
Nyt ei yllä uudessa Jyväskylässä edes varavaltuutetuksi. Ja ei ole asiaa minkään sortin lautakuntaan.
Jotkut varmaan huokaavat helpotuksesta.
En sanoisi vaaleja demokratian riemuvoitoksi - äänestysprosentti vain 61%.
Miksi politiikkoja ei kiinnosta suhtautua vakavasti eduskunnassa seikkaan että 40 % jättää taas kerran äänestämättä !

Eikö vaalijärjestelmässämme ole jotain vikaa jos äänestysprosentti on jo neljänsissä vaaleissa näin heikko!
Muualla Euroopassa usko äänestämiseen on vahvaa ja Usa:ssa.

Nyt protestipuolue voitti selkeästi ja jokaisessa kunnanvaltuustossa tulee yrittää yhteistyöllä saada aikaan toimiva budejtti ja järjestää peruspalvelut yhä tiukemmissa raameissa, unohtamatta nuorisoa , kulttuuria ,liikuntaa, jotka nyt tuntuvat joidenkin ehdokkaiden ja virkamiesten mielestä olevan vähäpätöisiä liirulaarum -asioita.

Äänestin itseäni - kyllä kannatti ja kyllä kannatti olla ehdokas. Ei ole minun syy jos vaalirahoitus ei yllä tänne.
Mainostaminen jäi oman aktiivisuuden varaan vaalkikoneissa, blogissa, muutamalla lehtikirjoittelulla ja aktiivisella lautakuntatyöskentelyllä.
Ainakaan en manipuloinut ketään väärillä mielikuvilla äänestämään itseäni -

Nyt saven kimppuun ilman haitallisia politiikka-ajatuksia !?!!!

tarjoilen vaalitappiokahvia varmaan täs lähiaikoina!

torstaina, lokakuuta 23, 2008

ÄÄNET HUKKAANKO?

Hei!


Suomessa vaalijärjestelmä tarvitsisi perusteellisen remontin , nykyinen vaalitapa on 1800 luvun lopulta. Kuten osan ehdokkaiden ajatusmaailmastakin.
Jos todella olisi haluttu vaikuttaa äänestäjien käyttäytymiseen ja motivoida pätkätyöläisen kurjuudessa , minimipalkalla, opiskelijoiden alle 800 euron kuukausituloilla elävien ihmisten äänestyskäyttäytymiseen ,olisi vaalitapa päivitetty jo aikaa sitten.
Mutta ei pääpuoluiden vallanmaku on liian makeaa.Eli saamme odottaa uudistusta ja siihen oikeaa panostusta valtion hallinnossa.

Eli varmalla äänestysinto jää alle 60%.
Koska mitä hyödyttää äänestää kun vallassa oleva poliittinen ja taloudellinen, vallantäyteinen eliitti haluaa nauttia loppuun asti saavutetuista valtaeduista ja upeista palkoista, suojatyöpaikoista- useampia ei tosiasissa kiinnosta pätkääkään kuinka kansan heikompiosaiset voi
Epämieluisia tapahtumia nimitetään hämärästi virtuaalimaailman ja globaalisuuden tuomiksi trendikäyttäytymisen rantautumiseksi lintukotoomme - eli mitään ei muka ole tehty huonosti Suomessa.
Hohhoijjaa!
Harjoitettu narsistinen, oman onnen tavoittelun ja ahneuden politiikkaa 200 neliön järvimaisemalla varustetulla omakotitalolla kuorrutettuna on saanut vallan. Hyvinvointivaltio on vain kalpea varjo.
Ja pankeille on piikki auki ja jo ajat sitten ilmaston muutoksen kannalta järjettömiksi todetut suuret liikekeskittymät automatkan päässä ovat Suomessa hyväksytympiä vaalirahoituksella voidellun eliitin parissa kuin koskaan.
Ja niitä rakennettaan enemmän kuin koskaan hokien elinvoimaisen elinkeinoelämän mantraa.
Ja toisella suupielellä pidetään EU-seminaareja joissa tekopyhästi todetaan , että investoimme tuleville sukupolville ajamalla pierupolttoaineella joskus kahdenkymmenen vuoden päästä.
Ja Katainen röyhkeästi vertaa maailmanlaajuista finanssikriisiä mielenhäriöön ja toteaa , että nyt potilas , jonka psyykkinen tila on huono , tarvitsee nopeita mielialalääkkeitä ja kaikki paranee- Eli Valtion piikki pankeille ja Kokoomus todella toteuttaa perinteistä neuvostoideologista vaalikampanjaansa varastettujen sirppi ja vasara -ikonien lisäksi sosialisoimalla pankkeja!Veromnmaksajien piikkiin!


Voi aikoja , voi tapoja!

Hyvää Loppuyötä !

Marja

ARTOJEN IDEOLOGIOITA

Koskapa en ole saanut tuota mielipidekirjoitusta missään paikallislehdessä julkaistuksi niin laitanpa sen tänne omaan blogiini , jospa joku sen vaikka ehtisi ennen äänestystä lukea!

LAUTAKUNTAJAKO YHTEISKUNTAJÄRJESTYKSEN UHKANAKO UUDESSA JYVÄSKYLÄSSÄ?
ARTOT KANSALAISEN ASIALLA

Käveleekö virkamiesideologia ja järjestelytoimikunnan sopimus kuntademokratian yli?
Keskisuomalaisen 9.10 Rai Suihkosen artikkelissa Artot ,Koski, Lepistö ja Sulonen ovat lähteneet kansalaisten asialle; he käyvät maalailemaan uhkakuvia, jos lautakuntajakoa muutetan liikunta-,nuoriso - ja kulttuurilautakunnan osalta poiketen järjestelytoimikunnan laatimasta sopimukseen kirjatusta mallista.
Kumpi on tärkeämpi kunnassa toteutuva kansanvaltainen demokratia vai nuorison, kulttuurin ja liikunnan kannalta laaditusta huonosta esityksestä kiinnipitäminen?
Eikö ole liioiteltua väitää, että näin suuressa sopimuksessa kaikki vaarantuu jos korjataan huonosti valmisteltua sopimuksen osaa?
Eikö tässä ole itsetutkiskelun paikka konsultilla , joka laati mallin ja palkatuilla virkamiehilla ja muutamalla luottamushenkilöllä.
Sopimusta täytyy voida muuttaa niiltä osin ,kun se on asukkaiden kannalta huonosti laadittu,
Ei ole kysymys avioehdosta, eikä liikeyrityksen tekemästä sopimuksesta.

Lepistö ja Sulonen suorastaan uhkailevat yhteiskuntajärjestyksen vaarantumisella Jyväskylän Seudulla,jos sopimusta muutetaan.
Järjestämissopimuksen mukaan uudessa kunnassa on yhdistetty kulttuuri-, liikunta- ja nuorisolautakunta.
Sivistyspalveluiden valmisteluryhmä kuitenkin päätti esittää järjestelytoimikunnalle, että yhden sijaan muodostettaisiinkin kolme lautakuntaa.
Lehtijutun mukaan kolmen lautakunnan malli on herättänyt närää etenkin maalaiskunnan päättäjissä.
Ketä he ovat Lepistön lisäksi.Millä
perustein ?- Kustannusäästö on olematon jos verrattaan asian vaikutuksia kansalaisten palveluiden vaikuttavuuteen. Kuntakoko ja asukasmäärät
ovat kasvaneet kolmen kunnan yhdistymisen myötä.

Täytyy muistaa, että kunta palvelee asukkaitaan ja yleisillä vaaleilla valitut valtuutetut päättävät uudessa valtuustossa lopullisen sopimuksen hyväksymisestä.
On aivan ylimitoitettua Lepistöltä ja Koskelta ja Suloselta alkaa suitsimaan uuden valtuuston päätöksia asiassa, josta yleisesti on ollut tiedossa, että uusi valtuusto voi puuttua sopimuksessa ilmenneisiin kuntalaisten kannalta huonoihin ratkaisuihin.
Pisimmälle päätelmissään ja aivan hakoteille Lepistö menee omissa ideologisissa johtopäätöksissään " Kauhajoesta ja muista vastaavista tapahtumista pitäisi ottaa oppia, ettei ihmisten asioita palastella, vaan pikemminkin pyrittäisiin kokonaisuuksiin ilman turhia rajoja ja näkemään asiat elinkaariajatteluna, Lepistö sanoo.
Lepistön mallin mukaan siis kuntapäättäjät voivat samassa lautakunnassa toisella kädellä linjata terveydehuollon suuntaviivoja ja toimintamalleja ja toisella kädellä nuorison , kulttuurin , liikunnan , asumisen , rakentamisen.
Kyllä Jokelan , Kauhajoen ja Keravan tapahtumat johtuvat enemmänkin alasajetusta kuntien ja koulujen lähiterveydenhuollosta ja liialliseen tehokkuuteen perustuvasta yhteiskunnassa vallitsevasta narsisistisesta kovan talouden ideologiasta.Sekä liian kauas kansalaisesta erkaantuneesta päätöksenteosta.

Kysyisin Lepistöltä, että milloin kuntalaki on muuttunut niiiltä osin, että valtuustojen ja lautakuntien kokoonpanolla ja asiantuntemuksella ei ole merkitystä?Että konsultit ja ja apulaiskaupunginjohtajat alkavat määräillä kuntapolitiikkaa ja kuvailemaan täysin tuulesta temmattuja uhkia!
Lepistön mielestä yksi lautakunta vie 25 000 Euroa varoja kansalaistoiminnasta.
Paljonko vie välillä puuta heinää puhuva monipäinen johtajisto "kaupunkikonsernissa"?
Vuositasolla yksi johtaja reippaasti yli sata tuhatta.
Lähdetään säästämään liian suureksi paisuuneesta hallintobyrokratiasta.
Lehden alaotsikossa kehotetaan kuuntelemaan asiantuntijoita ja pysymään sovitussa!
Että se siitä vaikuttamisesta ja yhteisestä tekemisen meiningistä uudessa kunnassa.
Jos tällainen toimintamalli on jäädäkseen uudessa Jyväskylässä , uskonpa että äänestys kiinnostaa vielä vähemmän ihmisiä.

Marja Kolu
Kuvataiteilija
Kulttuuri-, ja Nuorisolautakunnan varsinainen jäsen VAS
KUNTAVAALIEHDOKAS

lauantaina, lokakuuta 18, 2008

HUOMIO! HUOMIO ! KUULEEKO KANSA?

Hei!

Täytyy varmaan muistaa minunkin mainostaa itseäni kuntavaaliehdokkaana.

Ensinnäkin äänestäjiä kiinnostaa mitä on tullut tehdyksi varavaltuutettuna ja kulttuuri- ja nuorisolautakunnan varsinaisena jäsenenä menneenä nelivuotiskautena.
Kulttuuri- ja nuorisolautakunta kokoontuu noin kerran kuussa 2-4 tunnin kokouksiin.
Esimerkiksi olemme viime vuonna valinneet uuden kirjastotoimen johtajan , museotoimenjohtajan , teatterinjohtajan. Lisäksi olemme vaikuttaneet lähikirjastoverkon säilyttämiseen , nuorisotiloihin , vapaaseen kansalaistoimintaan kuten Ylälkaupungin Yö-

Koska kaikkeen ei ehdi maailmassa hankkia asiantuntijuutta , olen keskittänyt energiani kulttuuri- ja nuorisopalvelujen kehittämiseen/säilyttämiseen Jyväskylässä.

Millä tavoin olen toiminut?
Mitä on saavutettu?

Valtuusto on kunnan ylin ja arvovaltaisin päättävä elin, suuret linjaukset sovitaan siellä. Lautakunnissa päätetään kuntalaisten lähiasioista ja käytännön toimista ja lautakuntiin valitaan kunkin osa-alueen asinatuntijoita.
Lautakuntien jäsenet saavat käsiteltäväkseen virkmiesten valmistelemia asioita kuten nuorisotilojen ja kulttuuritilojen uudisrakentaminen, koulujen määrät ja sijainnit jne.

Lautakunnan jäsenet ovat vastuussa tehdyistä päätöksistä. Virkamiehet usein haluavat runnoa asioita läpiä ja välillä tuntuu , että lautakunnan jäsenet eivät osaa, halua keskustella tai korjata tai kyseenalaistaa virkamiesten esittelyjä.
Näin on monessa lautakunnassa sitten päätöksenteko solahtanut lautakunnan jäseniltä virkamiehille. Mutta vastuu tehdyistä päätöksistä säilyy siis lautakunnan polittisilla päätöksentekijöillä.

Esim. kyseenalaistin Suomen Tietojenkäsittelymuseon kokoelman varaston 30 000Euron vuosittaisen vuokran kulttuurin määrärahoista. En siksi , että arvottaisin kokoelmaa suuntaan tai toiseen mutta Jyväskylän varsinaiset lakisääteiset palvelut kärsivät akuutista rahapulasta esim Jyväskylässä toimivat Keski-Suomen Museo ja Aluetaidemuseo olivat jo muutama vuosi sitten ankaralla säästökuurilla ja toiminta halvaantui ja varastot aivan alkukantaiset arvokkaille taulu- ja esinekokoelmille. Molemmat museot nauttivat valtion tukea ja ovat seudeullisesti tärkeitä museoita , joilla on lain määräämiä velvotteita.
Koska raha oli ja on kortilla , kyseenalaistin yksityisen tietojenkäsittelymuseon kokoelman suuren varastoavustuksen , jota se oli nauttinut jo useita vuosia tuon suuruisena.
Asiaa puitiin useissa kokouksissa, poliittinen tahto ei riittänyt avustuksen kyseenalaistamiseen lautakunnassa aluksi ja sitten kun se riitti kh otti asian käsittelyyn ja lopulta kaupungin hallituksessa todettiin myös , että näin tiukan talouden aikana ei ole perusteltua tukea yksityistä tietokonekokoelmaa.
Kun samalla kaikki muut kuten lasten ja nuorten kuvataidekoulut , nuorisotyö ja mm lähikirjastot, kuntalaisten peruspalvelut kärsivät rahapulasta.

Ainakaan yksityinen tietojenkäsittelykokoelma ei nauti enää kulttuuri- tai nuorisolautakunnan määrärahoista jaettavista avustuksista.
En saanut vastausta sähköpostikyselyyni, jonka osoitin kaupungin sivistytoimenjohtajalle , että mistä momentilta tietojenkäsittelymuseio nyt saa avustusta. Kokoelmaa tukevat nettisivujen mukaan Jyväskylän Yliopisto ( Agoran tilat)Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta,ja Muuramen kunta????
Se siitä läpinäkyvyydestä, usea kokous meni siis tuollaisen asian korjaamiseen.
Perustin elokuussa 2006 lähikirjastojen pelastamiseksi PRO LÄHIKIRJASTO -adressin. Koska kaupungista oltiin noin vaan lakkauttamssa lähikirjastoja - säästöt olivat olemattomat haittoihin nähden.
Joka kirjastoon vein kovakantisen nimenkirjoituskirjan ja tiedotteen ja nimiä tuli yhteensä 5500nimeä kirjoihin ja nettiin kuukaudessa- nimet luovutettiin valtuuston pj:lle Henna Virkkuselle ja runsas julkinen kirjoittelu, kansalaisten aktiivisuus ja lautakunnan jäsenten yksimielisyys ainakin jossakin muodossa säilytettävien lähikirjastopalvelujen ja lukupisteiden osalta saatiin säilytettyä.
Tuntui hämmästyttävältä kaupungin johdon idea keskittää kaikki kirjastopalvelut jo nyt ruuhkaiseen pääkirjastoon , Siis lakkautettu olisi Kypärämäen , Halssilan , Lohikosken , Kortepohjan lähikirjastot , nyt Lohikosken lakkautetun lähikirjaston tilalle on luvattu pienkirjastoa samoin Kypärämäkeen ja Kuokkallaan . Kuokkalan pienkirjasto aukesi muutama viikko sitten.
Vastustin pienkirjastomallia - itse olin kunnollisen lähikirjaston kannalla. Mutta kompromissi syntyi suurten puolueiden pienkirjastomallin mukaan.
Nyt meillä on yhdistettyjä pienkirjasto-nuorisotila-olohuonepalvelupisteitä.

Nuorisotilat ovat Jyväskylässä samankokoisiin vertailukaupunkeihin verrattuna huonot ja nuorisotyöntekijöitä aivan liian vähän ja nuorisotilojen aukioloajat aivan liian supppeat.
Tähän on lautakunta esittänyt jo kaksi vuotta korjauksia , mutta kaupungin virkamiesjohto ja poliittinen eliitti on torpedoinut esityksemme, nuorisotilojen kohentamisesta. Paitsi siis Kuokkalassa ,minne tuli uusi nuorisotila entisen homevaurioisen kerrostalon alakerran sijaan. Kuokkalassa tilanne oli surkein.Ja enisten nuorisoa.
Saimme myös läpi uuden kirjastoauton hankinnan läpi tänä vuonna Jyväskylään


Valtuutettuna kannattaisin ja edistäisin
museoille ja muille valtionosuuksia nauttiville kulttuurilaitoksille valtion osuudet ohjattaviksi täysmääräisinä
Valtuutettuna kannattaisin ja edistäisin julkisen liikenteen kehittämistä, vuorojen lisäämistä, kaluston uusimista, tukea yrittäjälle rahallisesti niin, että opiskelijat saisivat euron nimelliseen hintaa liikkua bussilla.Vaihtoehtoisia , erikokoisia busseja -Bussiyhtiön Kimppakyytejä reuna-alueille.

Liikunta- ja urheilupaikat ilmaiseksi lapsille ja nuorille.
Ilman että tarvitsee kuulua seuraan.

Lisää lähikirjastopalveluita esim kirjastobussin laajennetulla reitistöllä

Koululaisten ja lasten kouluterveydenhuoltoon lisää ammatti-ihmisiä. Terveydenhoitajat takaisin kouluihin vakituisiksi työntekijöiksi lasten ja nuorten tavoitettavaksi helposti
Lääkäreitä lisää kouluterveyden hoitoon.

Jyväskylän kaupungin on palautettava kulttuuritoimen budjetista poistetut kolme vuosiapurahaa taiteelle!
Nyt tuki kuvataiteen , tanssitaiteen, musiikin ja kirjalijoiden ammattitaitelijoille on liian vähäistä - olematonta.
Olen esittänyt asiaa koko valtuustokauden ajan, mutta YKSIKÄÄN muu puolue ei ole kannattanut ehdotusta, jolloin se ei ole mennyt minnekkään!


Tässäpä sitä tuli vaalijargonia !
Lisää voi lukea Suurjyväskylä-lehdestä , muutaman viikon takaa ja Keksisuomalaisesta yleisön mielipidesivulta ja lisää yritän laittaa jos julkaisevat - nyt viive on ollut 4 vkoa.
Livenä minua voi kuunnella Ylen Kultakuumeessa - siellä arkistosta löytyy tältä syksyltä . Otsikkona Uusioikoneita Moottorisahalla.
Käsittelee viimeisintä näyttelyäni Suomen Ortodoksisella Kirkkomuseolla.
Lutakossa voi lepäillä mosaikkipenkilläni Rastatukkainen Soffa tai Aatamin Puraisu -omenan karalla.
Keski-Suomen museossa Taiteilijaseuran vuosinäyttelyssä voi käydä nauttimassa kahdesta tilateoksestani.

Rahallista tukea voi antaa vaalikamppanjalleni ostamalla Galleria Beckeriltä teoksiani tai minulta suoraan Lutakkoaiheisia, iloisia postikortteja- malleja Beckerillä ja taidemuseolla-

Eikun äänestämään!

Marja

torstaina, lokakuuta 16, 2008

Raikulipojan hihnassa!

Hei!

Tämä viikko on mennyt koiranhoitohommissa , kulttuuri- ja nuorisolautakunnan kokouksessa ja HB - betoniteollisuuden uuden tuotantolinjan avajaisten merkeissä.


Edellisen blogini aiheena oli osaksi koira. Olin tuolloin kuusi-seitsemän vuotias.
Pidän edelleen koirista niin paljon , että en ota itselleni koiraa.
Koska olen niin paljon liikenteessä työni vuoksi , että koira joutuisi olemaan liikaa yksin.
Koira tarvitsee seuraa ja ulkoilua eikä ole mikään sisustusjuttu.
Ystävilläni on koiria , joiden seurasta saan nauttia silloin tällöin.
Tällä viikolla sain vastuullisen tehtävän olla koiran hoitajana labradourin noutajalle, jotta koiran isäntä ja emäntä pääsivät tapaamaan ulkomailla opiskelevaa poikaansa. Labbiksen hoitajaksi uskaltauduin - tosin ulkoilutin sitä hihnan päässä.
Labbis on hyväluontoinen seurakoira.
Ja tämä oli hyvin kasvatettu ja tottelevainen ja iloinen, reipas koira. Toivottavasti en viikossa pilannut sitä.
Kuulen palautteen pian.

Kulttuuri - ja nuorisolautakunnan toiseksi viimeinen kokous sujui kiihkeän kekustelun merkeissä.
Nuorisoasiat ja kulttuurille kohdennettujen valtion avustusten väärin kohdentaminen Jyväskylässä keskusteluttivat vakavasti lautakunnan jäseniä.
Emmekä siis jeesustelleet vaalien vuoksi vaan koimme , että useamman vuoden aikana koko lautakunnan jäsenten yhteinen tahto nuorisotilojen parannusten suhteen: tilojen lisääminen , aukiolojen lisääminen ja ammattinuorisotyöntekijöiden
palkkaminen ei ollut aiheuttanut juuri minkäänlaisia toimenpiteitä.Uusimmasta budejttiesitykisestä oli apulaiskaupunginjohtaja Arto Lepistö pyyhkinyt pois ehdotetut kolme uutta nuorisotyöntekijän virkaa!
Ainoa toteutunut korjaus oli
Kuokkalaan tulevaa parannettua nuorisotilaa pienkirjaston yhteydessä. Pommitimme yhtenä miehenä vastuullisia virkamiehiä. Jotka kehtasivat väittää , että intoilemme Kauhajoen ,Jokelan ja Keravan tapahtumien ja vaalien vuoksi-TÖRKEÄ VÄITE
EI - Me olemme halunneet nuorisotyöhön korjausta jo kolmen vuoden ajan -pöytäkirjoista voi tarkistaa.
Emme ole vaalien tai muun tapahtuman vuoksi aktivoituneet. Olemme myös esittäneet ,että lautakunnassa tulisi olla nuorten edustus kokouksissa - vaikka läsnäölo ja puheoikeus riittäisi nuorten valitsemalta edustajalta. Mutta ei ole edetty juuri lainkaan. Missä vika?

Nuoret ovat aktiivisia - esimerkkinä käy lukiolaisten mielenosoitus suurlukiota vastaan. Annettaan nuorille enemmän tilaa ja ääntä. Ennekuin tapahtuu pahoja.
Nyt päätöksenteko on painottunut vanhahtavaan konservatismiin ja pimeän pelkoon- luullaan , että nuoret eivät osaa käyttäytyä omissa tiloissaan jollei ole massiivista ja kallista valvontaa. Huhuh! Ei ole ihme jos nuoret eivät äänestä - vanhukset pitää kiinni stereotypioistaan ja piiloutuvat pykälien taa -

HB -betoniteollisuuden uuden tuotantolinjan juhlat olivat keskiviikkona iltapäivällä Uuden linjan ansiosta Jyväskylässä työllistyy edelleen muutama sata ihmistä ja luonnolle rasitusta tuottava hukkamateriaali pienenee 40 prosenttia. Onhan kyse maaperästä louhitusta luonnonkivestä.
Juhlissa oli eläviä kukkia johdattamassa betonipihan läpi kohti tuotantohallia , nuorten tanssijoiden huippuesitys , hyvää ruokaa posliiniastioista ja iloinen tunnelma.
Sieltä sitten takaisin omalle työhuoneelle savireliefiä työstämään valukuntoon.

Kirjoitin vaaleja koskevan mielipidekirjoituksen Keskisuomaliseen koskien uuden kaupungin sopimusta kolmen lautakunnan yhdistämisestä , saa nähdä ehtiikö julkaisuun ennen vaaleja - edellinen kirjoitukseni koskien nuorisoa ja kulttuuria julkaistiin mielipideosiossa neljän viikon viiveellä Keskisuomalaisessa.
Vasta Kauhajoen tapahtumien jälkeen.
Se siitä monien erilaisten mielipiteitten julkituomisesta maakunnan päälehdessä-
Noniin puolueeni on väärä - tottkai.
Mutta silti peräänkuulutetaan värikkyyttä ja räväkkiä mielipiteitä- no pitäisi sitten antaa oikeasti tilaa moniäänisyydelle, tilaa tuntuu löytyvän kaikenlaiselle kulutushömpälle varpaiden kynsien kiillotuksesta ja sen pituudesta siihen ja ties vaikka mitä viihdyttävän turruttavaa.
Vaalit ovat vain joka neljäs vuosi. Luulisi kaikkia osapuolia huolettavan politiikan hämärtymisen , vaalirahoitustörkeydet ja politiikan uskottavuus ja politiikkojen viihtellityminen ja esiintyminen hömppäosioissa.

Eikä minulla ole vaalirahoittajia. Ihan omaa itseä henkilölläni markkinoin.
Oli raikasta olla Jyväskylän Yliopiston vaalipaneelissa, koska paikalla oli runsas sata nuorta opiskelijaa hyvällä energialla ja kysymyksillä.
Keskustalla ja kristillisillä oli varaa olla poissa tilaisuudesta vaikka olivat ilmoittaneet edustajan tulevan.
Tuli ihan oikea vaalifiilis - kiitos vain mukaville , tilaa antaville juontajille ja kanssapanelisteille!

Nonyt saa riittää jorinat tällä erää!

T. Marja

tiistaina, lokakuuta 07, 2008

OLO ON KUIN NUMMISUUTARIN ESKOLLA HÄISSÄ!

Hampaita kiristää.
Pää kutiaa.
Aivot kiehuvat.
Kädet huitovat.
Silmät pyörivät päässä.
Sydän hakkaa.
Jalat juoksevat yölläkin.
Ranteissa pakotusta. Ajatus harhaa.
Otan kiinni ohi lipuvasta terveestä ajatuksesta.
Saan kiinni tasaisemmasta.
Kulku jatkuu.

Ei , en ole vaalienalushuumassa.

KIITOS YSTÄVILLE JA KYLÄN MIEHILLE TUESTA!

Nyt se on tehty.
Olen muuttanut työhuonetta.
Inventoinut kahdenkymmenen vuoden tuotantoa ja materiaalia kuukauden ja loppurytinäänhän se jäi raaka puhdistus.
Aina toivoi , että saisi jäädä Keskimaan kulttuurimyönteisyyden suojissa jatkamaan työskentelyä entisellä margariinitehtaalla- varsinkin kun tilaan ei ollutkaan tulossa remonttia.
Ei toimitusjohtaja edes vastannut kirjeeseeni jatkoajasta.
Buisness is buisness totesi Keskimaan kiinteistövastaava.
Art happens somewhere else.
Yksi maamme tunnetuin kuvanveistäjätär( taiteilija itse haluaa käyttää em.ammattinimikettä) sattui radiossa olemaan Ylen ykkösen kulttuuriohjelmassa tapahtumien aikaan ja kun kysyttiin, että kummassa on mukavampi ilmapiiri Pariisissa vai Helsingissä( hän oli työskennellyt lyhyitä jaksoja Pariisissa vähän aikaa sitten ) niin hän totesi , että Helsingissä on kolkompaa ja kylmempää ja kaikilla Suomessa pitää olla ÄSHH -etukortti ja jokaisen kohtalo on määritelty ennakkoon.Että Pariisissa ihminen saa olla oma itsensä ja anonyymi.


Järjestin työhuoneella varastomyyntinäyttelyn ja tavaroiden kirpputoria pidin työhuoneella ja Vaajakosken Vaajapörssissä.
Paljon merkitsi harvalukuisen, mutta uskollisen kannattajajoukon käynti ja osallistuminen ostoilla aina hirveältä tuntuvaan varastojen tyhjennykseen. Ja varojen keräämiseen kuljetusta ja uuden tilan takuuvuokraan.Uskaltautuipa piipahtamaan muutama politiikkokin eri puolueista.

Pääsin ehjänä uuteen tilaan Yliopistokatu 28 E:hen, heti Maistraatin kohdalta sisäpihalle Lyseota vastapäätä- arvoisaa seuraa.
Ainakin ollut naapurissa;Fredriksonin hattutehdas ja kotitalo lyseon lisäksi.

Siispä hallinoin nyt 77 neliöä siistiä, valoisaa,edullista kellaritilaa päivänvaloputkin ja vesipisteellä ja sähkölukituksella.WC+ suihku ja pukukoppi.
Mitäs sillä ikkunalla tekisikään – tuijottelisi turhanpäiväisiä, saisi harhauttavia ajatuksia päähänsä ja syyn olla tekemättä oikeita töitä.
Yksi tilaustyö yksityiselle on menossa.
Savea pääsin muovailemaan ja luonnos on jo onnistunut.

Viime viikon opetin Savossa Ingmannin Käsi- ja Taideteollisuusoppilaitoksella sairasloman sijaisena viikon – aiheena Valokuva installaation osana- Hyvä Esine Paha Esine – tutkimme omaa viimeistä päivää auki olevaa näyttelyäni Suomen Ortodoksisella Kirkkomuseolla ja Museon esinekokoelmia, piirsimme ja keskustelimme aiheesta.
Koululla katsoimme Andy Warhol -dokumentin, minkä pohjalta valokuva-alaa opiskelevat oppilaat tekivät kirjoitelman.Ja tutkivat Andyn suhdetta kameraan ja kuvattaviin.
Mielenkiintoista on verratta Andyn kaupallisuutta nykytaiteen kaupallisiin linjauksiin.
Mitä taiteessa tapahtuu – millä välineillä jne.Millä tavoin tapahtuu?
Keskiviikkona opetustuntien jälkeen Kirkkomuseolle näyttelyä purkamaan.
Valvoja hihkaisi kävijämäärän – 6000 kävijää.
Ei hullummin uusioikoniaiheella – toki osa ihmisistä tuli Kirkkomuseonkin kokoelmien vuoksi....... Iltapäivällä klo 15 auto saatiin lastiin ja isolla pakettiautolla Jyväskylään ja lastin purkamisen jälkeen taas Kuopioon ja aamuksi opettamaan.
Ei tarvinnut iltalenkillä käydä.

Viikonlopuille osui Jyväskylän Seudun kansalaisopiston suosittu mosaiikkikurssi Mosaiikin Hehkua Ravennasta!Kurssi oli täynnä aivan uusia opiskelijoita, vain yksi konkari- saimme kuvat alkuun ja hyväoppinen ja rivakka porukka sai hehkuvat luomukset betoniin jo sunnuntaina- jatkoa seurasi viime lauantaina.
Ja lisää upeita valuja.

Nyt sitten rästissä pr-hommia ja suhteiden hoitohommia.
Syyskuussa piti verottajalle piti käydä näyttämässä ajopäiväkirjat ja selvittämässä vähennyskelpoisia menoja vuosien 2006 ja 2007 lopulliseen verotukseen ja oikaisupyyntöön liittyen.Siinä vierähti usea syyskuun tunti.
Tämä viikko täyttyy siirretyistä tapaamisista ja omien teosten esittelystä eri tilanteissa.
Huomenna on Yliopiston kirjastossa Jyväskylän Yliopiston opiskelijoiden vaalitentti kunnallisvaaliehdokkaille.
Olen lupautunut sinne Vasemmistoliiton edustajana ja ehdokkaana.
Mielenkiintoista kuulla opiskelijoiden huolet ja teemat kuntavaaleissa.

Suomea velloo vaalien alla päivänpolttavia kysymyksiä: Kaupunki Puutarhalla vai Betonilla?Aseilla vai ilman?
Maaseutu vai kaupunki?

Syvälle mieleeni on jäänyt omakohtainen tapahtuma maalaiskylästä.
Kokemuksia oli useita, mutta tämä sopii päivän ja vaalien teemaan parhaiten.
Olen syntynyt maalaisliittolaisen ja uskonnollisuuden virittämään maalaiskylämiljööseen – yllätys , yllätys – Keminmaan Viitakosen kylän uudelle kansakoululle kätilön avustuksella.
Jyväskyläläis-syntyinen kansakouluopettajaäitini aloitti
siellä ensimmäisenä uutena opettajana aivan uudessa funkkiskoulussa 50-luvun alussa.
Vielä 60-luvulla maalla kuljettiin kiväärit olalla ja koirat riehuivat valtoimenaan vapaana kylän raitilla- Todistimme usein ikkunasta kovien talvipakkasten aikaan näkyä nalkkiin jääneistä koiria- avuttomina pyristelemässä takamuksiaan toisista eroon.

Koirat olivat mustavalkoisia, karjalan karhukoiria, ajokoiria, kellertäviä suomen pystykorvia tai sekarotuisia piskejä.Heittelimme ikkunasta leivänkannikoita niille.

Lapsena löysimme naapurin tutun koiran ammuttuna lumessa tienposkessa.Kukaan ei tunnustanut ampuneensa.
Se oli jo vanhus , takamuksissa kauhtuneita,ruskeita karvoja mustan seassa.

Minäkin sain oman koiran – Karjalan karhukoiran Jerin – juoksimme sen kanssa onnellisina läheisessä sekametsässä. Se tuli aina kun kutsuin häntä kiemuralla selän päällä.
Asuimme koulun opettaja-asunnossa.
Koulun punaisen lauta-aidan takana oli naapuritalon lammastarha. Ikkunamme olivat hakaan päin.
Yhtenä aamuna tarhasta löytyi raadeltu lammas.
Naapurin nuori mies tuli meille ja väitti minun koirani Jerin raadelleen lampaan – Pentuhan se vielä on, ei se osaisi lammasta tappaa.
Todisteita ei ollut,ei mitään.
Emme uskoneet ja sanoimme, että naapuri syyttää väärää koiraa.
Naapuri ei tyytynyt puheisiin.
Jotenkin hän sai Jerini varastettua ja laitettua kettingillä omaan pihaan kiinni – en muista tarkasti miten kaikki kävi – sitten hän tuli takaisin vaatimaan isältäni ,että hänen tulee selvittää heillä lampaanraatelua ja koira ammutaan jos isä ei ilmaannu sovitussa ajassa paikalle.
Isä kieltäytyi menemästä.Vaikka pyysin.

Juoksin naapurin maalaistaloon, josta meillä oli maitotinki ja ystävieni äidin luokse pyytämään apua ja hän kehotti minua menemään itse ja pelastamaan koirani naapurin pihasta.
Hän ei voinut tehdä sitä, koska pelkäsi, että tulee varmemmin nähdyksi kuin pieni lapsi koiran luolta.
Minä juoksin hädässäni pelastamaan koiraani.
Jeri oli kiinni navetan seinässä ja kettinki oli solmittu isoksi mytyksi ,jota yritin kädet täristen avata- eihän siitä tietenkään mitään tullut, en saanut ajoissa kettinkimyttyä auki- naapurin mies tuli ovesta pihalle ruutuessuun pukeutuneen äitinsä ja pikkuveljensä kanssa.
He seisoivat yhtenä toisiinsa nojaavana ryhmänä piharinteessä ja kivääri osoitti minua.
Mies huusi minulle, että jos en hellitä irrottamasta kettinkiä hän ampuu minua.
Hetken jatkoin epätoivoista avaamista,mutta lopulta tajusin naapurin tarkoittavan totta ja juoksin pakokauhussa pois.
Menin ystävieni äidin luo ja hän sanoi, että olisi pitänyt irroittaa pannan solki, olisi onnistunut pelastaminen.
Sitten laskin jossain hiljaisuudessa minuutteja, kuulin laukauksen ja tiesin, että koirani oli ammuttu.
Muistan kettinkimytyn ja tunnen sen kädessäni.Muistan pihan ja lautaseinän ja kiväärin.Muuta en muista.

Jonkin vuoden kuluttua tapahtuneesta pelottavaan naapuriin ajoi mustamaija peräkärryn kanssa ja kerrottiin, että koirani surmaajan veli oli tappanut itsensä.
Myöhemmin kuulin, että myös koirani surmaaja ampui itsensä.
Heidän isäänsä en nähnyt koskaan.
Oliko sota vienyt vai joku muu.

Ihana, turvallinen , vastantuoksuinen maaseutu.
Minä en kaipaa maalle.
Viihdyn kerrostalossa.
Ihmisten lähellä.


Käykäähän äänestämässä oman idyllin puolesta.

Marja

Ps Jos joku haluaa vaalipuheitani – täytyy palata taaksepäin tuohon edelliseen kirjoitukseen heinäkuulta ja sieltä loppupuolelta löytyy kommenttia kuntapolitikointiin.