TURKKUSEST KAJAHTAA!

Hei!

Ei , kirjoitus ei koske Turun tai Auran sinappia vaan yllätys, yllätys kesän kunniaksi unia ja kulttuuria!
Turkuhan valittiin Euroopan kulttuuripääkaupungiksi taannoin. Turussa on ollut paljon meriaiheista teollisuutta ja elinkeinoa.
Kaikkien tuoreessa muistissa on vielä uutinen Turussa lakkautetusta Wärtsilän telakasta, perinteinen, vahva ja tuottava telakkatehdas koneineen ja laitteineen siirtyi Italiaan.Osaavat työntekijät jäivät työttömiksi Turkuun.
Samakaltaista, mainiota aluepolitiikkaa EU:n osavaltiossamme on harjoitettu myös Kemijärvellä. Sellutehtaalla ei viimeistä sanaa ole kuitenkaan vielä sanottu.

Turussa sijaitseva köysitehdas oli myös purku-uhan alla , kunnes se säästettiin kulttuuriväelle , mm Turun entinen maineikas piirustuskoulu sai jatkoelämän köysitehtaalla.
Turussa sijaitsevat myös erittäin hieno Turun Tuomikirkko, Turun Linna ja Kakolakin ovat olleet ollut uutisissa usein -kaikki jykeviä kivi-, ja tiilirakennuksia.Ne eivät ole purku-uhan alla.

Siispä.
Näin toissa yönä unen.
Unessa olin Turun kulttuuripääkaupungin avajaisissa: avajaisyleisö pikkutakeissaan ja iltapuvuissaan oli ryhmittynyt kadulle , jonka toisessa päässä katu nousee Puolalanmäelle

Puolalanmäki

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Asunto Oy Albatross. Rakennus on vuodelta 1910 ja sen ylimmän kerroksen ateljeessa on työskennellyt muun muassa Wäinö Aaltonen.

Näkymä Puolalanmäeltä Aurakadulle.

Puolalanmäki (ruots. Puolalabacken) on Turun keskustassa, VI:n ja VII:n kaupunginosan rajalla sijaitseva kukkula. Se on yksi Turun seitsemästä kukkulasta. Mäen päällä sijaitsee Turun taidemuseo, jota ympäröi Puolalanpuisto. Mäki kuuluu valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten ympäristöjen luetteloon. Mäki on saanut nimensä Puolalan kylästä, joka liitettiin Turkuun Maariasta vasta 1600-luvulla^[1].

Vuoden 1775 palon jälkeen Puolalanmäelle rakentui runsaasti matalia puumökkejä ^[2], joissa asui merimiehiä, käsityöläisiä ja kisällejä. Alueen puutalot säilyivät Turun palosta 1827 ja aina 1900-luvun alkuun asti. Keskiajalla täällä kaupunkialueen ulkopuolella sijaitsi spitaalisten laitos ”Pyhän Yrjänän hospitaali”, josta ensimmäinen tunnettu maininta on vuodelta 1355. Vasta vuonna 1623 spitaalilaitos siirrettiin Seilin saarelle Nauvoon. ^[1]

Vanha rakennuskanta, mukaan lukien 1838 valmistunut palotorni, purettiin 1900-luvun alkupuolella. Tällöin rakennettiin sekä Taidemuseon rakennus että sitä ympäröivät kivitalot.^[3] Puiston reunaman vanhempaa rakennuskantaa edustavat Puolalanmäen lukion vanhempi osa (1888) ja sen vieressä oleva puinen rakennus 1840-luvulta^[4]. Puiston on suunnitellut Mauritz Hammarberg Tukholman mäkipuistojen mallien mukaan. Hammarbergistä tuli myöhemmin Tukholman kaupunginpuutarhuri. ^[5]

Nykyään Turun kaupungin nuorisoasiankeskus järjestää Puolalanpuistossa vuosittain elokuussa ilmaiskonsertin.

[muokkaa] Lähteet

UNI JATKUU-

ja perillä aivan ylhäällä on vasta täydellisesti remontoitu linnamainen , jyhkeä Turun Taidemuseo.

Kaikkialla kadulla oli hiljaista ja ihmiset katsoivat odottavina mäelle.
Ylhäällä mäellä alkoi jyrinä ja taivas värjäytyi valkoisen -merenvihertävän- preussin- ja koboltin sinisen syviin sävyihin - taivaalle kohosi valtavalohkareinen, sileäseinäinen vuori, joka nousi suunnattomaan korkeuteen apokalyptisessä valaistuksessa.

Kuului valtava jyrähdys ja alkuvoimainen räjähdys; koko mäenpäällinen taivas täyttyi komeista sinisen-valkoisen ja vihertävän väristä - yleisö perääntyi ja väisteli sinkoilevia lohkareita.
Räjähdyksen laannuttua näemme suuren rakennuksen punatiiliset rangat ja ruoteet, jotka kohoavat holvimaisesti ylös ja sinnittelevät räjähteitä uhmaten- valoheittimet suuntautuvat tiilikaarien holvistoon ja valokiilahakeuttu ylelliseen naisten alusvaatemainokseen , jossa yhdellä viivalla ja lilalla värillä on havainnollistettu naisen aluspaidan eleganssi ja ja slimmaavat ominaisuudet.
Tunnelma lässähtää heiluvaan silkkiseen aluspaitaan apokalyptisestä voimasta huolimatta.

Yleisön joukosta kuuluu närkästynyttä nurinaa : eikö edes näitä avajaisia voitu tuottaa ilman kansainvälisen firman sponsorointia!
Kuinka mautonta !Kertakaikkiaan!

Taivaallinen meno mäellä jatkuu nurinasta huolimatta
: apokalyptinen jyrinä ja mäiske; hetken alusvaatemainos heiluu raikkaana tuulessa,
samassa koko entinen teollisuusrakennus lentää ilmaan elegantteine liiveineen , taivaalle muodostuu valtava sienimäinen pilvi taivaan ja meren sinivihreissä väreissä.
Kaikki hiljenee maahan tippuvien tiilien ja rakennusjätteiden kumuun!


Antoisaa, kulttuurista kesää !

Marja

1. ↑ ^{1,0 1,1} Harri Kalpa: Muuttuva kaupunki – Turku eilen ja tänään II, s. 40–41. Turun Sanomat, 1971.
2. ↑ Harri Kalpa: Muuttuva kaupunki – Turku eilen ja tänään II, s. 46–47. Turun Sanomat, 1971.
3. ↑ Harri Kalpa: Muuttuva kaupunki – Turku eilen ja tänään II, s. 42–45. Turun Sanomat, 1971.
4. ↑ Harri Kalpa: Muuttuva kaupunki – Turku eilen ja tänään II, s. 50–51. Turun Sanomat, 1971.
5. ↑ http://agricola.utu.fi/tietosanomat/numero4-98/puistot.html Kaupunkipuistot historiallisen kaupunkiympäristön osana. Maunu Häyrynen. (Luettu 20.10.2006)
6. 
   
   
   

   Kerro kaverille

   Tulosta

   te-analyysi

   Wärtsilä on kiinni Italiassa

   [Anna-Liisa Lilius 12.4.2005]

   Wärtsilä 8 1/2

   Sydän syrjällään suomalaiset seurasivat viime vuonna Wärtsilän Turun tehtaan alasajoa. Menetys on pysyvä.

   Sijoittajalle Wärtsilä taas on ollut aivan mainio paperi: kaksinkertainen kurssi, anteliaat osingot, viime vuoden lopulla vielä rahastoanti.

   Turun tehtaan sulkeminenko tämän mannasateen synnytti?

   Ei tietysti ¿ tai osittain. Sulkemiskustannukset Wärtsilä kirjasi jo edellisvuonna, joten se rasitus oli poissa vuoden 2004 tuloksesta.

   Wärtsilän rahasampo oli jälleen kerran ihmeellinen lukkoyhtiö Assa Abloy. Viime vuonna sen osakkeiden myynnistä napsahti 108 miljoonan euron myyntivoitto.

   Tulevaisuutta ajatellen parasta viime vuodessa oli tilausten iloinen ropina. Wärtsilällä oli tämän vuoden alussa turvanaan ennätystilaukset. Laivoihin ja voimaloihin tilattujen moottoreiden tilauskanta oli vuoden lopussa 50 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.

   
   

   Tunteet pintaan Wärtsilä vahvisti viime vuonna sosiaalisen vastuun ja hyvän yrityskansalaisuuden periaatteet. Niihin ei sisälly lupausta turvatusta työpaikasta. Silti olisi tuntunut hyvältä, jos yhtiö olisi ripauttanut edes pienen myötätunnon ilmauksen ihmisille, jotka Turun ¿ ja Mulhousen ¿ tehtaan sulkeminen jätti ilman työtä. Vuosikertomus vain toteaa, mutta ei pahoittele epäonnistumista ja sen seurauksia. Se oli ryhdikästä, että toimitusjohtaja Ole Johansson meni itse Turkuun kertomaan huonot uutiset.

   Juhlien aika koittaa vasta, kun Wärtsilä lopulta pääsee tavoitteisiinsa. Jos vauhti ei riitä tänäkään vuonna, alkaa mennä sormi suuhun.

   Wärtsilä on järjestellyt ja saneerannut vuosikausia. Kannattavuustavoite on 7¿8 prosentin liikevoitto. Tilinpäätöksen mukaan yhtiö pääsi viime vuonna vasta 5,3 prosenttiin.

   Talouselämän TE-analyysi antaa vain 4,8 prosentin liikevoiton, sillä se kirjaa Assa Abloyn myyntivoitot satunnaisiksi tuotoiksi.

   Matka on siis kesken. Avainasemassa on nyt Triesten tehdas Italiassa. Kannattavuustavoite täyttyy vain, jos Trieste selviää kunnialla Turun tehtaan siirron ja tilausmäärän kasvun kaksoishaasteesta (Lisää Triesten tehtaasta: Vai eivät italialaiset osaa!).

   Kasvutavoitteensa Wärtsilä todennäköisesti ylittää reilusti tänä vuonna.

   Jo seuraavana vuonna saattaa hiljetä. Tavaraa kyllä kulkee yhä enemmän Aasian ja muiden mannerten välillä, mutta telakat ovat täynnä ja uudet laivatilaukset jumissa. Voimaloiden kysyntään taas vaikuttavat talous, politiikka ja moni muu asia, jota on vaikea ennustaa.

   Edes vakautta tuovan huoltoliiketoiminnan kasvattaminen ei ilmeisesti ole helppo nakki. Viime vuonna Wärtsilä jäi selvästi 10¿15 prosentin kasvutavoitteestaan. Tänä vuonna apua tulee tuoreista yritysostoista.

   Markkinaosuuksia pitää seurata tarkkaan. Wärtsilä ilmoittaa saaneensa myös huonoja uutisia, mutta ei ilmeisesti luota niihin, koska muuttaa seurantatapaansa.

   Toinen viime vuoden dramaattinen muutos jäi Turun tehtaan sulkemisen varjoon. Samalla, kun Wärtsilä karsi rajusti kapasiteettia Euroopassa, se pani alulle monta uutta versoa Aasiassa.

   Syy on tässä: aasialaiset telakat saivat 70 prosenttia viime vuoden isoista laivatilauksista.

   Wärtsilä käynnisti viime vuonna potkurituotannon Kiinassa. Tänä vuonna Kiinassa alkaa ohjailupotkureiden ja Intiassa vaihdelaatikoiden valmistus. Intia-uutiseen liittyi täsmennys: tuotanto on suunnattu alun alkaen maailmanmarkkinoille, ei yksin Intiaan.

   Wärtsilän 1990-luvulla alkanut suuri Euroopan-ostoturnee on siis ohi. Mitä muuta kuin suljettuja tehtaita jäi jäljelle?

   Itse asiassa aika paljon sellaista, mitä ilman Wärtsilä ei olisi nykyisensä.

   Yritysostot monipuolistivat moottorivalikoimaa, ja varsinkin suuret, lisenssillä valmistettavat Sulzer-moottorit vahvistivat Wärtsilän asemaa merimoottoreiden osaajana.

   Ironista kyllä, ilman Triesten tehdasta Wärtsilä voisi nyt olla kapasiteettivaikeuksissa. Turku keskittyi vain yhteen moottorityyppiin, eikä tehtaalla ollut tilaa laajentua.

   Vikaostoihin kuuluvat ainakin nopeakäyntiset moottorit, jotka Wärtsilä myi viime vuonna.

   Näin Talouselämä laskee tunnusluvut >>

   
   

   Wärtsilä*

   Tilivuosi	2001	2002	2003	2004
   Tilikauden pituus kk	12	12	12	12
   Liikevaihto, milj. euroa	2 359	2 519	2 358	2 478
   Liikevaihdon muutos, %	-13	7	-6	5
   Investoinnit, milj. euroa	97	423	65	65
   Rahoitustulos, milj. euroa	324	142	69	175
   Käyttökate, milj. euroa	518	183	114	205
   Liiketulos, milj. euroa	392	78	-43	119
   Nettotulos, milj. euroa	198	36	-87	89
   Kokonaistulos, milj. euroa	279	112	-50	174
   Koko po:n tuotto-%	17,7	3,9	-0,9	5,7
   Oman po:n tuotto-%	19,8	3,6	-9,8	10,7
   Sijoitetun pääoman tuotto, %	32,6	7,1	-1,6	10,8
   Opon tuottovaatimus-%	9,5	9,4	8,3	8,3
   Taloudellinen lisäarvo, milj. euroa	103	-60	-160	20
   Markkina-arvo, milj. euroa	1 234	727	907	1 441
   Nettorahoituskulut, %	0,3	0,7	0,7	0,1
   Omavaraisuusaste, %	49	38	36	40
   Gearing-%	-2	46	43	18
   Nettovelat/liikevaihto, %	-1	17	15	6
   Current ratio	1,7	1,3	1,4	1,5
   Korolliset velat, milj. euroa	168	624	497	320
   Rahoitusvarat, milj. euroa	185	186	150	169
   Nettovelat, milj. euroa	-16	439	347	151
   Omat varat, tasesubstanssi, milj. euroa	1 078	960	811	861
   Sijoitettu pääoma, milj. euroa	1 327	1 415	1 446	1 244
   Henkilöstö	10 846	12 417	12 293	12 361
   Henkilökulut/hlö, 1000 euroa	45	44	45	46
   Nettotulos/henkilö, 1000 euroa	18	3	-7	7
   TE-arvosana, asteikko 4-10	9,9	7,5	5,8	8,5
   Nettotulos/osake, euroa	2,4	0,4	-1,0	1,0
   P/e-luku, sarja B	6	20	-10	16
   Osinkosuhde, %	113	288	-121	93
   P/B-luku, hinta/tasesubstanssi, sarja B	1,2	0,8	1,2	1,7
   Kaupantekokurssi, sarja B, euroa	13,9	8,0	10,1	15,7
   Omistajan tuotto, sarja B, %	19	-23	41	66

   
   
   Muualla Talentumin verkostossa
   Wärtsilä ryhtyy potkurivalmistukseen Intiassa (Talentum.com 05.09.2007)
   Wärtsilä melkein tukehtuu tilauksiin (Talouselämä 30.10.2007)
   Wärtsilä Kiinassa: Täysillä eteenpäin (Metallitekniikka 20.12.2007)
   Wärtsilän tuloskone köhii (Talentum.com 03.08.2007)
   Wärtsilä keräsi miljardeilla tilauksia viime vuonna (Tekniikka&Talous 05.02.2008)
   
   Aiheeseen liittyviä työpaikkoja Uratiellä
   Team Leader for Integration Competence Centre
   
   Aiheeseen liittyvien yritysten tiedot (Inoa.fi)
   Kiint. Oy Wärtsilänkatu 12
   Wärtsilä Oyj Abp
   Registro Italiano Navale Finland Oy