Heipä hei!
Siivoilin tässä päivänä yhtenä syvällisemmin , samaan aikaan Yle:n ykköseltä tulee ohjelmaa kirjasta Nainen, joka halusi olla todellinen kirjailija
Merete Mazzarella: Fredrika Charlotta o.s. Tengström, kansallisrunoilijan vaimo (Fredrika Charlotta, född Tengström. En nationalskalds hustru)
kolme tutkijanaista oli keskustelemassa Mazzarellan kirjasta ja sen päähenkilöstä Frederika Runebergista.
Kirja valittiin vuoden tieto-, ja tiedekirjaksi. Sekös joitakin kenkutti.On kuulemma liian kaunokirjallinen??
Täytyy tunnustaa, että enempää Fredrika kuin Johan Runeberg eivät ole kuuluneet lukusuosikkeihini – kaikki harsoinen tieto on kansakouluajoilta Vänrikki Stålin hahmossa yltiönationalismiin kuorrutettuna.Olen enemmän Aleksis Kiven ja Minna Canthin pauloissa.
Radio on yksinäisen siivoojan kelpo kaveri. Mielenkiintoinen , uutta tietoa sisältävä ohjelma, pelastaa esimerkiksi yksitoikkoiselta työrupeamalta ja yleis-sivistys paikkaantuu.
Siispä tässä poimintoja ohjelmasta( kirjoittaja ei tietenkään vastaa oikeinkirjoitus-,asiavirheistä):
Frederika ja Johan avioituivat Helsingissä ja asuivat ahtaassa kaksiossa- yhden palvelijan varassa-elettiin säätyiäiskulttuurin aikaa.
Helsingin huvielämä ja kulttuuririennot olivat tuolloin runsaita ja riehakkaita -ohittavat jopa nykypäivän Helsingin vapaa-ajan vieton.
Runebergit viihtyivät hyvin Helsingin huvituksissa.
Sitten Johan sai paikan Porvoon kymnaasin latinan lehtorina ja pariskunta joutui muuttamaan hiljaiseen Porvoseen – ei ollut muutto Fredrikan mieleen ja hän haikaili Helsingin eläväiseen kulttuurielämään.
Eikä Fredrika ilahtunut siitäkään ,että hän joutui lasten kanssa alakertaan samaan kerrokseen palvelijoiden kanssa asumaan, kun taas kansallisrunoilija ,lehtori asettui yksinään kakkoskerrokseen.
Frederika katseli miehensä luokse toiseen kerrokseen vaeltavaa tutkijoiden, toimittajien, nuorten naisten joukkoa.
Frederika oli seitsemän lapsen äiti . Kuvanveistäjä Waltteri Runeberg oli yksi pojista. Käytännössä Frederika kasvatti lapset – toki palvelijoita oli arjen askareita hoitamassa useita. Fredrika onnistui isosta työmäärästä huolimatta kirjoittamaan useita kirjoja.Frederikan kirjojen aihemaailma oli arkielämän tapahtumia kuvaavaa.
Mitäpä muutkaan , kun arki täytti hänen päivänsä. Sitäpitsi häntä kiinnostivat arjen ongelmat ja niiden ratkaisut.
Ainoastaan snobi Snellman arvosteli Frederikan kirjoja arjen kuvailusta ,ylevän ja hienostuneen sijasta.
Elettiin kielisotien aikaa ja Johan Runeberg valjastettiin kielipolitiikan ja kansallismielisyyden airueksi.( Tämän kuulin aiemmin viikolla miesten Johan Runebergia käsittelevästä keskusteluohjelmasta)
Runeberg itse oli enemmän kansanmies kuin hienoston edustaja. Hänen päähenkilönsäkin ovat enemmän kansan joukosta kuin säätyläisiä.
Johan kuitenkin tuomittiin kantamaan isänmaallisuuden viittaa ja muita tulkintoja tai luonnehdintoja ei tuona kiihkeänä kansallismielisyyden aikana kaivattu.Häntä palkittiin ja ylistettiin jahänet julitettiin kansallisrunoilijaksi.
Vasta nykyaikana ovat tutkijat tuoneet esiin elämänläheisemmän , ei niin juhlavan kansallisrunoilijan. Siis lukekaamme uudelleen Vänrikki Stål esimerkiksi.
Kansallisrunoilijan viimeiset neljätoista vuotta Johan vietti halvaantuneena ja Frederika hoiti häntä omaishoitajana kuolemaan asti .Kuolinvuosi oli 1897.
Frederika muutti Puolison kuoleman jälkeen takaisin Helsnikiin ja kuoli itse muutama vuosi myöhemmin.
Frederika ei ollut niin naisasianainen kuten Minna Canth. Hän oli kuitenkin yhteiskunnallisesti aktiivinen, ki,rjoitti vähäosaisten ja naisten puolesta perusti ensimmäisen rouvasväen yhdistyksen Porvooseen sekä perusti ensimmäisen koulun vähävaraisille tytöille.
Lopussa keskustelijoilta kysyttiin – he olivat kaikki lukeneet Merete Mazzarellan kirjan Frederikasta , joka on tosiasioihin;kirjeisiin ja päiväkirjoihin perustuva elämänkerta- että olisivatko he pitäneet ihmisenä Frederika Runebergista?
itse n osaa vielä vastata. Lukuhalut heräsivät ja mielenkiinto Runebergejä kohtaan.
Luetaanpa kirja -kunhan saan ensi päätökseen Sofi Oksasen Stalinin lehmät
Ja lopuksi kesäsaunaan vihta-asiaa-
Neuvotaan , että vasta eli wihta tulee taittaa viikko Juhannuksen jälkeen – näin teimme – menimme saunomaan ja hetken kuluttua sauna oli sen näköinen kuin olisi kokonainen koivu teurastettu- kiuas, seinät , ikkunat , ovet , ihmiset olivat lehdistä vihreänä.
Vastasta oli jäljellä vain ruskeat vistakset!
Viime sunnuntaina vastanteon maailmanmestari esitti kuinka vasta kasataan;
Aloitetaan punoksen valmistamisella;ensin otetaan nuori koivu , noin 1,20 cm ,katkaistaan se ja otetaan oksat puukolla nätisti pois – ei ssa repiä käsin, vioittuu- kuoritaan se ja laitetaan jalan alle toinen pää ja vedetään läpi , jätetään toinen pää jalkoterän alle ja kierretään se kiemuraan. Tehdään päähän kookas silmukka,renksu , vuollaan pää littuseksi , niin on helpompi pujottaa punos vastan kädensijaan. Eli sitoa vasta puketiksi!
VASTAN SYDÄMEEN VALITAAN heisikoivua – tuoksun vuoksi-vasta kootaan siten , että lehden harmaa puoli on päällepäin ja yhteen vastaan menee noin kolmekymmentä koivunoksaa.
tai vitsaa
Sitten sidotaan vihta alussa punotulla vistaksella kiinni ja siinä se on.
Jos ei ehdi itse vastoja taittelemaan niin LIDL – tuo saksalainen parjattu kauppaketju myy suomalaisten patentoimaa vakuumipakattua vastaa , joka kestää lehtineen neljätkin löylyt . Vasta pakastetaan aina saunomiskertojen välissä.
Maksaa 2,99Eur.
Kaikkea tätä kivaa tietoa jakaa siis www.yle.fi ja siellä siis Ylen ykkönen.
Marja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti