LAUTAKUNTAHÖRHÖILYÄ JA AVAJAISRUUHKAA

Heipä hei alamaiset!

Lautakunnan kokouksessa käsiteltiin hyvinvointikertomusta, pätevä siististi pukeutunut nuorehko virkamies esitteli powerpointtipaketin ; tässä eväitä UUDEN AALLON hyvinvointikaupungille
HYVINVOINNIN KUVA JA SUUNTA
Jyväskylän kaupungin hyvinvointikertomus 2005. Ristiriitaista ainakin minun mielestä on ennaltaehkäsyn periaate nuorten ja työttömien ja muiden vähäväkisten osalta , koska LÄHIKIRJASTOT aiotaan sulkea melkein kokonaan jo ensi vuonna .

KUOKKALAN uudesta kirjastosta ei ole rakentamispäätöstä ja lähilöiden nuorisotilojen puute ja lyhyt aukiolo ovat erityisesti lisäämässä nuorten syrjäytymistä.
Kolmas sektori ei sekään ihan pyhällä hengellä toimi ja sen varaan lasketaan paljon- toisaalta lasten ja nuorten kanssa ei saa työskennellä edes vapaaehtoisesti jos tautoja ei ole tutkittu.
Seurakunnan toimeliaisuuden varaan lasketaan paljon , mutta myös siellä on rahapula!

Jotta hyvinvoinnista voidaan puhua olisi tehtäviä oikeita rakenteellisia päätöksiä; esim kaupungin johtoportaassa on aivan liikaa pomoja , lisää on hilailtu johtajia , vaikka edellisilläkin on turhan leppoissaa !
Ja päätökset eivät ole juuri parantuneet! Pois poliittiset suojatyöpaikat ja Pr-daamipaikat!

Ja mitä tulee Tourulan Taiteilijatyötiloihin , niin niissä tulisi kulttuuritoimenjohdon säilyttää logiikkaa , EU-tukea saatiin tilojen remonttiin aikoinaan juuri siksi että tiloihin tulevat ammattitaiteilijat
Taiteilijat saavat muillakin aloilla asialliset tilat esim kaupungin orkesteri ja näyttelijät!

Miksi juurin taiteilijoiden työtilojen vuokraa nostetaan vuosittain ja nyt jo sellaiselle tasolle että osa ei ehkä kykene työskentelemään tiloissa , kysymys on ei-kaupallisesta kulttuurityöstä , jota esim valtiuovallan onykyohjelmassa käsketään sujelemaan ja luomaan hyvät olosuhteet kulttuurityölle.

Kaikki muukin tuki kuvataiteelle tässä kaupungissa esim hankintojen muodossa on lähes nolla!

Perjantaina ei juhlittu Suomalaisuutta Nikolain kulmilla vaan Kuvanveistäjä, kollegan Antti Immosen näyttelyn avajaisia Galleria Beckerillä !
Hyvin riitti jengiä sinnekkin ja oltiin niin suomalaisia että!



TIIVISTELMÄ
(JOHDANTO JA YHTEENVETO)
20.2.2006
LUONNOS
Jyväskylän kaupunki
2
1 Johdanto
Monet kunnassa tehtävät päätökset vaikuttavat kuntalaisten hyvinvointiin ja hyvinvoinnin
edellytyksiin. Päätöksien valmistelun ja päätöksenteon taustalle tarvitaan
tietoa myös kuntalaisten hyvinvoinnista. Hyvinvointikertomus on luottamushenkilöitä
ja viranhaltijoita palveleva katsaus kuntalaisten hyvinvointiin ja siihen
vaikuttaviin tekijöihin. Kertomuksen tavoitteena on kuvata viimeaikaista
hyvinvoinnin kehitystä sekä hyvinvoinnin vahvuuksia ja heikkouksia.
Jyväskylän kaupungin ensimmäinen hyvinvointikertomus laadittiin vuonna 2002
ja sitä käsiteltiin luottamuselimissä vuoden 2003 aikana. Käsittelyn yhteydessä
päätettiin, että laaja-alainen hyvinvointikertomus laaditaan valtuustokausittain ja
toisen hyvinvointikertomuksen valmistelu aloitettiin vuonna 2004. Kertomuksen
laatiminen on tehty vuonna 2005 kaikkien kaupungin toimialojen yhteistyönä.
Hyvinvointikertomuksella tulisi olla tiivis yhteys kunnan strategiseen suunnitteluun,
toimintaohjelmien laatimiseen ja toiminnallisten tavoitteiden määrittelyyn.
Hyvinvointikertomuksen tavoitteena on osaltaan korostaa hyvinvointipolitiikan
merkitystä kunnan toiminnan ja kilpailukyvyn tärkeänä kulmakivenä. Terveyden
edistämisen näkökulmasta on tärkeää, että päätöksiä tehtäessä pohditaan myös
niiden vaikutuksia hyvinvointiin. Hyvinvoinnista vastaaminen ei rajoitu tietyille hallinnon
sektoreille, vaan hyvinvointivastuu koskettaa kaikkia toimialoja ja myös
kaupunkiorganisaation ulkopuolisia tahoja. Hyvinvointikertomus on laadittu kaupunkiorganisaatiossa
ja se näkyy väistämättä myös kertomuksessa. Erityisesti
hyvinvointivastuuta kuvataan kaupungin tuottamien palveluiden kautta, vaikka
sekä yksityinen että kolmas sektori ovat toiminnoiltaan erittäin tärkeitä hyvinvoinnin
edellytysten synnyttäjiä.
Jyväskylän viimeaikaisen kehityksen ovat vaikuttaneet monet valtakunnalliset ja
jopa globaalit tekijät. Suomessa 1990-luvun laman yhteydessä talous-, työllisyysja
julkistalouden kriisi seurasivat toisiaan. Hyvinvointivaltion kasvun ajasta siirryttiin
julkistalouden tasapainottamisen ja sosiaaliturvan supistamisen aikaan. Monet
työelämän rakenteelliset muutokset ovat johtaneet siihen, että lamaa edeltävää
korkeaa työllisyyttä ei ole tavoitettu uudelleen ja kehityksen seurauksena
väestön hyvinvointierot ovat kasvaneet.
Hyvinvointikertomuksen tehtävänä on osoittaa suuntaviivoja paikalliselle hyvinvointipolitiikalle.
Hyvinvointierojen kasvaminen ja kuntien kireä taloustilanne vaativat
paikallisen hyvinvointipolitiikan vahvistamista ja terveyden edistämistä hallinnon
eri sektorien yhteistyössä. Monet nykyiset ongelmat ovat luonteeltaan nk.
ilkeitä ja niiden syitä, oireita ja seurauksia on vaikea erottaa. Niiden ratkaisemista
ei voida selkeästi vastuuttaa yksilölle, yhteisöille tai yhteiskunnalle, vaan niiden
ratkaisu vaatii uudenlaisia kohdennettuja toimia.
Hyvinvointikertomuksen tavoitteena on tuoda esille hyvinvoinnin moniulotteisuus.
Hyvinvointi on arkipäiväinen asia, joka rakentuu monien tekijöiden summana.
Hyvinvointikertomuksessa yhdistetään hyvin eritasoisia asioita samoihin kansiin.
Esimerkiksi virkistysmahdollisuudet koskettavat lähes kaikkia asukkaita, kun erilaisten
terveyden tai sosiaalisten ongelmien esittely voi kiinnittää huomiota marginaaleihin.
Hyvinvoinnin kuvaamiseen liittyy tasojen erilaisuus, mutta myös ymmärrys
ihmisten oikeudesta hyvinvointiin ja hyvinvoinnista arvona.
7 Yhteenveto
7.1 Hyvinvoinnin kuva ja suunta
Jyväskylän ensimmäinen hyvinvointikertomus valmistui vuonna 2002. Sen yhteydessä
kuvattiin sekä hyvinvoinnin myönteisiä ulottuvuuksia että hyvinvoinnin
kehittämisen tarpeita. Nyt toisen hyvinvointikertomuksen yhteydessä esitellään
samoja sisältöjä kuuteen eri teemaan jaoteltuna.
Hyvinvoinnin edellytykset ovat olemassa
Jyväskylä on muiden suomalaisten kasvukeskusten tavoin kehittynyt nopeasti viimeisten
vuosien aikana. Jyväskylällä on monia ominaispiirteitä ja vahvuuksia, jotka
mahdollistavat asukkaiden hyvinvointia ja synnyttävät edellytykset kaupungin
menestymiselle:
• Nuori ja palvelurakenteen kannalta taloudellinen väestön ikärakenne
• Asumisolosuhteet ovat kehittyneet myönteisesti, asuntorakentaminen on
ollut vilkasta ja asunnottomuus on vähentynyt
• Tiivis kaupunkirakenne, lyhyet etäisyydet ja eri liikennemuotojen toimivuus
helpottavat sekä arkipäiväistä liikkumista että palveluiden saavutettavuutta
• Jyväskylässä on maakunnallisena keskuksena monipuoliset ja hyvät edellytykset
harrastus- ja kulttuuritoiminnalle
• Jyväskyläläiset ovat korkeasti koulutettuja
• Jyväskylään on syntynyt laman jälkeisenä aikana runsaasti uusia työpaikkoja
ja kasvu on jatkunut 2000-luvulla
Hyvinvoinnin edellytysten säilyminen ei ole itsestään selvää. Elinkeinojen ja talouden
myönteinen kehitys on jatkossakin edellytys Jyväskylän ja seudun hyvinvoinnille.
Myös kaupungin huono taloudellinen tilanne ja velkaantuminen ovat
riski hyvinvoinnin pitkäjänteiselle kehittymiselle Jyväskylässä.
Työttömyys on säilynyt korkealla tasolla
1990-luvun alun lama oli suuri murros suomalaisessa yhteiskunnassa. Lama vaikutti
rajusti myös Jyväskylään ja edelleen laman jäljet ovat havaittavissa. Nopeasta
työpaikkojen kasvusta huolimatta työttömien määrä on säilynyt korkealla
tasolla. Työttömyys vaikuttaa monin eri tavoin hyvinvointiin ja työttömyys näkyy
Jyväskylässä muun muassa:
• Työttömyys on vertailukaupunkeihin nähden korkealla tasolla, vaikka työpaikat
ovat lisääntyneet
• Pitkäaikaistyöttömien osuus on edelleen korkea (25 prosenttia työttömistä)
• Pitkäaikaistyöttömyys kohdistuu erityisesti yli 50-vuotiaisiin työttömiin
• Nuorisotyöttömyys on laskenut alle 20 prosentin, mutta edelleen se on
vertailukaupunkien kolmanneksi korkein
• Toimeentulotukea saaneiden osuus on vertailukaupunkeihin nähden korkealla
tasolla
• Korkea työttömyys heijastuu veronalaisten tulojen kehitykseen Jyväskylässä
4
• Erot terveyskäyttäytymisessä (mm. liikunta ja ravinto) ovat merkittäviä niin
lapsilla kuin työikäisilläkin kyselyjen mukaan
• Väestön hyvinvointierojen kasvaminen välittyy myös asuinalueiden välisiin
eroihin. Jyväskylän suuralueiden väliset tulo- ja työllisyyserot ovat kasvaneet
laman jälkeisenä aikana
Hyvinvointierot ovat kasvaneet
Laman jälkeen suomalaisten hyvinvointierot ovat kasvaneet monien tutkimuksien
mukaan. Hyvinvointieroja on käsitelty julkisuudessa erityisesti tuloerojen muodossa,
mutta samalla on havaittu väestön sosioekonomisten terveyserojen kasvaneen.
Tällä tarkoitetaan, että mitä paremmassa yhteiskunnallisessa asemassa
ihmiset ovat, sitä parempi heidän terveytensä keskimäärin on. Huono terveys on
myös riski syrjäytymiselle ja vaikuttaa odotettavissa olevaan elinikään.
Hyvinvointierojen kasvaminen näkyy myös Jyväskylässä, vaikka koko väestöä
kuvaavilla indikaattoreille sitä on vaikea havaita. Erot heijastuvat kuitenkin muun
muassa:
Huono-osaisuuden ongelmat ovat tiivistyneet
Hyvinvoinnin myönteisen kehityksen taustalle usein unohtuvat monet hyvinvoinnin
ongelmat. Huonoimmassa asemassa olevat eivät usein pysty osallistumaan
julkiseen keskusteluun ja ongelmat painuvat näkymättömiin. Monet ongelmat kietoutuvat
vaikeiksi kimpuiksi ja heijastuvat yksilöiden lisäksi perheisiin ja lähiyhteisöihin.
Jyväskylän pahoinvointi nousi uutisotsikoihin, kun Kuntalehden vertailussa syyskuussa
2004 Jyväskylä sijoittui Suomen pahoinvoivimmaksi kaupungiksi. Uusimpien
tilastojen valossa Jyväskylä ei ole samalla vertailulla enää kärkitilalla, vaan
sijoittuu 20 suurimman kaupungin joukossa neljänneksi. Tämä osoittaa, että Jyväskylä
kuuluu niiden suomalaisten suurien kaupunkien joukkoon, missä sosiaaliset
ongelmat ja pahoinvointi ovat keskimääräistä yleisempää.
Jyväskylässä huono-osaisuudesta ja hyvinvoinnin ongelmien kasaantumisesta
kertovat muun muassa:
• Lastensuojelun tarve on kasvanut 2000-luvulla
• Edelleen osa nuorista käyttää alkoholia runsaasti. Kouluterveyskyselyssä
17 prosenttia 8. ja 9. luokkalaisista ilmoitti olevansa tosi humalassa vähintään
kerran kuukaudessa.
• Alkoholin kulutus on vertailukaupunkeja korkeampaa ja alkoholiveron
alentaminen on edelleen lisännyt alkoholin kulutusta
• Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on vertailukaupunkeihin nähden
korkea
• Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneiden osuus aikuisväestöstä on vertailukaupunkeihin
nähden korkea
• Ruokapankkien ruoka-apua sai vuonna 2004 edelleen yli 1800 kotitaloutta
5
Väestön terveydessä hyviä ja huonoja ulottuvuuksia
Monien terveyttä kuvaavien indikaattoreiden perusteella jyväskyläläisten terveydentila
on parantunut viimeisten vuosien aikana. Jyväskyläläisten terveydentila
on kehittynyt myönteisesti myös vertailukaupunkeihin nähden. Myönteisestä terveyden
kehittymisestä kertovat muun muassa:
• Koululaisten päihteidenkäyttö on vähentynyt
• Lasten imetys ensimmäisen elinvuoden aikana on Jyväskylässä selvästi
koko maata yleisempää
• Erikoiskorvattavien lääkkeisiin oikeutettujen työikäisten määrä on kehittynyt
vertailukaupunkeihin nähden myönteisesti
• Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus työikäisistä on vähentynyt
• Ikävakioitua kuolleisuutta kuvaava indeksi on Jyväskylässä laskenut ja indeksi
on vertailukaupungeista alhaisin
• Ikävakioitu sairastavuusindeksi on vertailukaupunkien toiseksi alhaisin ja
parempi kuin Suomessa keskimäärin
Myönteisten kehityssuuntien lisäksi Jyväskylässä on havaittavissa myös
negatiivisia signaaleja väestön terveydessä. Tästä kertovat muun muassa:
• Koululaisten koettu terveys on heikentynyt, sekä niska- ja hartiakivut että
masentuneisuus ovat lisääntyneet
• Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus on alentunut ja vain kolmannes
nuorista liikkuu riittävästi
• Alkoholin kulutus on kasvanut alkoholiverotuksen muutoksen seurauksena
• Jyväskylässä tehdään runsaasti raskauden keskeytyksiä
• Mielenterveyden syistä työeläkkeelle jääneiden määrä on kasvanut ja
mielenterveyden sairauksien hoitotarve on kasvanut
• Erikoiskorvattavien lääkkeisiin oikeutettujen ikääntyneiden osuus on kasvanut
• Jyväskylässä tapahtuu runsaasti ikääntyneille sairaalahoitoa vaativia tapaturmia
Piirun verran parempaan
Jyväskylän ensimmäinen hyvinvointikertomus laadittiin vuonna 2002. Kertomuksessa
Jyväskylän hyvinvoinnissa havaittiin runsaasti kehittämisen tarpeita. Vuonna
2005 hyvinvoinnin kuva on vuoden 2002 suuntainen. Hyvinvoinnin kokonaiskuvan
voi katsoa kääntyneen piirun verran parempaan, vaikka edelleen monia
vaikeita ongelmia ja haasteita on havaittavissa. Jyväskylän hyvinvoinnin paremmasta
kehityksestä viimeisten vuosien aikana kertoo muun muassa:
• Asumisolosuhteet ovat kehittyneet myönteisesti ja asunnottomien määrä
on alentunut
• Väestön koulutustaso on jatkanut nousuaan ja liki kaikki peruskoulun
päättäneet löytävät jatkokoulutuspaikan
• Väestön valtionveronalaiset tulot ovat jatkaneet kasvuaan
• Toimeentulotuen tarve ja pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneiden
osuus ovat alentuneet viime vuosina
6
• Työttömien määrä on alentunut hieman ja työllisten määrän kasvu on
jatkunut
• Omaisuus-, väkivalta- ja huumerikosten määrä on kääntynyt laskuun
• Lasten ja nuorten päihteiden käyttö on vähentynyt
• Laajasti väestön terveydentilaa kuvaavat indikaattorit (mm. ikävakioitu
kuolleisuus, työkyvyttömyyseläkkeen saajien osuus työikäisistä) ovat kehittyneet
myönteisesti
7.2 Hyvinvointipolitiikan strategiset linjaukset
Jyväskylän kaupungin hyvinvointipolitiikkaa on linjattu yleisellä tasolla osana
koko kaupungin strategiaa. Jyväskylän kaupunkistrategian päämääränä on tasapainoinen
kaupunkipolitiikka, jonka kulmakiviksi on määritelty seudun kilpailukyky,
kestävä kehitys ja sosiaalinen eheys. Hyvinvointipolitiikan ydinaluetta on sosiaalisesta
eheydestä huolehtiminen siten, että samalla ymmärretään hyvinvoinnin
yhteys kilpailukykyisen kaupunkiseudun ja kestävän kehityksen tavoitteisiin.
Hyvinvointipolitiikka on nähtävä laajemmin kuin vain hyvinvointipalvelujen tuottamisena
ja samanaikaisesti asukkaita tulee kannustaa vastuuseen omasta terveydestään,
lähiympäristöstään ja läheisistään.
Kaupungin strategiassa määritellään suunta kaupungin talouden tasapainottamiseen,
mikä edellyttää tehokasta hyvinvointipalvelujen tuottamista, uusien toimintatapojen
käyttöönottoa ja palvelurakenteen uudistamista. Samalla palvelujen
on kohdistuttava oikealla tavalla palvelujen tarvitsijoihin. Hyvinvointikertomus
sisältää sellaista tietoa kuntalaisten hyvinvoinnista ja palvelutarpeista, jonka
avulla palvelujen kohdentumista pystytään parantamaan.
Lisäksi kaupunki on tehnyt kohdennettuja strategioita ja ohjelmia, jotka tarkentavat
hyvinvointipolitiikkaa. Tällaisia ovat esimerkiksi vanhuspoliittinen strategia,
huumausainestrategia sekä parhaillaan laadittavat ennaltaehkäisevän päihdetyön
strategia ja lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma.
Paikallista hyvinvointipolitiikkaa tarkasteltaessa on myös muistettava, että asukkaiden
hyvinvointiin vaikuttaa kuntatason päätöksenteon lisäksi valtion poliittiset
päätökset mm. sosiaali- ja terveyspolitiikassa.
Hyvinvointikertomus osoittaa, että Jyväskylän kaupungin tulee edelleen pyrkiä terävöittämään
hyvinvointipolitiikkaansa. Hyvinvointipolitiikkaa terävöittävien toimien
tulee painottua vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden perusteella sekä
laaja-alaisesti ennaltaehkäiseviin että myös tarkasti kohdennettuihin toimiin.
Hyvinvointikertomuksen yhteydessä nostetaan esille viisi yleistä strategista linjausta.
Linjaukset esitetään hyvinvointipoliittisen keskustelun lähtökohdiksi. Ne
sisältävät tilaa poliittiselle keskustelulle ja konkretisoituvat osaksi kaupunkipolitiikkaa
kaupungin jatkuvan strategiaprosessin, kehittämis- ja tutkimustoiminnan
sekä talous- ja toimintasuunnittelun kautta. Strategisia linjauksia ei kohdenneta
tiettyihin väestöryhmiin, kuten esimerkiksi ikääntyneisiin tai maahanmuuttajiin,
vaan ne toimivat yleisinä lähtökohtina väestöryhmittäisille hyvinvoinnin haasteille.
Hyvinvointipolitiikasta tarvitaan keskustelua.
7
1. Järjestö- ja kansalaistoiminta näkyväksi voimavaraksi hyvinvoinnille
Jyväskylä on tunnettu aktiivisena järjestökaupunkina. Monialainen ja kattava yhdistystoiminta
on hyvinvoinnin tärkeä voimavara. Jyväskyläläinen yhdistyskenttä
on monikerroksista ja laaja-alaista ulottuen poliittisista yhdistyksistä harrastus- ja
kulttuuriyhdistyksiin sekä sosiaali- ja terveysalan yhdistyksiin. Järjestöt ovat myös
merkittäviä hyvinvointipalvelujen tuottajia.
Vilkasta järjestötoimintaa pidetään yleensä toimivan paikallisdemokratian ominaisuutena.
Järjestöjen kautta kansalaiset voivat osallistua paikallisyhteisön toimintaan
ja olla vuorovaikutuksessa julkisten toimijoiden kanssa. Tiivistämällä vuorovaikutusta
kolmannen sektorin kanssa kaupunki lisää paikallista sosiaalista pääomaa
ja turvaa kuntalaisten hyvinvointia.
Yhteistyö yhdistysten kanssa perustuu verkostomaiseen toimintamalliin ja monitoimijuuteen.
Kaupungin tulee olla kehittämässä toimintatapoja, joiden avulla kolmannen
sektorin merkitys hyvinvoinnin edistäjänä kasvaa ja edellytykset hyvinvointipoliittisiin
haasteisiin vastaamiseen lisääntyvät. Myös kolmannen sektorin
toimintaa ja erityisosaamista tulee pystyä tekemään näkyvämmäksi ja siten luoda
mahdollisuuksia yhteistoiminnan kehittymiselle. Samalla tuetaan asukkaiden
osallistumista ja omatoimisuutta. Yhteistyötä järjestöjen kanssa tullaan linjaamaan
tarkemmin erillisessä kaupungin ja kolmannen sektorin yhteystyöstrategiassa.
2. Hyvinvointiin kiinnitettävä huomiota yhdyskuntasuunnittelussa
Elinympäristö tukee ja luo edellytyksiä asukkaiden hyvinvoinnille ja sen edistämiselle.
Elinympäristössä voi olla myös sellaisia esteitä tai haittoja, jotka heikentävät
asukkaiden hyvinvointia ja sen kokemista. Voimakkaasti kasvavassa Jyväskylässä
tulee elinympäristön suunnittelun ja rakentamisen avulla sekä ehkäistä
haittojen syntymistä että pyrkiä minimoimaan haittojen vaikutukset asukkaiden
hyvinvoinnille.
Elinympäristöjen suunnittelussa on luotava myös edellytyksiä riittävälle virkistymiselle
ja elpymiselle. Lihasvoimin tapahtuvan liikenteen ja liikunnan edellytyksiä
tulee turvata ja kehittää myös tulevaisuudessa.
Eri asuinalueita ja asumisen muotoja tulee kehittää tasa-arvoisesti eri toimijoiden
yhteistyössä. Asuntorakentamisen tulee vastata sekä asukkaiden erilaistuviin
asumistoiveisiin että ajankohtaisiin asumisen haasteisiin. Samanaikaisesti on kuitenkin
sitouduttava kehittämään kaupunkia alueellisesti tasa-arvoisesti ja
sosiaalisesti eheästi. Pahoinvoinnin kasautumista asuinalueille on ehkäistävä
sekä yhdyskuntarakentamisen että asuntopolitiikan keinoin ja heikoimmassa
asemassa olevien alueiden houkuttelevuutta lisäämällä.
3. Ennaltaehkäiseviä toimintamuotoja kehitettävä jatkuvasti
Asukkaiden hyvinvointi ja ongelmien ehkäisy eivät ole vain sosiaali- ja terveydenhuollon
tehtäviä, vaan ehkäisevä hyvinvointipoliittinen toiminta ja terveyden
edistäminen on nähtävä kaikkien toimijoiden yhteiseksi tehtäväksi. Ennaltaehkäiseviä
toimintamuotoja ja niiden merkitystä hyvinvointipolitiikalle tulee kuitenkin
kirkastaa kaikilla toimialoilla, myös sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Ennaltaehkäiseviä toimintamuotoja tulee kehittää, tehostaa ja hyödyntää erityisesti
asukkaiden terveyden parantamiseksi. Hyvinvoinnin ja terveyden myöntei8
seen kehitykseen on Suomessa vaikuttanut keskeisesti juuri ennaltaehkäisevä
terveydenhuolto ja terveyskasvatus. Monet elämäntavoista johtuvat sairaudet
ovat vähentyneet, mutta vastaavasti uusia haasteita on syntynyt. Haasteet näkyvät
terveyserojen lisääntymisenä myös paikallisella tasolla. Esimerkiksi lisääntynyt
alkoholin kulutus, diabeteksen yleistyminen ja arkiliikunnan väheneminen
korostavat yhä enemmän terveyskasvatuksen ja kohdennettujen ennaltaehkäisevien
ja varhaiseen puuttumiseen tähtäävien toimien tarpeellisuutta.
Ennaltaehkäisevien toimintamuotojen tavoitteena on vahvistaa ja saada käyttöön
yksilön omia voimavaroja, jolloin itsenäinen kyky selviytyä kasvaa. Kun ongelmiin
pystytään puuttumaan varhaisessa vaiheessa, ongelmien kasautuminen ja pitkäaikainen
tuen tarve vähenee. Ennaltaehkäiseviä toimintamuotoja ja keinoja varhaiseen
puuttumiseen tulee kehittää edelleen paikallisessa hyvinvointipolitiikassa.
Toimintamuotojen kohdennettavuutta tulee kehittää vaikuttavuuden kehittämiseksi.
Kohdennettavuus tulee toteuttaa kuitenkin siten, ettei kynnys osallistumiseen
nouse liian korkeaksi.
4. Heikoimmassa asemassa olevien selviytymistä on tuettava
Pahoinvointi ja huono-osaisuus tiivistyvät moniulotteisiksi ja vaikeiksi ongelmiksi.
Huonoimmassa asemassa olevien uhkana on marginalisoituminen ja pysyvä syrjäytyminen.
Hyvinvointipolitiikan näkökulmasta on tärkeä kehittää ja pystyä luomaan
keinoja, joiden avulla pystytään sekä ehkäisemään syrjäytymistä että lisäämään
heikoimmassa asemassa olevien voimavaroja. Oikea-aikaisilla ja täsmällisesti
kohdennetuilla tukimuodoilla on pyrittävä katkaisemaan syrjäytymiskierre.
Heikoimmassa asemassa olevien selviytymistä on tuettava palveluiden ja muiden
tukimuotojen avulla yhteistoiminnallisesti. Tuloksellisten tukimuotojen toimintaedellytykset
tulee turvata ja samalla tulee luoda edellytyksiä välittämistä ja osallisuutta
tukevien kanavien syntymiselle.
Työttömyys on edelleen suuri riskitekijä syrjäytymiselle Jyväskylässä. Työllisyyden
parantaminen on keskeinen keino huono-osaisuuden ehkäisemisessä. Erityisesti
tulee etsiä innovatiivisia ja räätälöityjä toimintamalleja heikossa työmarkkinatilanteessa
olevien työllistymiseksi. Olemassa olevien ja uusien toimintamallien
kehittämiseksi on tehtävä laaja-alaista ja monitasoista yhteistyötä.
Huono-osaisuuden paikantamiseksi ja siitä kokonaiskuvan saamiseksi tarvitaan
paikallisen tason selvityksiä ja tutkimuksia, jotka osaltaan luovat edellytyksiä uudenlaisten
toimintamuotojen kehittämiselle. Kuitenkin samalla on avattava yhä
enemmän mahdollisuuksia asiakas- ja kansalaislähtöiselle kehittämiselle.
5. Palvelut on tuotettava tehokkaasti ja kohdennettava oikein
Kaupungin oma palvelutuotanto on sovitettava taloudellisiin voimavaroihin ja sen
perustuttava kuntalaisten palvelutarpeisiin. Lähtökohtana on, että tasapainoisen
talouden tilanteessa pystytään parhaiten turvaamaan kuntalaisten hyvinvoinnin
perusta. Palvelutuotannon tehostamisessa tarvitaan uusia organisointi- ja toimintatapoja,
palveluprosessien parempaa suunnittelua ja johtamista sekä teknologian
hyväksikäyttöä. Palvelutuotantoa voidaan tehostaa myös yhteistyöllä muiden
toimijoiden kuten seudun kuntien, järjestöjen ja kuntien kanssa. Palvelutuotannon
tehostamisen ja uudistamisen suuntia on määritelty kaupungin uudessa
kaupunkistrategiassa.
9
Palvelujen kohdentumisessa on tärkeää tietää kansalaisten palvelutarpeet ja niiden
kehittyminen. Väestörakenteen ja tarpeiden muutos edellyttää, että palvelurakennetta
ja palvelujen sisältöä on pystyttävä muuttamaan tarpeiden mukaan.
Palvelutuotantoa on pystyttävä joustavasti uudistamaan.
Hyvinvointikertomuksen tarkoituksena on parantaa palvelutuotannon uudistamisen
tietoperustaa ja auttaa palvelujen kohdentamisessa. Hyvinvointipolitiikan
linjaukset tukevat palvelujen uudistamista ja vaikuttavuuden parantamista. Edellä
todettujen linjausten tulee ohjata palvelutuotannon kehittämistä. Palvelujen uudistamisessa
tulee ottaa huomioon kansalaisten vaikuttamismahdollisuudet ja
hyödyntää järjestöjen voimavaroja. Yhdyskuntarakenteen ja palvelurakenteen
kehittämisen tulee liittyä kiinteästi toisiinsa. Palvelujen on tuettava ennaltaehkäisevää
toimintaa ja heikommassa asemassa olevien selviytymismahdollisuuksia.