Hei!
Näinä päivinä kun avaa radion tai sanomalehden, kuuntelee ja lukee uutiset voi
melkein tuntea olevansa jonkun hulluuden partaalla olevan kulttiherätysliikkeen
pauloissa; kaikialla on itku ja hammasten kiristys ja ihmisiä heitetään ulos kuin karjaa, kaiken mittarina on edelleen talous.Kohta varmaan viimeisenä keinonan pelastaa talous kehotetaan ihmisiä kaivaamaan kuoppa maahan ja paneutumaan makuulle kuoppaan!
Kukahan repii tästä ajasta mitään myönteistä. Miltä mahtaa tuntua nuorista?
Ahneiden sukupolvi ei ole tottunut menettämään kertalaakista materiaalista hyvää!
Köyhät, työttömät ja toimettomat ovat jo sitten 1990 -luvun totutelleet vessa-vesiposti-leipäjono-elämään.
Mutta nyt siis kaikkien tavarataivaassa uivien onni on uhattuna.
Kuinkahan paljon tässä hässäkässä on oikeaa hätää ja elämisen laadun pudotuksen pelkoa.
Oma elämäni on aina ollut epävarmaa pätkätyötä tai muuttoa työn perässä.
Uuvuttavaa mutta ei tapa.
Suhteellisuuden tajua siis.
Tällaisesta negaatiivisen tiedon välityksen määrästä kääntyy Golf -virtakin ja ikirouta sulaa ja taivas putoaa niskaan.
Marja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti