Jännittävästi sekoittuvat nykyisyys ja menneisyys näyttelyissä ja tapaamisissa
Viikolla 17.12 grafiikan grand old ladyn Marjatta Hanhijoen avajaiset- graafikkojen kaupungissa kun ollaan niin avajaisissa oli kaksi graafikkoa ja meitä muita piskuinen,sekalainen joukko kulttuuriväkeä vauvasta vaariin –Toki kaupungissa on avajaisia tämän tästä enkä itsekkään juuri näyttäydy kovin usein avajaisvieraissa. Aikanaan tuli käytyä kaikki, aikaa kului ja pää tyhjeni kuin eka kaljatuoppi perjantai-illan saunassa.
Mutta Hanhijokeen , hän on Kuuluisan vapaamuotoiseti nimetyn graafikko Pentti Kaskipuron koulun kasvattiSuomen Kuvataideakatemian grafiikan osastolta.
Pentti Kaskipuro on tunnettu surrealististista sipuli- ja juures-aiheisista grafiikanlehdistään.
Kaskipuron tekee mielenkiintoiseksi kuvantekijäksi tosiseikka, että hänellä on lapsuudesta asti ollut silmäsairaus,joka on lähestulkoon sokeuttanut hänet lapsesta asti.Pääsykokeissa Kasksipuroa ei huolittu opiskelemaan Suomen Kuvataideakatemian kouluun.syynä kai oli erittäin heikko näkö.
Myöhemmin hän kelpasi samaan opinahjoon grafiikan opettajaksi.
Hän ei ole koskaan nähnyt kunnolla kauas, osaksi siksi aiheet ovat läheltä kuten pöydällä nahistunut punajuuri, lanttu, peruna.Työvälineenä näkmeisen apuna suurennuslasi.Sopii surrealistille.
Koulukunnasta on tehty oiva dokumentti 90-luvulla Ylelle.Käy ilmi, että Kaskipuro sai opetuksellaan aikaan ison innostuneen joukon ihan omalla viivalla operoivia graafikoita. Koulukunnalla on ollut suuri merkitys grafiikan uusiin muotoihin ja vähemmän jäykkään akateemiseen ulkoiseen ilmiasuun grafiikan lehdissä.
Hanhijoen Näyttely on moniin nykyajan näyttelyihin verrattuna turvallisen kodikas ja rauhoittava;kuvissa ei tapeta,ei olla julkisen seksuaaliseen aktiin valmiina ,esitellä hermafrodiitteja, epäsikiöitä tai olla vieraantuneita.
Esillä on meheviä akvarellejä ja mustavalkoisia grafiikanlehtiä ihmisistä ja sisätiloista.Suurennetut kuvakulmat keittiön pöydän välineistä kauniisti maalattuina ja hienosti rytmitettynä palauttavat mieleen yhden kuvataiteen tehtävän rauhoittajana ja kauneuden esittäjänä.Sopii tähän hetkeen , kaikki kun tuntuu rytisevän ja epävarmuus valtaa kaikki.
Hanhijoki ei ole pelkästään auvoisen kodinhengen kuvaaja , eikä harmiton piirtelijä. Teosten takana on elämää-
Testasin avajaisyleisöä kyselyllä mikä tapahtuma yhdistää tämän vuoden Nobelin Rauhanpalkinnon saajaa presidentti Martti Ahtisaarta ja taidegraafikko Marjatta Hanhijokea ?
Kukaan ei muistanut.
Mutta heti kun sanoin Pro Finlandian, osalla alkoi kello soida päässä.( Hieno ilmaisu englannin kielestä !!!)
Itselle Pro Finalndia-mitalin palautus tapahtuma Itsenäisyyspäivä-juhlilta vuosimallia 1998 jäi mieleen koska harvemmin tuollaisessa tilanteessa ihmiset uskaltautuvat protestoimaan tai kokevat sen jostain syystä liioiteltuna tai kokevat protestoinnin suomalaiskansallisesti ikävänä puuhana, joka kuuluu jollekin muulle ...
No alla oleva kirje muistuttaa mieleen tapahtumat noin kymmenen vuoden takaa.
Tässä kuuluisa kirje ja tapahtuma presidentti Martti Ahtisaaren ajalta vuodelta 1998.
Ritarikuntien kanslialle
Snellmaninkatu 9 - 11
Helsinki
Suomen tasavallan presidentti on myöntänyt Indonesian hallituksen metsäministerille Djamaludin Suryohadikusumolle Suomen leijonan ritarikunnan komentajamerkin. Siitä syystä me allekirjoittaneet, joille tasavallan presidentti myönsi viime itsenäisyyspäivänä Pro Finlandia-mitalit, haluamme palauttaa omat kunniamerkkimme.
Katsomme, että mitali Indonesian nykyisen hallituksen ministerille on myös kunnianosoitus presidentti Suharton politiikalle ja merkitsee hänen sortokoneistonsa voitelemista. Vaikka kyseinen ministeri onkin näyttänyt suosivan metsien käytön valvontaa, hän on joka tapauksessa Suharton hallituksen jäsen.
Kunniamerkin myöntämisellä ajetaan ennen kaikkea suuryhtiöiden taloudellisia etuja. Niiden intressejä edistetään viemällä mm. sotatarvikkeita, osallistumalla paikallisten asukkaiden oikeuksien polkemiseen ja tuhoamalla Indonesian metsäluontoa ja eläimistöä. Mitalin kääntöpuolelta löytyvätkin sellaiset suomalaiset suuryhtiöt kuin Jaakko Pöyry, UPM-Kymmene, Enso-Gutzeit, Ahlström, Vapo, Valmet, Sisu, Nokia, Vientiluotto ja Merita.
Kiitämme omasta puolestamme kunniasta ja palautamme kohteliaimmin mitalimme.
Helsingissä 8. 1. 1998
kirjailija Leena Krohn
taidegraafikko Marjatta Hanhijoki
Martti Ahtisaari on ollut vuodesta 2005 lähtien YK:n pääsihteerin erityisedustaja Kosovossa. Suomen tasavallan presidenttinä hän toimi vuosina 1994-2000.
Presidentti Martti Ahtisaari sai Nobelin Rauhan palkinnon Oslossa.
Oslo on kuuluisa paikka Oslon Sopimuksesta
Tässähistoriallinen rypäleasesopimus allekirjoitettavaksi Oslossa
Julkaistu 4.12.2008 12:20
Muokattu 4.12.2008 13:54
Keskiviikkona Oslossa avattiin allekirjoitettavaksi historiallinen kansainvälinen sopimus, jonka tavoitteena on puuttua rypäleaseiden aiheuttamiin vakaviin humanitaarisiin ongelmiin. Suomi ei ollut niiden yli sadan valtion joukossa, jotka allekirjoittivat sopimuksen.
Monien muiden järjestöjen tavoin Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälinen liike, Suomen Punainen Risti mukaan lukien, on tehnyt työtä sen eteen, että mahdollisimman moni maa allekirjoittaisi ja ratifioisi sopimuksen. Lokakuussa 2008 Suomen Punainen Risti vetosi yhdessä Kirkon ulkomaanavun ja Suomen UNICEFin kanssa Suomen hallitukseen, jotta se liittyisi Oslon sopimukseen. Järjestöjen kanta perustuu puhtaasti rypäleaseiden aiheuttamiin humanitaarisiin ongelmiin.
Oslon sopimuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on taata rypäleaseiden uhreille heidän tarvitsemansa tuki.
– Tilaisuuteen osallistuneet rypäleaseiden uhrit muistuttivat paikallaolijoita hyvin konkreettisesti siitä, miten rypäleaseet vaikeuttavat uhrien elämää. Siksi onkin tärkeätä, että kansainvälinen yhteisö tekee voitavansa helpottaakseen niiden elämää, jotka ovat joutuneet rypäleaseiden uhreiksi. Yhtä tärkeää on luonnollisesti tehdä kaikki mahdollinen, jotta tulevaisuudessa ei syntyisi uusia uhreja," toteaa Suomen Punaisen Ristin varapuheenjohtaja Eero Rämö, joka osallistui allekirjoitustilaisuuteen Norjan Punaisen Ristin kutsusta.
– Oli koskettavaa todistaa, kuinka yli 100 valtiota, heidän joukossaan sellaiset maat kuten Iso-Britannia ja Ranska, allekirjoittivat sopimuksen, jonka tavoitteena on ennen kaikkea suojella siviilejä sodan keskellä. Toivottavasti myös Suomi voi sitoutua sopimukseen tulevaisuudessa, Rämö jatkaa.
Suomen Punaisen Ristin nettisivuilla on kattava paketti rypäleaseista, niiden vaikutuksista ja niitä koskevista kansainvälisestä sääntelystä. Lue aiheesta lisää humanitaarisen oikeuden nettisivuilta.
© Punainen Risti| Lailliset huomautukset | webmaster@redcross.fi
Suomi ei siis allekirjoittanut sopimusta- Kommentoiko tuore Nobelin Rauhanpalkinnon saaja Suomen poisjäämistä sopimuksesta? Eipä tainnut ehtiä-
Näin monimuotoisesti rakentuu kuva ja käsitys taiteen tekijöistä ja rauhan rakentajista.
Marjatta Hanhijoen näyttelyssä on keskellä näyttelytilaa orientaalisesti kirjailtu oranssi lasten posliinipotta ,johon saa heittää euroja.
Kehitysmaissa joihin suuri osa halpatuontivaatteiden tuotannosta on keskitetty on pula wc - tiloista ja erityisesti murrosikään tulevat tytöt jättävät koulunkäynnin kesken koska katseilta suojaava wc puuttuu.
Pottaan heitetyt eurot menevät wc-tilojen rakentamiseen kehitysmaissa.
Ter. Marja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti