BRITANNIAN VALLOITUSTA JA LUNTA PAKAROILLA

Hei!

Tanssin aika festivaali osui taas samaan aikaan kansalaisopiston viikonloppumosaiikkityöpajani kanssa. Mutta eipä ollut hätää , autollinen ihminen ehtii siirtyä paikasta toiseen muutamassa minuutissa.
Joten viikonlopun tapahtumien purku alkoi jo torstailta 24.9.
Torstaina esittelin oman näyttelyni HYVÄ ESINE PAHA ESINE -KAIKKI KATOAA VALKOISEEN Orivedeltä kylään saapuneelle läänintaiteilijakollegaalleni, tanssitaiteilija Mirja Tukiaiselle ja hänen ihanalle pikimustalle Tiltu-koiralleen.

Seuraamme liittyi puolen päivän jälkeen tanssitaiteilija Helena Ratinen ja kiersimme minun näyttelyn lisäksi Graphica Greativan.
Taidemuseon Suojassa tapasimme TANSSI AJAN WORKSHOPIN vetäjän koreografi Favela Vera ORTIZIN ja hänen työpajaoppilaansa kansanedustaja Susanna Huovisen Naisten Huoneessa.
Jatkoimme työhuoneeni ja Elosen kahvilan latten kautta ja mehevien naisten naurusessioiden kautta- yhteinen nauru naisten kanssa moniäänisesti on jäljittelemätöntä ja erittäin virkistävää- Vaajakosken Naissaareen katsomaan rautalampilaisen taidemaalarin Oili Marskin näyttelyn ( joka oli aivan liian täynnä ja ahtaasti ripustettu , olisi tarvittu jyryttäjää taiteilijan apuna).

Veimme enenevässä määrin niiskuttavan Helenan kotiin asti Hupeliin ja saatoin Mirjan ja Tiltun autolleen kotimatkalle Orivedelle ja riensin Vihtori-akatemiaan Minna- saliin kuuntelemaan mainiota ja verevää, värikässanaista Juha Hurmetta - siellä seuraani liittyi graafikko Tarja Teräsvuori.
Hurme piti puhetta Harri Tapperin Revontuli-kirjasta ja linkitti tai taustoitti sen Aleksis Kiveen , Samuli Paulaharjuun ja Sakari Pälsiin ja mitä hykerryttävän mainiommalla esityksellään Hurme tempasi meidät naurussasuin poikakirjallisuuden maailmaan.
Vihtori-Akatemiassa oli todellinen yleisökato - noin parikymmentä kuulijaa.
Edellisellä kertaa Arkkitehti Juhani Pallasmaata kuuntelemassa oli melkein täysi sali-Eikä puheenvuoro ollut lähestulkoonkaan niin mehevä ja innoittava.
Ehkä hurmaantunut Hurme on liikaa keskisuomalaiselle sivistyneistölle?

Ehdin kuunnella Hurmetta melkein loppuun ja sieltä kaasuttelin Lutakkoon klo 19 alkavaan Vaatu Kalajoen Pieni Suuri seikkailu eli Jeanne DÁRC -esitykseen.
Tunnistin itseni nuoren naisen uhmasta, murrosiän itkusta ja maailmantuskasta.
Vaatu Kalajoki oli tehokas ja uskottava.
Miten mainiosti hän osasi imitoida lintujen ääniä -olin myyty-ja kuinka taitavasti nuori nainen sai sanan Vittu hoettua agressivisesta runolliseksi eri painotuksin ja keventäen ja sulauttaen vittu sanan linnun liverrykseksi-
vähän samaan tapaan mutta sointuvammin kun hoetaan me rikomme reen tms.
Esitys oli ehdottomasti liian pitkäksi venytetty.
Aihe,väkivalta ja avuttomuus, suurien olemassaolon kysymysten ja maailman käsittäminen ovat isoja asioita käsitellä - potkua löytyi ja nuorella tanssijalla on aikaa ja energiaa mennä eteenpäin.
Yleisö temmattiin mukaan Britannian valloitukseen ja sanomalehtirullat miekkoina tanassa syöksyimme taisteluhuutoja huutaen muodostelmassa, oikeassa hyökkäysrytmissä kohti paviljongia ja hämmentyneitä graafisen alan näyttelyasettajia.

Seuraavana päivänä houkuttelin Tarjan asunnon tyhjennyksestä tauolle ja näyttelyyni galleria Beckerille ja sain lisää kannustavia kommentteja häneltä ja Pekalta.
Helpotti hiukan epävarmuuttani taiteellisen tason suhteen...

Illalla aikaisin nukkumaan ja aamulla opettamaan ja sieltä Jyrki Karttusen esitykseen Siltasalille - Karttusen My Imaginary friend oli mainio, hahmot olivat teletappien ja muumien yhdistelmä - miten sulokkaasti tanssijat liikkuivat todella kuumissa asuissa - ja Karttusen käsikoreografia hänen sooloissaan on uskomatonta kuinka käsi voi liukua kuin usva järven selällä aamulla -pehmeänä ja hunajaisena.

Lauantaina opetuksen jälkeen ehti käymään kämpillä ja sitten teatterissa oli mieleenpainuvat ensi-illat japainilaisella teemalla NIINA AIRAKSISEN LADATTU HILJAISUUS
ja ALPO AALTOKOSKEN koreografia tanssija ANNA PALMION esittämänä sanoinkuvaamattoman huikeat esitykset- valaistus oli molemmissa hiljaisissa esityksissä täydellinen , maalaileva ja merkityksellinen -eikä vain valaissut mekaanisesti kohdetta vaan valo hengitti.

Ja sunnuntain päätti GLIMSIN JA GLOMSIN TUOMO RAILON koreografia ja tanssi Lunta Pakaroilla - homoeeroottinen soolotanssi , jossa oli komeita värejä,kuvauksellisia asentoja , mutta hiukan liian pitkä ja yksiulotteinen minulle.
Tanssi Ajan lopetti hauska , iloinen , satiirinen Kuopiolaisen Minimin hulppea ja nuorten miesten energisellä fysiikalla ja nokkelalla koregrafialla ja lavastuksella toteutettu MANNERS OF SUCCESS ja hienosti soi Tomi Kososen saksofoni ja muutkin vempaimet esityksessä!

Nyt on aika väsynyt olo ja pitäisi pakata , muuttaa pienempään ja pian alkaa näyttelyn purku ja pian alkaa Suomen Linnan RANTAKASARMILLA näyttely eli loppukuusta 26.10!!!
Huhuhuh !

Lunta tupaan ja katolle ja pakaroille ja rinnoille on luvattu tällä viikolla!

Marja

POLLESTA POTKUA JA TAIDE MEDIKALISOITUU

TAITEEN MEDIKALISOITUMINEN

Muutoksen tuulet ovat kulttuurityöntekijän alati virkeänä,valppaana pitävä generaattori.
Muutaman vuoden olemme saaneet seminaareilla opastusta liike-elämästä lainatun terminologian brändien, klustereiden, flown,
innovaatioiden, teamien, highteckien , sisällöntuotannon , tuotteistamisen, kuluttamisen, mielikuvamainonnan maailmaan – sanat on siirretty surutta taidekäyttöön yhteisen edun ja voiton nimissä.

Juuri kun olimme oppineet yritysmaailman ammattisanastoon kulttuurissa onkin jo aika vaihtaa lääketieteen ammattisanastoon: puhutaan taideapteekista, ideaklinikoista, taidelääkkeistä.
Lisää on varmaan tulossa; delirium korvataan potilaalle muutaman tunnin sessiolla ekspressionistitaiteilijan työhuoneella tai muurahaispesässä istuvan performanssitaiteilijan seurassa,
Diapamihoito Taideapteekista on Kalle Päätalon Iijoki -sarjan 5 tuntinen slow-näytelmä.
Nervosa on kävelyperformanssi halki kolmen hehtaarin marketin.
Skitsohoito kuukausi kelan tai työvoimatoimiston virkailijana 5 kk.
Pakkoliikehoito taiteen menetelmin ; taiteen keskustoimikunnassa kalligrafiaterapia ; kirjoitat lauseen Et tälläkkään kertaa saanut hakemaasi apurahaa suuren hakijamäärän vuoksi.
Tuhat kertaa.
Käsin kaunokirjoituksella.

Patologinen valehtelija saisi valehdella performanssitaiteilijana turvallisessa ympäristössä eduskuntatalon portailla muutaman kuukauden 6 tuntia päivässä.

Loistava idea. Näin ratkeavat työvoima-, terveys- , ja sosiaaliongelmat yhtaikaa.
Toteutetaan valtion työllistämvaroin ja Eu -projektina vaikka hankenimella Pakkomielteestä tekoihin- hulluudesta huvia kansalle!

Kohta saamme taiteen keskustoimikuntaan oman toimikunnan medikalisaatiotaidetoimikunta joka jakaa avustuksia kuin apteekin hyllyltä reseptiä vastaan.

Loppukevennys

Eräässä Lehdessä oli seuraavalainen ilmoitus- poistettu tarpeettomia osioita

POLLESTA POTKUA TYÖELÄMÄÄN

Kuntoutus viitenä viikonloppuna työelämässä oleville uupuneille, masentuneille.Kuntoutuksessa oleville.
Ei vadita ratsastustaitoja- yksi viikonloppu saaressa.
Koko ilmoitus nähtävissä:
http://www.sjl.fi/web/pdf/200937_ke/sjl16p06.pdf katso koko ilmoitus ja kurssintarjoajan omilla kotisivuilla on lisää tietoa kurssin taustaideologiasta:

Tarkoituksena on tukea kuntoutumista ja edistää mielenterveyttä sosiaalipedagogisella hevostoiminnalla ja muulla vertaistoiminnalla.

Sosiaalipedagoginen hevostoiminta on elämyksellistä ja yhteisöllistä toimintaa hevosten parissa. Siinä kaikki ovat ryhmässä tasa-arvoisia ja rohkaisevat ja tukevat toisiaan. Se sosiaalistaa ja rohkaisee ottamaan vastuuta ryhmän toiminnasta kurssilla, ja kaiken kaikkiaan omasta kuntoutumisesta ja elämästä, ei sairaana terveiden joukossa vaan tasa-arvoisena ihmisenä muiden joukossa kukin omilla voimavaroillaan. Vertaistuki kuuluu siihen olennaisesti. Sitä saadaan hevostelun yhteydessä, kurssien keskusteluosuuksissa ja vapaa-ajalla yhdessä ollessa.

Hevosterapiaan nähden ero on suuri. Terapiassa ”terve” ammattilaisterapeutti hoitaa ”sairaita” ja on vastuussa kaikesta toiminnasta. Molemmilla toimintamuodoilla on kuntoutumista tukeva vaikutus, terapeuttinen, jos niin halutaan sanoa, mutta se on luonteeltaan erilainen.


Sosiaalipedagoginen toiminta on tasa-arvoista, yhteisöllistä ja yhteisvastuullista.

Hevostoimintaa on mm. ratsastus, hevosten hoitaminen ja
hevostelusta puhuminen.

Vertaistoimintaa on kaikki yhdessä tekeminen: esimerkiksi hevostoiminta,
ryhmäkeskustelut ja vapaa yhdessäolo.

Niinpä , paljon masentuneiden parissa olleena totean , että hevostelu ei auta pitkäaikaiseen masennukseen - eläinten läheisyys sinänsä helpottaa kenen tahansa pahaa mieltä.Masennukseen auttaa masennuksen syyn poistaminen. Ainoastaan.

PS Kuopiossa oli pitkään jo 70-luvulta toiminut olutkuppila ,pystybaari ,kaupungin keskustassa nimellä POLLEN POTKU - polle ja hepo tarkoittavat muutakin kuin nelijalkaista ravuria.
Nykyisin nimi on muutettu mutta samalla paikkaa toimii olutkuppila edelleen , lähellä teatteria ja Bierstubea.