Blogiarkisto

sunnuntaina, marraskuuta 02, 2008

LIIRUMLAARUM!

Heipä hei!

JOIDENKIN VIKSUJEN VALTUUTETTUJEN MIELESTÄ KULTTUURI- NUORISO JA LIIKUNTA OVAT LIIRUMALAARUMIA ja ne voi yhdistää yhdeksi SUUPPEEEEERLAUTAKUNNAKSI!
Olen eri mieltä. Olen tänä syksynä nauttinut nykytanssin katselmuksesta , erittäin hieno oli Riitta Vainion ja kumppaneiden esitys Keltinmäen kirkossa ja teollisuusrobotin ja miestanssijan romanttinen tanssi teatterin pienellä näyttämöllä.
Näyttelyiden avajaisia on niin tiuhaan , että on täytynyt jättäytyä muutamista pippaloista pois.
Viime torstaina ennätin aika paljon.
LIVE HERRINGIN avajaisiin ehdin puolen tunnin piipahdukselle, kävin houkuttelemassa Annen ja Harlaldin mukaan , pääsin heille kahville erinomaista baakkelsia nauttimaan Jyväskylän taidemuseon Suojaan saavuimme ajoissa ja morjestin ja onnittelin ainakin yhtä taiteilijaa, Päivi Hintsasta , joka saapuessamme sopivasti poseerasi Timo Sälekiven kameralle vanhempiensa kanssa.

Näyttelyn avajaisissa oli paljon nuoria ,eikä siellä pönötetty puheissa. Syvällisempi tutustuminen jäi seuraavaan kertaan samoin Jari Haanperän teoksiin pitäisi vilkaista yläkerrassa.
Hänen HISSI-Teoksensa onkin ilahduttanut TAITEIDEN KORTTELISSA , jossa ei taida enää paljon muuta taidetta olla.

Kaksimetrinen savimalli lähti valimolle torstaina , sitten avitin Kuvataiteilija Jouni Airaksisen näyttelyn ripustuksessa Galleria Beckerillä - se mitä me ei osattu viisaudessamme oikein paikalleen laittaa ,sen viimeisteli omia teoksiaan hakemaan saapunut kuvanveistäjä Jussi Heikkilä , intoutui teoksista niin ,että antoi tarkat kohdat kahdelle veistokselle ja viritti teokset oikeaan kulmaan tilassa ja pääsimme lähtemään kämpille jo klo 18.00 , vain valot ja muutama yksityiskohta jäi loppusilaukselle seuraavalle päivälle- ilta ja osa yöstä kuluikin apurahahakemuksia viimeistellessä Suomen Kulttuurirahastolle.
Seuraavana päivänä riennettiin ensin postiin ja sitten viinakauppaan avajaisbutelit hankkimaan.Ja taas ulkopaikkakuntalainen innostui haukkumaan Jyväskylän kaupungin liikennejärjetelyt.
Varsinkin kun kotitaloni ympärillä Rautpohjan ja Kyllön välissä uuditetaan ja rakennetaan kunnallistekniikkaa eli isoja viemäriputkia ja muita letkuja upotetaan syvälle . Valtvat kaivinkoneet ja räjäytysmasiinat täyttävät koko rautpohjan piha-alueet ja aamulla kello 7.00 alkaa kumea louhinta ja maansiirto rekkaralleineen.
Pari -kolme metriä syviä kaivantoja - jalakulkijoilla ja pyöräilijöillä ja kaikilla on mahdottomat kulkureitit säkkipimeässä- muutama varoitusvilkku on raskittu laittaa puomeihin - muuten ovat katuvalot pimmeenä.Välillä tuntuu , että entä jos ei pääsekkään pihasta pois .....ja aikaa pitää varata pihasta poistumiseen ainakin vartti. Kun reitti saattaa olla hiekkarekan tai kaivinkoneen tukkima...

Kaikesta huolimatta.
Avajaisiin ehdittiin melkein ajoissa ja sinne saapui vesisateesta huolimatta aina taiteelle uskollista Jyväskyläläistä yleisöä.
Kuopiosta kun taiteilija on ,niin saapui Kuopiostakin muutama vieras ,legendaarinen näyttelijä (mm Simpauttajassa upea roolisuoritus)Rauha Valkonen oli saanut kutsun ja saapui rankkasateessa ystävättärensä kanssa vierailulle ja jäivät jatkoille kanssamme Ruutille,rouvat yöpyivät hotellissa ,joten ei ollut kiire pois yön viettelyksistä.
Ja kivaa oli niin kauan kun jaksoi ketkuta mukana ...
Ja näyttely on rautaisen hieno- on koiria ja roikkujia.
Ja muurahaisia.
Luonani yöpyi kolme iloista savolaista miestä . Kasper , Jesper ja Joonatan. Maha kipeänä sai aamulla nauraa ja kahvia meni monta pannua ennenkuin uskalsin lastata miehet autoon ja lähteä kohti Keski-Suomen museoa ja kokemaan Jyväskylän Taiteilijaseuran vuosinäyttelyä.
Minun teoksiini oli laitettu niin järeän kamalat ALÄ KOSKE-merkit , että piti siirtää ne lattialle numerolapun viereen - olin toki toivonut , että ei kosketa- laput laitetaan , mutta et niin kamalat , niin voe voe ja vot vot.

Savolaiset jaksoivat katsoa näyttelyn ja teräviä kritiikkejä ja kehuja saivat teokset - sitten
Galleria Beckerille noutamaan jäljelle jääneet viinit ja Bemarin nokka kohti Kuopiota alkoi.
Pysähdyimme eräällä tunnetulla huoltoasemalla Hankasalmella, koska alkoi veren sokeri olla heikko.
Minulle kerrottiin, että tämä huoltoasema on helluntalaislahkolaisten omistama ja siksi siellä ei myydä kaljaa , ei tupakkaa.
Mutta TV möllöttää katossa ja aena aaki.
Kun kuulin tämän lahkolaisjutun , päätin että on viimeinen kerta kun ostan palvelujasiltä huoltoasenmalta.
Mietin vain ,että missä sitä nyt alkaisi tankata, kun en oikein innostu tuosta uudesta ÄSH-etukorttikansanliikkeestä - tulee MAON Kiina yhtenäisine, sinisine pukuineen mieleen.

Saavuimme päiväsaikaan Savoon ja sauna pehmitti krapulan ja autoilun vaivat ja sitten jo lauantai-illan huumaa, sakkipeliä ja kiihkeä keskustelua aiheesta onko AIKA olemassa?
Tai mitä haluaisit ,jos saisit toivoa korjattavaksi maailmassa?Mualimanparannuspuhetta!
Tiistaina Suomen linnaan valuhommia valmisteleen
Muuten lukekaa uusin Betonilehti -siinä on kannessa meikäläisen Lutakon puiston veistos ja sisäsivuilla pari aukeamaa puiston ja teoksen esittelyä-
toivottavasti tulee lisää tilauksia , muuten ei taide elätä asuntovelkaista.



Terv. Marja

Ei kommentteja: