Yllätys , yllätys Helsingin Sanomissa oli asiallinen, iso artikkeli kulttuurisivuilla heti vuoden alussa kuvataiteilijoiden asemasta kulttuurin sisältöjen tuottajana useimmiten ilman palkkaa.
Sekäkulttuurirahojen runsaasta lisäyksestä ja niiden kohdentumisesta kulttuurikentällä.
Samoin YLE:n Kultakuume käsitteli aihetta laajasti haastatellen Suomen Kulttuurirahstosta Myrsky -avustuksia seulovaa Raisa Kiesiä ja Suomen Taiteilijaseuran pääsihteeriä Petra Havua.
Raisa Kiesi totesi hyväntuulisena Suomen Kulttuurirahastosta , että sieltä eivät varat kulttuuriavustuksille lopu lamasta huolimatta.
Petra Havu totesi , että kuvataiteilijoilla ei ole syytä riemuun - taiteilijoiden-vuosiapurahat eivät ole juuri lisääntyneet suhteessa yhä kasvavaan kuvataiteilijoiden määrään.Julkisten teosten tilaus ja museoiden kokoelmahankinnat ovat vähentyneet.Harva museo maksaa palkkaa taiteilijalle tehdystä näyttelystä - päinvastaisiakin kokemuksia on.
Kaikki museot ja galleriat eivät maksa edes Kuvasto-korvauksia taiteilijoille.
Toisaalta kulttuuripalveluita esim liikuntasetelin tapaan ei tilata kuvataiteilijoilta.
Useimmat taiteilijat opettavat alan oppilaitoksissa päätoimisesti tai tekevät muuta työtä kustantaakseen taiteellisen työskentelyn kulut.
HS:n Artikkelissa käsiteltiin aihetta esim kuvataiteilijan näkökulmasta , joka pakkaa yleensä unohtumaan.
Tosiasiana todettiin , että kuvataiteilijoiden taloudellinen asema ei kohene eli kulttuuribudjetin iso lisäys menee lähinnä kulttuurilaitoksille kuten kaupunkien orkestereille, teattereille , museoille , kirjastoille ja tapahtumille.
Yksittäiset vuosiapurahat eivät juuri lisäänny.
Suuri edistys kuvataiteilijoiden toimeentulon kohdalla on ,että nyt kuvataiteilijat saivat kymmenien vuosien väännön jälkeen oikeuden sosiaali- ja eläketurvaan.
Kuvataiteilijat ovat tähän asti tulleet kohdellusti miten milloinkin viranomaisen mielivaltaisen pykälän tulkinnan mukaan esim yrittäjäsksi vaikka yritystoiminnan tunnusmerkit eivät täyttyisikään.
Harva kuvantekijä myy teoksiaan kuin kenkiä ja leipää.
HS:n artikkelissa todettiin,että kuvataiteilijat vanhoista perinteistä johtuen tekevät usean museon näyttelyt , usein muutaman vuoden työprosessin tuloksena ja antavat ilman korvausta henkisen työn tulokset kuukauden ajaksi käytettäväksi samoin gallerianäyttelyt ovat sopimusluonteisesti sellaisia , että kulut ja sisällön tuottaa taiteilija ja jos myyntiä ei tule tai se jää vähäiseksi taiteilija jää ilman tuloja tai on usein ottanut pankkilainaa näyttelyn kuluihin.
Millään muulla taiteen alalla ei tekijän tarvitse täysin ilman palkka esitellä työtään.
Tämän voi korjata siten , että museot ja näyttelytilat huomioivat budjetissaan edes Kuvasto-maksut. Taiteen Keskustoimikunnan näyttökorvauslautakunta jakaa hakemuksesta näyttökorvausapurahaa vuosittain , mutta sen saa murto-osa taiteilijoista ja yleensä tuleviin näyttelyprojekteihin.
Miksi taiteilijoille muuten jaetaan apurahoja - eikö parempi nimitys olisi taiteilijapalkka?
Yleensähän tämä vuosiapuraha on noin 1200 Euroa kuukaudessa eli alle minimipalkan ja sillä edellytetään jo vahvoja näyttöjä näyttelyiden muodossa.Ei se ole siis kuukausipalkan lisä kuten yleisesti maallikot luulevat.
Mitä apurahaa se sellainen on jonka aikana edellytetään luopuvan muusta palkkatyöstä ja keskittyvän taiteelliseen työskentelyyn!!!
Se on palkkaa henkisestä työstä.
Varsinkin kun apuraha ei riitä nykysuomessa edes elantokuluihin.Toki se on verovapaata.
Kuka taidehallinossa tekisi aloitteen, että ikävä apurahanimitys häviäisi - jospa kansakin mieltäisi paremmin valtion palkalla toimivan taiteen työksi.
Ei tunnu nyt kivalta taiteilijan työ tällä hetkellä lainkaan. Tilauksia peruuntui.Laman pelossa.
Kaksi viimevuoden näyttelyä sekä varaston muutto sekä kuljetus - ja kaatopaikkamaksut tuottivat usean tuhannen persneton , jota pankkilainoin on ketkuteltava maksaa omalla riskillä kohti tuntematonta.
Riskisietokykyä kyllä riittää ja työintoa.
Kaksi sovittua näyttelyä on valmistettava loppuun syksyksi Galleria Beckerille ja Galleria Rantakasarmiin.
Mosaiikkikurssit täyttyvät epävarmasti ja peruutuksia tulee.
Onneksi sain kahden viikon opetusreissuhomman Imatralle tänäkin vuonna. Pääse haistamaan muutakin ilmaa.
Hyviä asioitakin on , kulttuuriseteli tuli verovapaaksi työnantajalle vuoden 2009 alusta , käy myös mosaiikkikurssin maksuun.
Niin ja lunta tuli ja hiihtoa voi harrastaa lähes normaalisti!
Niin ja tervetuloa harrastamaan taidetta mosaiikkikurssille!
Terv. Marja
1 kommentti:
Palkkaa
Asioin joku aika sitten pankissa. Pankin vaihto ja uuden kortin hankinta Visa-ominaisuuksilla oli kyseessä. Meinasi homma tyssätä siihen, että ei oo vakituista työtä, apurahalla koitan elää. Pankkitoimihenkilö kuitenkin äkkäsi ihan ite (!), että laitetaan sinne lomakkeeseen määräaikainen työsuhde läänin taidetoimikunnalle. Läpi meni. Tämä valitettavasti toistaiseksi näin yksityisellä tasolla. Mutta nyt on luottovaraa vaikkapa näyttelyä varten. Milläs sitä muuten!
A-K.
Lähetä kommentti