Blogiarkisto

maanantaina, huhtikuuta 02, 2007

HUIPSVIPSHUIS JA VIPSVIPSHUISPUIS!


HEI!


Noitia on liikkeellä -varokaa ettei teitä taiota sammakoksi prinsessalle tai päinvastoin ja mitä vaan kummaa voikaan tapahtua huhtikuussa

Marja

keskiviikkona, maaliskuuta 28, 2007

VAALIVOITTOKAHVIT!



Hyvää Huomenta!

Eilen nautittiin iltapäivällä poutapäivässä poutapäivätorttua ja vaalivoittokahvia Beckerin viihtyisässä oleskelutilassa.
Ulkonakin juotiin yhdet sumpit .
Muutamat äänestäjät ehtivät paikalle ja kolme tuntia vierähti vaaleja ruotiessa.

Vielä jäi presidenttiä ja poutapäivän torttua äänestäjilleni. Käykääpä, kun ehditte, hörppäämässä.

Terv. Marja

tuossa ohessa teoskuvani Mikkelin Valokuvakeskuksen näyttelystä viime syksyltä
PESÄPUU

Jotenkin siihen sopisi tämä slogani -******* orsilla tavataan - kuntavaaleja kohti-
Marja

perjantaina, maaliskuuta 23, 2007

KIITOS KORPILAHTEEN!

HEI!


Tarkemassa äänianalyysissä ( hirmu urakka seuloa tilastoja, selvisi , että sain Korpilahdelta 14 ääntä! (Pylkömäeltä - isäni kotikunnasta 0 )
Nuo 14 Korpilahtelaista ennakoivat jo tulevaa  ( äitini ensimmäinen opettajan paikka olla Korpilahdella) ,varmaan äänestävät myös seuraavissa kuntavaaleissa valtuustoon minua!
Hienoa ettei kaikkialla ole mennyt usko rehtiin , pontevaan suomalaisnaiseen- yhtä sitkeästi kuin Kyytöt tämäkin uhanalainen jatkaa väsymättömiä ponnisteluja sivistyksen ja oikeudenmukaisuuden puolesta-

Lämmin Kiitos Korpilahteen - Vaaleissa 2008 tavataan -

Marja

keskiviikkona, maaliskuuta 21, 2007

KAPPALE KAUNEINTA JYVÄSKYLÄÄ




Heips!

Tänään on ohjelmassa taloyhtiön viemäriremonttiasiaa ja kapungin tiedotustilaisuus luottamushenkilöille
kaupungin maankäyttösuunnitelmista.
Tuohon kuvassa näkyvään entisen työvoimahallinnon tiloihin on kai kaavailtu asuntohotellia vanhuksille.
On kodikas kun hotelli Moskova Pietarissa tuo pytinki- sinne mahtuu huruutteleen rullaattorilla runsaasti vanhuksia.

tiistaina, maaliskuuta 20, 2007

Merkkejä äänestäjistä!

Kaupungilla, Vapaudenkadun ja Kävelykadun välisellä portaikolla on merkkejä kadonneista , mutta lisääntymishaluisista äänestäjistä.
Hihat ovat ilmeisesti repeytyneet ehdokkaiden ja äänestäjien välisissä yhteenotoissa!

ERITTÄIN PITKÄ MATKA VALTAAN!

Heips!
Korjattu
Äänisaalis 215 eikä 250!
eli vielä pitempi on ja kivinen tie päättäjäksi.

Huonommin meni valtion äänestysaktiivisuuden
kohentamiskamppanjalla - miljoona euroa ja
äänestäjien määrä väheni entisestään.

Äänetysprosentti matalin sitten Sodan jälkeen.
Tarttiskohan laittaa katto valtion jakamille puolueiden
vaalitukiaisille ja tehdä äänestysjärjestelmässä
täydellinen remontti?
Sirkushuvien ja makkaranpaiston alle hukkuivat oikeat aiheet.

Niin meillä kaikilla olisi
onnistumisen edellytykset vähän paremmat.

Mosaiikkikurssi II saatiin onnelliseen päätökseen eilen ja nyt kaavaillaan uusia elinkeinoja!
Räntäisää ja räkäistä vaalien jälkeistä elämää!

Marja

maanantaina, maaliskuuta 19, 2007

ÄÄNISAALIS!

Huomenta !

Kiitoksia äänestäjilleni- 250 ääntä ! En kuitenkaan yltänyt
äänikuningattareksi , mutta äänimäärä kolminkertaistui edellisesistä vaaleista.
Laukaassa ja Petäjävedelläkin parikymmentä kannattajaani.

Hyvä ponnisttaa kuntavaaleissa vuoden päästä!

Hienoa että uudessa eduskunnassa on 9 naista enemmän ja jopa kaksi kirjailijaa. He osaavat ainakin edistää taiteilijoiden sosiaaliturvaa oikeudenumukaiselle tasolle.
Onhan se outoa, että kulttuuriala on suuri työllistäjä, mutta itse kulttuurin luojat ja alkutuotannon tekijät elävät lähes kokonaan ilman sosiaaliturvaa.

lauantaina, maaliskuuta 17, 2007

IT´S A LONG,LONG WAY TO TIPPERARY.....uups Eduskuntaan!

PITKÄ JA KIVINEN TAIPALE EDUSKUNTAAN!
äänestä no 27:ää!
Vasta Sevettijärvellä.....






torstaina, maaliskuuta 15, 2007

KUVATAIDEOPETTAJIEN LIITON KYSELY!

TÄSSÄ YKSI VAALIKONE JA TULOKSET!



YLI 400 EDUSKUNTAVAALIEHDOKASTA HALUAA LISÄTÄ KUVATAIDEOPETUSTA PERUSKOULUN YLÄLUOKILLA


Kuvataideopettajaliitto kartoitti vuoden 2007 eduskuntavaaliehdokkaiden kantoja kuvataideopetuksen määrästä peruskoulun yläluokilla. Yhden kysymyksen kysely, johon voi vastata joko kyllä tai ei, kuului:

tulisiko kuvataiteen opetuksen tuntimäärää lisätä niin, että 8. ja 9.luokalla olisi kaikille yhteisiä kuvataiteen tunteja?

Vastaus sähköpostitse toteutettuun kyselyyn saatiin 428 ehdokkaalta. Vastausprosentti on siis yli 21 % kaikista eduskuntavaaliehdokkaista.

Kyselyn taustalla on kuvataideopetuksen heikentynyt asema yleissivistävässä koulussa. Kuvataideopettajaliitto on erityisen huolissaan kuvataideopetuksen asemasta peruskoulussa. Oppilaat eivät saa riittävästi kuvataiteen, mediataitojen ja visuaalisen kulttuurin tuntemusta, eikä perusopetuksen opetussuunnitelmassa esitettyjä tietoja ja taitoja näin saavuteta nykyisellä tuntimäärällä.

Peruskoulun ylimmillä, 8.-9. luokilla ei opiskella kuvataidetta kaikille yhteisinä oppiaineena enää lainkaan, mikä on keskeinen syy oppimistulosten heikkenemiseen. Myös valinnaisaineiden määrän leikkaus 20:stä 13:sta vuosiviikkotuntiin vähensi merkittävästi taide- ja taitoaineiden opiskelun edellytyksiä yläluokilla. Taide- ja taitoaineiden asemaa heikennettiin voimakkaasti perusopetuksen tuntijaossa 2001.

Alla listattuna vaalipiireittäin kaikkien kyselyymme KYLLÄ TUNTIMÄÄRIÄ PITÄÄ LISÄTÄ vastanneiden ehdokkaiden nimet, puolue ja ehdokasnumero. Mikäli ehdokas ei kyennyt vastaamaan kyllä tai ei, ei nimi ole mukana. Samoin muutamien kysymykseen EI vastanneiden nimiä emme julkaise kontekstin itsekkäästi huomioiden.

Etelä-Savon vaalipiiri

• Asif Nazia, SDP, Ehdokasnumero: 18
• Auvinen Toni, Keskusta, Ehdokasnumero: 36
• Backman Jouni, SDP, Ehdokasnumero: 10
• Hartonen Ari, SDP, Ehdokasnumero: 16
• Hirvonen Timo, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 35
• Järvinen Heli, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 20
• Korhonen Seija, Keskusta, Ehdokasnumero: 41
• Nenonen Jukka, Keskusta, Ehdokasnumero: 43
• Poimala Jani, SKP, Ehdokasnumero: 5


Helsingin vaalipiiri

• Abdulla Zahra, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 35
• Alanko-Kahiluoto Outi, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 36
• Anttila Maija, SDP, Ehdokasnumero: 67
• Paavo Arhinmäki, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 228
• Asko-Seljavaara Sirpa, Kokoomus, Ehdokasnumero: 132
• Backlund Lotta, Kokoomus, Ehdokasnumero: 133
• Bergroth Maj, Kokoomus, Ehdokasnumero: 134
• Beurling Juha, SDP, Ehdokasnumero: 75
• Buttler Pekka, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 230
• Finskas Jan, Itsenäisyyspuolue, Ehdokasnumero: 183
• Forsman Jonas, RKP, Ehdokasnumero: 157
• Haavisto Pekka, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 38
• Hakanen Yrjö, SKP, Ehdokasnumero: 205
• Helenius Kari, SKP, Ehdokasnumero: 221
• Hellström Sanna, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 40
• Holmström Martti, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 187
• Holopainen Juha Matti, Keskusta, Ehdokasnumero: 115
• Hongisto Sanna, SKP, Ehdokasnumero: 206
• Ingervo Sirkku, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 41
• Johansson Frank, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 43
• Jokinen Orvokki, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 233
• Jouhki Hannu, SDP, Ehdokasnumero: 71
• Kantola Tarja, SDP, Ehdokasnumero: 70
• Karlstedt Jorma, Kokoomus, Ehdokasnumero: 137
• Koistinen-Mandalios Riitta, Keskusta, Ehdokasnumero: 121
• Korhonen Pirjo, SKP, Ehdokasnumero: 208
• Kotilainen Tytti, SKP, Ehdokasnumero: 209
• Krohn Minerva, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 45
• Lampela Seppo (Steen 1), SKP, Ehdokasnumero: 222
• Lappi Jussi-Petteri, SKP, Ehdokasnumero: 210
• Liedenpohja Ketevan, RKP, Ehdokasnumero: 161
• Lumberg Kirsti (Kiba), Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 235
• Luukkainen Hannele, Kokoomus, Ehdokasnumero: 140
• Mänttäri Alina, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 237
• Moisio Elina, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 49
• Oksa Mirka, SDP, Ehdokasnumero: 74
• Ovaskainen Kai, Vihreä liitto, Helsinki, Ehdokasnumero: 50
• Pajamäki Osku, SDP, Ehdokasnumero: 66
• Puhakka Sirpa, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 239
• Puura Heli, SDP, Ehdokasnumero: 68
• Renlund Martin, RKP, Ehdokasnumero: 164
• Rihtniemi Suvi, Kokoomus, Ehdokasnumero: 144
• Saari Juhani, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 242
• Salava Hannele, SKP, Ehdokasnumero: 215
• Salolainen Pertti, Kokoomus, Ehdokasnumero: 145
• Sandberg Tiina, SKP, Ehdokasnumero: 216
• Savola Terttu, Köyhien asialla, Ehdokasnumero: 77
• Taipale Ilkka, SDP, Ehdokasnumero: 61
• Takkinen Heikki, SKP, Ehdokasnumero: 224
• Torvalds Nils, RKP, Ehdokasnumero: 169
• Tunturi Anna-Riitta, Keskusta, Ehdokasnumero: 129
• Väätäinen Juha, Keskusta, Ehdokasnumero: 131
• Väisänen Juha-Pekka, SKP, Ehdokasnumero: 219
• Vasankari Jaakko, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 246
• Vikstedt Tea, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 247
• Wenman Lena, RKP, Ehdokasnumero: 171
• Ylikahri Ville, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 55
• Zyskowicz Ben, Kokoomus, Ehdokasnumero: 152


Hämeen vaalipiiri

• Aropaasi Anne, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 106
• Autio Risto, Keskusta, Ehdokasnumero: 61
• Bragge Tiina, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 107
• Hakala Heikki, Keskusta, Ehdokasnumero: 62
• Haukka Juha, SKP, Ehdokasnumero: 43
• Hyttinen Ilkka, Itsenäisyyspuolue, Ehdokasnumero: 120
• Jokinen Kalle, Kokoomus, Ehdokasnumero: 78
• Kautto Vuokko, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 6
• Koskinen Lasse, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 93
• Kuokkanen Kai, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 109
• Lähteenmäki Matti, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero 95
• Lehtioksa Irmeli, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 110
• Leisti Heikki, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 10
• Lepistö Anssi, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 111
• Mäki-Uuro Jarmo, Keskusta, Ehdokasnumero: 66
• Mäntylä Aleksi, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 113
• Ojansuu Kirsi, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 115
• Pitkä Tero, SKP, Ehdokasnumero: 47
• Ranki Pasi, SKP, Ehdokasnumero: 49
• Räsänen Päivi, Kristillisdemokraatit, Ehdokasnumero: 134
• Roininen Timo, Itsenäisyyspuolue, Ehdokasnumero: 122
• Savolainen Leena, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 13
• Toivonen Sari, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 15
• Tulander Markku, SKP, Ehdokasnumero: 55
• Tuominen Juulia, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 117
• Vaara Kirsti, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 118
• Varonen Unto, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 102
• Yrjö-Koskinen Eero, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 119


Keski-Suomen vaalipiiri

• Andersson Harri, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 57
• Damskägg Yrjö, Keskusta, Ehdokasnumero: 82
• Friman Esko, Keskusta, Ehdokasnumero: 83
• Kainulainen Aino, SKP, Ehdokasnumero: 8
• Kangas Matti, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 25
• Kaukometsä Jarkko, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 26
• Kolu Marja, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 27
• Kortelainen Satu, SKP, Ehdokasnumero: 11
• Lauttamus Ulla, SDP, Ehdokasnumero: 104
• Levänen Tapio, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 59
• Lindström Tuija Elina, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 72
• Martins Sirpa, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 28
• Niivee Minna, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 74
• Oinonen Lauri, Keskusta, Ehdokasnumero: 87
• Pakarinen Marja, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 29
• Paloniemi Aila, Keskusta, Ehdokasnumero: 88
• Peltonen Tuula, SDP, Ehdokasnumero: 108
• Pernu Ilkka, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 30
• Pulli Terhi, Kokoomus, Ehdokasnumero: 120
• Rönkkö Marju, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 31
• Salminen Kaarina, Itsenäisyyspuolue, Ehdokasnumero: 54
• Simanainen Niina, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 77
• Soininen Elina, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 32
• Takala Pauliina, Keskusta, Ehdokasnumero: 93
• Tuohiniitty Hannes, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 79
• Tynjä Riitta, SKP, Ehdokasnumero: 18
• Välilä Vesa, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 33


Kymen vaalipiiri

• Griinari Leena, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 18
• Gröhn Anssi, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 3
• Hämäläinen Pentti, SDP, Ehdokasnumero: 48
• Hänninen Jyri, Kokoomus, Ehdokasnumero: 61
• Helminen Harri, SDP, Ehdokasnumero: 49
• Husu Riitta, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 104
• Jukkara Niina, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 21
• Kujala Sanna, SDP, Ehdokasnumero: 55
• Lähde-Summanen Hanna-Kaisa, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 23
• Laihanen Kauko, Itsenäisyyspuolue, Ehdokasnumero: 83
• Lehto Raul, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 6
• Lindström Jari, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 8
• Merivirta Jorma-Kalevi, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 9
• Pitko Eeva-Riitta, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 10
• Punkkinen Galina, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 25
• Soukkalahti Satu, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 13
• Torkkeli Outi, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 28
• Tuomi Paula, Kokoomus, Ehdokasnumero: 69
• Uhlbrandt Andreas, SKP, Ehdokasnumero: 81
• Urpalainen Anu, Kokoomus, Ehdokasnumero: 70
• Viitaniemi Miska, SKP, Ehdokasnumero: 82
• Von Hertzen Anna, Kokoomus, Ehdokasnumero: 59


Lapin vaalipiiri

• Hakomäki Jan-Mikael, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 26
• Hämäläinen Teuvo, Itsenäisyyspuolue, Ehdokasnumero: 77
• Ilves Lasse, Kokoomus, Ehdokasnumero: 43
• Juutinen Timo, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 27
• Karvo Ulla, Kokoomus, Ehdokasnumero: 45
• Kuula Jaana, Keskusta, Ehdokasnumero: 14
• Liikkanen Antti, SDP, Ehdokasnumero: 59
• Myöhänen Minna, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 32
• Nivala Heikki, Keskusta, Ehdokasnumero: 17
• Nordberg Aulis, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 33
• Romo Päivi, Kokoomus, Ehdokasnumero: 48
• Säkkinen Seija, Kokoomus, Ehdokasnumero: 50
• Sormo Rolf (Fred), Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 72
• Törmänen Timo, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 51
• Törrö Terhi, Köyhien asialla, Ehdokasnumero: 79
• Tuhkala Juha, Keskusta, Ehdokasnumero: 21
• Tuomala Kerstin, SKP, Ehdokasnumero: 83
• Tuomi Emmi, SKP, Ehdokasnumero: 84
• Viitala Susanna, Keskusta, Ehdokasnumero: 22


Oulun vaalipiiri

• Ahola-Laurila Sirpa, Köyhien asialla, Ehdokasnumero: 92
• Bergström Pia, Kokoomus, Ehdokasnumero: 130
• Haapala Antti, SDP, Ehdokasnumero: 17
• Haapala, Juha, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 61
• Hakala Airi, SDP, Ehdokasnumero: 12
• Hakala Kerttu, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 42
• Harju Yrjö, SDP, Ehdokasnumero: 16
• Hirsikangas Miia, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 43
• Jukkola Jaakko, Itsenäisyyspuolue, Ehdokasnumero: 111
• Kairivaara Mari-Leena, Kokoomus, Ehdokasnumero: 132
• Kamunen Irma, Kokoomus, Ehdokasnumero: 133
• Kansanaho Sirpa, SDP, Ehdokasnumeron: 14
• Ketola Heikki, Kokoomus, Ehdokasnumero: 134
• Kippola Eero, SDP, Ehdokasnumero: 7
• Kohtalo-Törmänen Helena, SDP, Ehdokasnumero: 20
• Kosonen Arja, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 45
• Kyllönen Merja, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 71
• Paasimaa Veli, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 72
• Piirainen Aimo, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 49
• Pohjanrinne Paula, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 50
• Puusaari Ritva, SKP, Ehdokasnumero: 108
• Räihä Seppo, SDP, Ehdokasnumero: 21
• Rajala Lyly, Kokoomus, Ehdokasnumero: 139
• Remes Aimo, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 123
• Salow Elina, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 52
• Sankilampi Jaana, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 125
• Tuppurainen Tytti, SDP, Ehdokasnumero: 5
• Turunen Martti, Kokoomus, Ehdokasnumero: 144


Pirkanmaan vaalipiiri

• Aarnio Ulriikka, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 142
• Asikainen Eveliina, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 144
• Asikainen Harri, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 87
• Halonen Riitta, SKP, Ehdokasnumero: 71
• Heinonen Jari, SKP, Ehdokasnumero: 72
• Hollo Taina, SKP, Ehdokasnumero: 73
• Järviluoma Laura, SKP, Ehdokasnumero: 74
• Kajan Maija, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 146
• Kokko Outi, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 91
• Lehikoinen Hannu, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 94
• Leponiemi Kalle, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 96
• Mäkipää Lea, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 60
• Mäki Rauno, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 59
• Moilanen Jani, SKP, Ehdokasnumero: 78
• Nurminen Paula, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 150
• Packalén Petra, SKP, Ehdokasnumero: 80
• Pesä Perttu, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 151
• Pirkkalainen Jaana, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 99
• Puolanne Tarja, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 153
• Repo Anssi, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero:101
• Santala-Köykkä Riitta, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 154
• Siik Kirsikka, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 155
• Tienari Tapio, SDP, Ehdokasnumero: 121
• Tohka Laura, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 103
• Tossavainen Mirva, SKP, Ehdokasnumero: 85
• Virtanen Pertti "Veltto", Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 68


Pohjois-Karjalan vaalipiiri

• Erlund Mirja, Kokoomus, Ehdokasnumero: 24
• Jorasmaa Ilpo, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 61
• Kainulainen Ismo, SDP, Ehdokasnumero: 18
• Ketonen Matti, Kokoomus, Ehdokasnumero: 27
• Kettunen Miia, Itsenäisyyspuolue, Ehdokasnumero: 38
• Kinnunen Kristina, Keskusta, Ehdokasnumero: 46
• Laakkonen Anu, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 65
• Leppänen Urpo, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 36
• Mikkonen Krista, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 68
• Niemi Anu, Keskusta, Ehdokasnumero: 50
• Nuutinen Tapani, Keskusta, Ehdokasnumero: 51
• Riikonen Maija, Keskusta, Ehdokasnumero: 54
• Sihvonen Aulikki, Kokoomus, Ehdokasnumero: 30
• Suomalainen Kati, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 37
• Tahvanainen Teemu, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 70
• Vaskonen Martti, SKP, Ehdokasnumero: 9
• Waltzer Katariina, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 21
• Wihonen Jussi, Kokoomus, Ehdokasnumero: 32
• Öystilä Kaija, Kokoomus, Ehdokasnumero: 35



Pohjois-Savon vaalipiiri

• Hämäläinen Tuulia, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 62
• Haring Kari, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 61
• Heikkinen Hannakaisa, Keskusta, Ehdokasnumero: 75
• Huuskonen Anja, Kokoomus, Ehdokasnumero: 48
• Ikonen Arsi, SKP, Ehdokasnumero: 40
• Kylänpää Liisa, Köyhien asialla, Ehdokasnumero: 30
• Laatikainen Tarja, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 73
• Luoma Esko, Kokoomus, Ehdokasnumero: 74
• Puurunen Kirsti, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 65
• Raassina Sari, Kokoomus, Ehdokasnumero: 58
• Ruuskanen Anne, SKP, Ehdokasnumero: 44
• Sorjonen Anu, Kokoomus, Ehdokasnumero: 59
• Tuomainen Raimo, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 70
• Virtanen Erkki, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 69


Satakunnan vaalipiiri

• Ailasmaa Tapio, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 61
• Heininen Jaana, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 64
• Hiltunen Leea, Kokoomus, Ehdokasnumero: 6
• Holmlund Anne, Kokoomus, Ehdokasnumero: 7
• Lehtimäki Jouni, Kokoomus, Ehdokasnumero: 13
• Lehto Jouni, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 66
• Manner Sirkka-Maria, Keskusta, Ehdokasnumero: 42
• Nevala Antti, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 58
• Nummelin Aki, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 69
• Palomäki Lea, Keskusta, Ehdokasnumero: 43
• Ruponen Susanna, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 72
• Siitonen Heljä, Keskusta, Ehdokasnumero: 44
• Tanner-Virtanen Tanja, SKP, Ehdokasnumero: 92
• Toivanen Aapo, SKP, Ehdokasnumero: 93
• Uusihonko Hannu, Keskusta, Ehdokasnumero: 48
• Väkiparta Maria, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 88
• Vuorenpää Matti, SKP, Ehdokasnumero: 96
• Vuorio Jouko, SKP, Ehdokasnumero: 8
• Östervik Mauri, SKP, Ehdokasnumero: 98


Uudenmaan vaalipiiri

• Åberg Gustaf, RKP, Ehdokasnumero: 100
• Ala-Paavola Sinikka, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 37
• Alho Arja, SDP, Ehdokasnumero: 194
• Andersson Claes, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 105
• Auvinen Timo, Keskusta, Ehdokasnumero: 36
• Berg Finn, RKP, Ehdokasnumero: 71
• Bergholm Tapio, SDP, Ehdokasnumero: 193
• Daniel Hans-Christian, Kokoomus, Ehdokasnumero: 270
• Feldt Maria, SDP, Ehdokasnumero: 210
• Feldt-Ranta Maarit, SDP, Ehdokasnumero: 217
• Fogelholm Mikael, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 41
• Forsius Merikukka, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 42
• Fredlund Maarit, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 106
• Gestrin Christina, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 74
• Gran Birgitta, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 107
• Grandin Alexander, SFP/RKP, Ehdokasnumero: 76
• Haaranen Tarja, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 43
• Haataja Seija, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 3
• Häggblom Laura, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 48
• Hakalehto Ilkka, Itsenäisyyspuolue, Ehdokasnumero: 31
• Hanhela Sirkku, Kokoomus, Ehdokasnumero: 271
• Harinen Ari, SDP, Ehdokasnumero: 213
• Hemming Hanna-Leena, Kokoomus, Ehdokasnumero: 274
• Hujanen Kari, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 109
• Huldén Larry, SKP, Ehdokasnumero: 158
• Hurmerinta Kari, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 110
• Jaakkola Milla, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 111
• Jääskeläinen Iiro, SDP, Ehdokasnumero: 202
• Jääskeläinen Jarmo, Kokoomus, Ehdokasnumero: 276
• Jakka Raine, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 112
• Jokinen Anita, Itsenäisyyspuolue, Ehdokasnumero: 32
• Karhula Jukka, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 114
• Karimäki Johanna, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 50
• Karlsson-Finne Anna Lena, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 85
• Kemppi-Virtanen Pirjo, Kokoomus, Ehdokasnumero: 278
• Keskinen Jarmo, Kokoomus, Ehdokasnumero: 279
• Kokko Annika, Kristillisdemokraatit, Ehdokasnumero: 234
• Komonen Jenni, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 116
• Korpi Jarkko, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 9
• Kovanen Juha, SKP, Ehdokasnumero: 162
• Kuntsi Hanna, SDP, Ehdokasnumero: 198
• Kurtti Kaarlo, SKP, Ehdokasnumero: 163
• Kyyrö Marja, Köyhien asialla, Ehdokasnumero:149
• Leka Kaisa, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 55
• Lievemaa Tommi, SKP, Ehdokasnumero: 165
• Lignell Raakel, Kokoomus, Ehdokasnumero: 284
• Lindman Juho, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 121
• Liukkonen Oili, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 122
• Mäkelä Anna, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 57
• Mäkelä Outi, Kokoomus, Ehdokasnumero: 287
• Malkki Kyllikki, Kristillisdemokraatit, Ehdokasnumero: 243
• Männistö Niina, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 15
• Matikainen-Kallström Marjo, Kokoomus, Ehdokasnumero: 285
• Murto Marja-Leena, SDP, Ehdokasnumero: 211
• Oker-Blom Jan Didrik, RKP, Ehdokasnumero: 93
• Orpana Anitta, Kokoomus, Ehdokasnumero: 291
• Oz Lasse, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 17
• Pääkkönen Vesa, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 126
• Parant Mirjami, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 124
• Patinen Jussi, Kokoomus, Ehdokasnumero: 292
• Pelttari Tanja, SKP, Ehdokasnumero: 170
• Perttu Helinä, Kokoomus, Ehdokasnumero: 293
• Peura Sirpa, Kokoomus, Ehdokasnumero: 294
• Pokki Simo, SDP, Ehdokasnumero: 205
• Poutanen Pekka, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 60
• Puoskari Pentti, SDP, Ehdokasnumero: 201
• Pursiainen Terho, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 61
• Rahkola Anne, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 127
• Rajajärvi Anu, SDP, Ehdokasnumero: 196
• Rouhiainen Asko, RKP, Ehdokasnumero: 95
• Ruohonen-Lerner Pirkko, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 22
• Saarivuo-Sirén Maria, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 64
• Salokannel Susanna, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 67
• Salonen Pasi, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 23
• Sandell Annukka, Kokoomus, Ehdokasnumero: 297
• Saramo Jussi, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 131
• Savela Olli, SKP, Ehdokasnumero: 175
• Siltala Hannu, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 132
• Stormbom Lars, RKP, Ehdokasnumero: 98
• Suonperä Arjo, SKP, Ehdokasnumero: 178
• Syrjänen Vesa, Kokoomus, Ehdokasnumero: 299
• Tala Heikki, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 27
• Tyystjärvi Kati, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 135
• Vahasalo Raija, Kokoomus, Ehdokasnumero: 301
• Vaskela Jyrki, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 29
• Viitaniemi Arto, SKP, Ehdokasnumero: 180
• Virta Sari, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 137
• Vuolasranta Miranda, SDP, Ehdokasnumero: 206
• Welin Anja, SKP, Ehdokasnumero: 182
• Wulf Birgitta, Köyhien asialla, Ehdokasnumero: 152


Vaasan vaalipiiri

• Haapaoja Arja, Keskusta, Ehdokasnumero: 90
• Hakala Tapio, SKP, Ehdokasnumero: 107
• Heikkilä Katja, SDP, Ehdokasnumero: 51
• Huhta Henrik, Kokoomus, Ehdokasnumero: 129
• Jaskari Jari, Kokoomus, Ehdokasnumero: 130
• Kinnari Raimo O., Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 116
• Kolmonen Reino, SKP, Ehdokasnumero: 108
• Koskinen Eila, SDP, Ehdokasnumero: 54
• Laakso Johanna, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 24
• Lamminkoski Sirkka-Liisa, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 39
• Lammi Taira-Julia, Kokoomus, Ehdokasnumero: 134
• Lepistö Jaakko, SDP, Ehdokasnumero: 57
• Linna Helka, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 26
• Lyyski Toivo, SDP, Ehdokasnumero: 58
• Mieto Juha, Keskusta, Ehdokasnumero: 96
• Nygård Mauri, Itsenäisyyspuolue, Ehdokasnumero: 34
• Palomäki Seppo, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 44
• Pesonen Antti, Itsenäisyyspuolue, Ehdokasnumero: 36
• Renko Anna-Maija, Kokoomus, Ehdokasnumero: 140
• Riikilä Leena, SDP, Ehdokasnumero: 61
• Salo Petri, Kokoomus, Ehdokasnumero: 142
• Tastula Seppo, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 128

Varsinais-Suomen vaalipiiri

• Andersson Janina, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 74
• Antikainen Ari, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 92
• Ellä Anne, Kokoomus, Ehdokasnumero: 19
• Elomaa Ritva (Kike), Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 94
• Elo Piia, SDP, Ehdokasnumero: 66
• Eloranta Eeva-Johanna, SDP, Ehdokasnumero: 64
• Hannula Juhani, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 96
• Hartiala Kaija, Kokoomus, Ehdokasnumero: 20
• Hollmén Kimmo, Kokoomus, Ehdokasnumero: 22
• Hongisto Markku, SKP, Ehdokasnumero: 154
• Honkanen Arto, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 2
• Honkasalo Teppo, Itsenäisyyspuolue, Ehdokasnumero: 115
• Hyttinen Marjatta, Itsenäisyyspuolue, Ehdokasnumero: 116
• Kallio Pentti, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 4
• Kanerva Jarkko, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 77
• Kantola Camilla, SKP, Ehdokasnumero: 156
• Korpelainen Nana, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 7
• Kärkkäinen Jukka, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 8
• Karttunen Marjukka, Kokoomus, Ehdokasnumero: 25
• Kiessling Kaija, SKP, Ehdokasnumero: 158
• Laaksonen Henrik, Itsenäisyyspuolue, Ehdokasnumero: 118
• Lahoniitty Armas, SDP, Ehdokasnumero: 62
• Lapintie Annika, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 9
• Laxell Jouko, Kokoomus, Ehdokasnumero: 26
• Lindén Jarmo, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 11
• Peltokorpi Sirke, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 102
• Perho Maija, Kokoomus, Ehdokasnumero: 28
• Puisto Virpa, SDP, Ehdokasnumero: 59
• Rantanen Elina, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 83
• Rasi Jarmo, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 15
• Rinne Pirjo, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 16
• Sjöman Kyösti, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 106
• Söderlund Nina, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 17
• Sorsa Leila, SDP, Ehdokasnumero: 70
• Taimela Katja, SDP, Ehdokasnumero: 61
• Terävä Sini, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 89
• Vainio Anna, Kokoomus, Ehdokasnumero: 34
• Virolainen Anne-Mari, Kokoomus, Ehdokasnumero: 35
• Wallasvaara Martti, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 90


TAIDEKRITIIKKIÄ NETISSÄ!

HEI!

Te ,joita kiinnostaa  useamman kirjoittajan kuvataide-esittelyt, käykääpä
osoitteessa  
http://www.taidelehti.fi/siellä on myös allekirjoittaneen arvio Pehmoerotiikkaa ja Seireenejä-helmikuulla!


Marja



ANNA ÄÄNI ÄÄNETTÖMÄLLE!

Heips!

Nyt meni sitten ääni -sitkeä räkätauti ja yskä saivat voiton -viikonlopun  opetus sujui vielä mosaiikkikurssilla, mutta iltapäivällä kaupassa puhe oli jo kuiskintaa.
Nyt pysyn vuotessa ja luen muiden vaalimenestyksestä juttuja- toki olin ehtinyt kirjoittaa esim SuurJyväskyläläisen vaalimainokseen PROKIRJASTO-jutun ja Vasemmistonaisten PIPPURI-lehteen jutun asunnottomuudesta.

Toimintani kulttuuri-, ja nuorisolautakunnan jäsenenä puhukoon puolestaan.
En usko sirkushuvien ja satunnaisten urheilunäytösten vakuuttavan ainakaan minua äänestäviä.

Nykyinen vaalitapa ei suosi radikaaleja muutoksia tulevassa eduskunnassa-silti aion olla tosissani ehdokkaana, aion äänestää ja yllyttää äänestämään vaaleissa.

Soisi  muutaman uuden naaman menevän läpi esim todella edistämään opiskelijoiden toimeentuloa 
sekä pätkä- , vuokratyöntekijöiden asemaa.Taivastelua on kuultu jo liikaa.

Oikeita Tekoja taiteilijoiden, näyttelijöiden , kuvataiteilijoiden , muusikoiden, kirjailijoiden ja tutkijoiden sosiaaliturvan korjaamisesta tasa-arvoiseksi muiden kansalaisten kanssa.
Nykyiset kansanedustajat ja ministerit  ovat pyöritelleet puheissaan ja työryhmissä edellä mainittuja asioita, mutta mitään konkreettista ei tehty neljän vuoden aikana - PALJON PUHETTA - VÄHÄN VILLOJA!Kaikki uudistukset ovat kilpistyneet Valtiovarainministeriöön.

Seuraavan hallituksen päätehtävä ei suinkaan ole veronkevennykset , harjoitettu veropolitiikka on vienyt meitä 
tasaveron suuntaan - se on erityisen huono pienituloisille.
Ruuan arvonlisäveron reilu alentaminen toisi köyhillekin pötyä pöytään.

Paradoksaalista on, että juuri EU:hun liittymisen luvattiin alentavan elintarvikkeiden hintoja-toisin kuitenkin kävi - ellei sitten tarkoitettu, että vähävaraisille EU-ruoka on 0-alvillista- ilmaista- ei tarvitse kuin jonottaa !

Ilmastomuutokset edellyttävät rajumpia toimia kuin vain pieruenergian käytön edistäminen tai uuden ydinvoimalan rakentaminen- nykyinen pääministerimme totesi MTV:n aamuhaastattelussa ydinvoiman olevan päästötön !!!!! Hohhoijjaa- ei varmaan tällä vuosikymmenellä saastuta ydinjäte Nurmijärven metsikköä , mutta minne ydinjäte muka häviää tai siihen liittyvät lähes ikuiset vaarat nykytiedon valossa.
Voisimmeko ajatella yhteiskuntaa, joka kuluttaisi radikaalisti vähemmän - tämä ei tarkoita ihan Linkolalaista elämäntyyliä, mutta on muita vaihtoehtoja kuin jatkuva kulutuksen lisäys ja luonnonvarojen tuhlaus-
Joo , ajan itse autolla ja paljon , mutta heti kun saan toimeentulon ilman autoa voin harkita taas siirtymistä kävelijäksi.


Äänestä siis naista numero 27 !

Dhuhaisin terveisin vaalivuoteelta!


Marja

tiistaina, maaliskuuta 13, 2007

PILKUT JA PISTEET VAALIKONEESSA!

Blogiini oli tullut valitusta pilkkujen ja pisteiden ja isojen alkukirjainten käytöstä VAALIKONEVASTAUKSISSA!- vaalikoneita oli 20- vastasin kaikkiin kirjallisin perusteluin.
On se hyvä että ajatukset ja sisällöt ovat kommentoijalle kelvanneet.
Tässä on välimerkkejä niitä kaipaaville
ihan raudasta väännettyjä!
Pilkutus ja välimerkit eivät ole pahin aseeni vaaleissa.
Huutomerkin käytöstä olen saanut eri tahoilta
myönteisiä kommenteja.
Kannattaa lukea tuota blogiani muutama teksti taaksepäin. En aloittanut blogikirjoittelua vaalien vuoksi ja toistaiseksi omat aivoni tuottavat sisältöjä - ei ole tarvinnut kopioida vaaliohjelmista !

Käykää ÄÄÄNESTÄMÄSSÄ NUMEROA 27!

sunnuntaina, maaliskuuta 11, 2007

EHDOKAS TAPAA KANNATTAJIAAN!


EHDOKAS TAPAA NELIJALKAISIA KANNATTAJIAAN!
HAU HAU HAU HAU HAU HAU!
ÄÄNESTÄ EHDOKASTA NUMERO 27!
HÄN VASTUSTAA KOIRAVEROA!

keskiviikkona, maaliskuuta 07, 2007

VAALIMAINOS!

Pallo on kutistunut , värit ovat kirkastuneet!
Tervetuloa maahanmuuttajat Suomeen!
Äänestä ehdokas numero 27:ää!

tiistaina, maaliskuuta 06, 2007

SANASTA MIESTÄ SARVESTA HÄRKÄÄ!

Elämää Kirjoista!

Me, joiden elämä ei luonnostaan täyty jännityksestä , salaperäisistä tapahtumista,joudumme tyytymään kirjailijoiden kuvitelmiin , satuihin,taruihin ,novelleihin, romaaneihin.
Usein olemme keskituloisia tai vähätuloisia humanisteja , joiden ajatus harhailee valoa kohti ja hypähtää ikkunankarmilta siintävään vapauteen jne.
Rakastamme vapautta ja välitämme toisista ihmisistä kaikkialla.Pidämme haaveista kiinni ja innostumme punkkulasin ääressä filosofoimaan.

Meillä on ADDIKTI- lukuahmiminen!
Matti Ahde - valtion virallinen addiktivalvoja oleppa tarkkana!

Olemme suurkuluttajia , naisia, miehiä, lapsia, nuoria, vanhoja.
Meitä on paljon.
Meitä varten on luotu erityinen hoitolaitos ; yleinen kirjastolaitos.
Meitä varten valtio pulittaa pitkän centin joka kunnalle kirjastolaitosten perustamista varten- jopa kirjastoautoja huruuttaa pitkin läänejä ainetta toimittamassa - eikä sekään meille riitä - kirjastot pitää täyttää meille ahmateille kaunokirjallisuudella , lastenkirjoilla , tietokirjoilla, musiikilla,- ulkomaisilla ja kotimaisilla, uutuudet pitää hankkia heti!

Eikä sekään riitä !
Herttinen sentään!
Vielä ahmimme sanomalehtiä , maakunnallisia ja valtakunnallisia ja AIKAKAUSLEHTIÄ!Tietolehtiä!
Tämä maksaa paljon - aivan liikaa!

Niinpä yhteisömme tehotaavit , joiden katseen haaveellinen sini on pettävä monet lukuahmatit; kajo onkin näyttöpäätteen sineä!
Tehotaavit ovat puuttuneet ongelmaan isän kädellä ja alkaneet karsia kirjastoja ja kovaan aineeseen valuvia euroja!
He ovat alkaneet kehittää korvaavia keinoja lukuaddiktin tilalle - korvaavia aineita ovat erilaiset mobiilipelit,dvd:t, joita voi nauttia moni yhtäaikaa- viisut- digiboxit -virtuaalimaailma-
Lukuahmimisesta on päätetty kertakaikkiaan tehdä loppu !

Jotkut kamppailevat vielä vastaan !

Yksityinen rahasto SUOMEN KULTTUURIRAHASTO antaa kolmen vuoden aikana 3, 5 miljoonaa euroa kunnille ja kaupungeille, joissa on runsaasti lukuaddiktia potevia kovan aineen hankintaan!
Onneksi kunnat ja kaupungit voivat välttyä vahingollisen aineen ostolta- jos he itse lakkauttavat kirjastoja eivätkä hanki lainkaan aineita -he välttyvät saamasta centin centtiä ja näin lukuhimosta päästään.
Kunnat voivat sijoittaa vapautuneet määrärahat Euroviisupuistoon.
EUROSINGSONGPARK:IIN.

Ja tehotaavit voivat rauhassa jatkaa satujen, tarujen , romaanien ja tietotkirjojen tuhoamista ja tilojen muuttamista virtuaalitaivaiksi ilman pölyä kerääviä , ajatusharhoja aiheuttavia , painettuja opuksia!

Vikinää kuluu hyllyjen välistä , VAPAA , YLEINEN KIRJASTO JA VAPAA ILMAINEN TIEDONSAATAVUUS ON LÄNSIMAISEN DEMOKRATIAN KIVIJALKA !




ALLA FAKTAA VALTIOSTA JA YLEISESTÄ KIRJASTOLAITOKSESTA


Kirjastojen rahoitus

Suomessa yleisten kirjastojen pääperiaatteena on, että kaikille kansalaisille taataan maksuton pääsy tiedon ja kulttuurin lähteille asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta.

Kirjaston omien kokoelmien käyttö kirjastossa ja niiden lainaus on maksutonta. Yleisten kirjastojen keskuskirjaston ja maakuntakirjastojen yleisille kirjastoille antamat kaukolainat ovat maksuttomia.

Muista kirjaston suoritteista kunta voi periä enintään suoritteen omakustannusarvoa vastaavan maksun. Kirjastot voivat periä maksuja käyttösääntöjen vastaisesta toiminnasta, aineiston varauksesta, kopioinnista ja muista erityispalveluista. Kukin kunta päättää itsenäisesti perimiensä maksujen suuruudesta.

Kunnat vastaavat yleisten kirjastopalvelujen järjestämisestä ja ne saavat siihen myös valtionrahoitusta. Kunnat voivat kohdentaa saamansa laskennallisen valtionosuuden harkintansa mukaan.

Kunnille maksettavan laskennallisen käyttökustannusten valtionosuuden lisäksi opetusministeriö avustaa kirjastorakentamista ja kirjastoautojen hankintaa 25-50 prosentilla. Lisäksi maksetaan harkinnanvaraisia avustuksia kirjastojen erityistehtäviin ja erilaisiin hankkeisiin.

Kirjastojen valtionosuusmäärärahat siirretään asteittain vuosina 2003-2011 veikkausvoittovaroista valtion yleiskatteellisiin budjettimäärärahoihin.
Tieteelliset kirjastot ja muut kirjastot

Opetusministeriö myöntää varoja mm. tieteellisten kirjastojen toimintaan ja muuhun tieteen edistämiseen. Tieteellisten ja ammattikorkeakoulujen kirjastojen rahoituksesta päättää kyseinen organisaatio.

Muiden kirjastojen toiminnasta päättää itsenäisesti organisaatio, jota ne palvelevat.

Opetusministeriö käy ohjauksessaan olevien Varastokirjaston ja Näkövammaisten kirjaston kanssa tulosneuvottelut, joissa sovitaan toiminnan tavoitteet sekä talousarvioon esitettävät määrärahat


Lukekaa lisää !

Marja -kirjakoukkuun jäänyt- parantumaton !

tiistaina, helmikuuta 20, 2007

TAAKANKANTAJAT 2007

EHDOKAS JA TAAKKA MATKALLA
VAALEIHIN
MUISTA ANTAA ÄÄNESI
OIKEALLE TAAKANKANTAJALLE

EHDOKAS NUMERO
27

EN OO VALMISTANU ENKÄ OO MYYNY!

HEI!

TV:stä tuttu Mikko Niskasen ohjaaman mestariteoksen lause sopii somasti myös apurahataiteilijoiden ja tutkijoiden korvissa
hänen perätessään sosiaaliturvaansa tai vierailessa työvoimatoimistossa.

Taiteilijat ja tutkijat tulkitaan ammattinimikkeen kautta yksiselitteisesti yrittäjiksi
työvoimatoimiston tiskillä- jos on vielä tehnyt taide-, tai tutkimustyötä säätiön tai valtion apurahalla ( 1200 Euroa /Kk -useimmiten ei kerrytä eläketurvaa lainkaan)yrittäjäluokitus on saletti.

Niinpä työttömyysturvaa hakevalle taiteilijalle ja tutkijalle siirtyy todistusvelvollisuus siitä , että saadakseen päivärahaa hänen on näytettävä toteen, että on luopunut yritystoiminnastaan,ammattistaan , työvälineistään, työhuoneestaan.

Ohjaaja Mikko Niskasen elokuvan kohderyhmä olisi tänään toinen , vaikkapa pätkätyöläiset tai pitkäaikaistyöttömät ,mutta repliikki toimii edelleen

EN OO VALMISTANU ENKÄ MYYNY -

tosin nyt ei ole kyse pirtun valmistamisesta vaan laillisten tuotteiden tuottamisesta eli henkisten, aineettomien tuotteiden valmistamisesta sekä taideteosten tuottamisesta-

Ei todellakaan löydy ymmärrystä tälle käytännölle kentällä.
Tilanne on huonontuntut sitä mukaa kuin väärinmitoitettu luovien alojen ja medialojen kouluspaikkojen määrää on riistäytynyt liian suureksi - töitä ei ole kaikille valmistuneille- tiedemaailmassa on sama ilmiö -jonnekin ne porukat on siivottava ja silloin kategoria yrittäjät on sopivan väljä ja lain tulkintaa voi suorittaa kohtuullisen vapaasti eri työvoimatoimikunnissa.

Tähän tarvitaan korjaus ja pian - on kohtuuton koettelemus pitkien opintojen jälkeen sälyttää kaikki vastuu toimeentulosta pätkätöitä tekeville taiteilijoille ja tutkijoille.
Yleensä pienipalkkaisia ja ahkeria eli hyödyllisiä kansalaisia, joista kannattaisi pitää parempi huoli.
Eli lainsäädäntä korjaukseen ja kohtuulliseksi kaikille ja luovien alojen koulutupaikkojen määrää vähennettäköön edelleen rajusti.

Kirjoitinpa maanantaisen VOIMALA-ohjelman innoittamana kirjeen työministerille!


Hyvä Tarja !


Eilisessä VOIMALA-ohjelmassa
väitit useaan kertaan käsityksenäsi , että tilanne taiteilijoiden ja tutkijoiden kohdalla työvoimatoimistoissa on jotenkin uusi?Syntynyt uuden työtekokulttuurin seuraamuksena ja työhakijoiden monimuotoisuuden johdosta!

Että tilanne on Helsinki-kohtainen eli että siellä olisi niin paljon luovan alan ja tiede-, ja tutkimusalan pätkätyöntekijöitä?

Voin valaista teitä arvoisa ministeri; jo 1980-luvulla Itä-Suomessa , pienehkössä kaupungissa simputettavksi joutuivat kuvataiteilijat " ns. yrittäjäpykälää" soveltavan työvoimatoimikunnan käsittelyssä ja

- muuten työvoimatoimikunnissa on poliittisesti valittuja edustajia - jäi eilen mainitsematta. Kysymyksessä ei ole puolueeton edustus asiantuntijaelimessä-siellä on eri arvolatauksilla varustettuja asiantuntijoita.

Opetustöissä tuntiopettajina toimivilta kuvatateilijoita evättiin jo 17 vuotta sitten KELAn päivärahaa vedoten TYÖLLISTYMISEEN OMASSA YRITYKSESSÄ - ARGUMENTTEINA EI OLLUT MUUTA KUIN OLETUKSET - EI EDES APURAHAKAUTTA!- korkeimpaan oikeuteen vietiin tapauksia- VALITUSPROSESSIT KESTIVÄT TOISTA VUOTTA -Nöyryytystä ja simputusta. Ja epävarmuutta toimeentulosta.

Yksilö on aina heikompi osapuoli isoa organisaatiota vastaan .

Tilanne on ollut TYÖVOIMAVIRANOMAISTEN TIEDOSSA erittäin hyvin jo parikymmentä vuotta - mitään korjauksia ei ole tehty -
päin vastoin on laajennettu pykäliä ja määritelmiä niin että esim kuvataiteilijan on luovuttava instrumenteistaan ja työhuoneistaan ja ammatistaan, todistettava se paperilla täyttäkseen byråkratian vaatimukset.

Takana usein 4- 8-vuoden koulutus verovaroilla-heitetäänkö se menemään , samalla kuin koko mahdollinen muu uusi ajattelu ja teokset, joita taiteilijalla ja tutkijalla on tarjottavana?

Onko tämä kohtuullista?

Tilanne on siis pahentunut viranomaisten toimintojen osalta vielä nöyryyttävämmksi.

Kun katsomme koulutuspoliittisia ratkaisuja luovien alojen kohdalla vuosia taaksepäin - tragedia on valmis!Ja laajeneva.

Nyt kaltoinkohdeltujen joukko on kasvanut tieteen ja tutkijoiden joukolla!

Ja asiasta on alettu puhua ja kirjoittaa laajemmin.Yhä useampi tulee ulos ongelmansa kanssa.Enää toimeen teulemattomuus ei ole vain henkilökohtainen ongelma. Se on meidän kaikkien ongelma.

Kyse on yhteen ammattikuntaan kuten taiteilijat kohdistuvasta epäinhimmillisestä viranomaisten toimintamallista.

Rikollisillakin on enemmän oikeuksia kuin luovan alan tekijöillä tässä maassa.

Haluan muistuttaa ministeriä siitä , että vaikka olemme marginaaliryhmä ,meillä on oikeus edellyttää että työvoimamininsteriön edustajana ministeri on perehtynyt koko ongelman laajuuteen ja historiaan. On päivittänyt tietonsa. Esiintyessään julkisesti kommentoimassa asiaa.

Eikä siis väitä ongelman syntyneen uudenlaisessa työkulttuurissa yhtäkkiä hektisellä 2000 luvulla.

Ongelma on parikymmentä vuotta vanha !!!!!

Ja pahentunut !

Ennen tuli taiteilija toimeen tuntiopettajana ja satunnaisilla myynneillä - sai työttömyysturvaa ainakin osa - nyt vallitsee kirveslinja -kerralla ammatikuva poikki ja toimeentuloluukulle, kuten eilen tutkijat totesivat.

Aika KAFKAmaista.

Murto-osa luovan alan ammattilaisista nautti valtion tai säätiöiden apurahasta palkkana. Työn teon motiivina on muukuin riakstuminen.

Taiteilijat ja tutkijat hyödyttävät työnsä tuloksilla koko yhteisöä.

Kysymys on henkisestä pääomasta , joka rikastuttaa kaikkia.


Toteuttumattomasta eläketurvasta näillä aloilla en viitsi muistuttaa ministeriä. " Uudistus " , jota lanseerattiin Haataisen putiikissa Joulun alla, jäi onneksi torsona toteutumatta kohderyhmän laajan vastustuksen vuoksi, koska se olisi vienyt myös melkein koko apurahan mennessään .
Eläkettä kerryttämään.

Näillä elinehdoilla ei taida moni eläkkeelle asti jaksaa.


Lopuksi kysymyksiä ministerille ennen virkauran päättymistä:

Miten aiot sosiaalidemokraattien kansanedustajaehdokkaana vaikuttaa tähän ongelmaan , joka alkaa olla iso häpeäpilkku sivistysvaltiossa.

Vielä ehdit ministerinä aloittaa ongelman korjaustyön?

Ohjeistaa työvoimatoimistoja nyt hyvin evästettynä!

Valtionvarainministeriöönhän taiteilijoiden eläke-, ja sosiaaliturvasta -kaikki erinomaiset ehdotukset ovat kaatuneet.

Kyllä tästä aiheesta on lämpimiä,empaattisia puheita pidetty !

Yksi taiteilijoiden infotilaisuudessa vieraillut veroviranomainen 10 vuotta sitten totesi te olette niin pieni erityisryhmä ettei se kiinnosta ketään!

Nyt ryhmä on kasvanut tieteen tekijöillä ja tutkijoilla jo poliittisesti mielenkiintoisen kokoiseksi- kannattaa kalastaa äänet tekemällä jotain konkreettista.

Ajatellaanpa ettei taiteilijoita olisi lainkaa elettäisiin ilman taiteilijoita Gallen-Gallelaa, Sibeliusta tai Väinö Linnaa tai Aila Meriluotoa , Kaija Saariahoa tai murrekirjailija Heli Laaksosta. Ellen Thesleffiä, Ina Collianderia , Juho Rissasta, Veijo Merta, Aleksis Kiveä , Aki Kaurismäkeä, Tuomari Nurmiota, Olavi Virtaa kansakunnan itsetunnon muokkaajana?


Kyllä ,joka tason luovan työn tekijät ansaitsevat toimeentulonnsa näin vauraassa maassa, jossa aina ennen kunnioitettiin ammattitaiteilijoita ja tieteen tekijöitä.

Nytkö vain EUROVIISUT-rulettaa -yhtäkkiä YLE:llä on ylettömästi varaa ja toisella kädellä irtisanotaan ansioituneita dokumenttitoimittajia YLE:stä!


Terveisin yksi pätkätyöläinen , kuvantekijä


Marja Kolu





maanantaina, helmikuuta 19, 2007

VIRALLINEN VAALIKUVA- totinen suunsoittaja!

ÄÄNESTÄ MINUA-NUMERO 27

LÖYLYÄ ROOLIPELEIHIN -HEIPPA TASA-ARVO-UUTISOINNISSA

Tiina ei ole Pekkaa pahempi ..........


 "Tytöt eivät enää pitkään aikaan ole olleet poikia heikompia matematiikassa. Pojat menestyvät silti alan kilpailuissa paremmin."

uutisoi toimittaja
Anne Lipponen maanntian 19.2 KESKISUOMALAISESSA
 JA JUTTU JATKUU

"Tytöt ovat matematiikassa aivan yhtä lahjakkaita kuin pojatkin. Silti edelleen vallalla on ajatus siitä, että pojat ovat matemaattisesti lahjakkaita, tytöt kielellisesti.

– Se ei kyllä missään tapauksessa pidä paikkaansa, pitkän uran matematiikan opettajana tehnyt Leena Suomela kommentoi.

Tyttöjen lahjakkuus ei kuitenkaan näy esimerkiksi valtakunnallisessa matematiikkakilpailussa.

Lukuvuoden 2006–07 matematiikkakilpailun loppukilpailuun osallistui 22 peruskoululaista, joista vain kaksi oli tyttöjä. Opetushallituksen arviointiraporttien mukaan tytöt ovat kuitenkin saavuttaneet pojat matematiikan arvosanoissa ja ovat jopa parempiakin."

AHAAA.

Viime torstain tai perjantain YLE:n ykkösen aamutv:ssä uutisoitiin opetusmateriaalien 
hankinnoista kouluihin, kuinka kilpailu kustantajien välillä on kovaa ja kirjoja korvaa yhä useammin digitaalinen aineisto tai ainakin sitä on kylkiäisenä.

Joka tapauksessa opetusmateriaaleista pyritään tekemään yhä kiinnostavampia,laadukkaampia,monipuolisia,vuorovaikutteisia.
Ajankohtaisia.

-uutisoinissa haastateltiin asiantuntijaa eli opiskelevaa nuorta
lukiolaista-kysyttiin  mistä aineesta ei saa mielenkiintoista vaikka minkälainen komistus olisi oppimateriaalina
- tähän tyttö iloinen hymy huulilla vastasi, että matematiikka.



Kivasti notkautettiin tasa-arvopuntaria poikien suuntaan mitä älyllisyyteen JA KORKEMAPAAN AJATTELUUN TULEE.
Pääutisissa olisi harkinnan arvoista olla lisäämättä jo olemassa olevia stereotypioita.
Toki pieni uutispätkä ,mutta ei Ylen oikeaa journalismia!

Onko se aina oltava tyttö, joka ei tykkää matikasta, joka löydetään satojen oppilaiden joukosta !!!
Miten niin matikka ei ole mielenkiintoista-koko maailma ympärillämme on ymmärrettävää
matematiikan johdosta!

Kaikki rakentuu matematiiselle kaavalle-
Jotkut osaavat laskelmoida jopa tulevan puolisonsa, lapsensa,vuositulot,silmienvärit, anoppien määrän
jne.matematiikan ansiosta!

Imatralla työt loppuivat NORO-viruksen saattelemana.
Lahdesta ykSi oppilas sai tartunnan ja tuliaisina toi Imatralle .
Ehdimme pitää loppukritiikin ja sen jälkeen osa meistä vietti aikaa pytyn ja wc-altaan välissä!
Nyt ei ole enää niin hutera olo.
Tänään hiihtämään uskaltauduinauringon loisteeseen ja yhden vaalimainoksen hoitamaan.



Ps

Lääketeollisuuden supermannekiini SS on tehnyt superpalveluksen VASEMMISTOLIITOLLE.
Vasemmistoliiton kannatus on korkeampi kuin aikoihin.

Tämä lie ollutkin SS:n alkuperäinen juoni- hän onkin sen sortin sosialisti , että taktikoi vasemmistoliitolle perinnöksi suurenmoisen vaalivoiton tällä shakespiermäisellä juonikuviolla.

Toveri JL:n taistolainen klovneria kruunaa poliittisen näyttämön kiinnostavuuden!
Eläköön juonikas päivänpolitiikka!


Heips!

Marja





tiistaina, helmikuuta 13, 2007

KARUSELLIKYLÄSSÄ TAAS!

HEI!


Imatralla jälleen.

Iloista on solahdella Alvar Aallon kaavoittamssa neljän keskuksen kapungissa - keskuksia yhdistävät lennokaasti kiemurtavat, kymmenet liikenneympyrät- nyt kun niihin alkaa tottua ja lumikin tuli valaisemaan - niistä alkaa vähitellen nauttia.
Taustalla virtaa rasvaisen mustana , jäätymätön usvaa huokaileva, raskasvetinen Vuoksi. Kuin NEVA-joki Pietarissa.

Täällä on pätkäopetustyössä vierähtänyt toista viikkoa Etelä-Karjalan Ammattikorkekakoulun Kuvataiteen Yksikössä.
Mosaiikkitade aiheena.

Täällä se konkretisoituu,opiskelijoiden toimeentulo riittämättömällä opintotuella.
Mitä järkeä on. että osa opiskelijoista joutuu kesken opintoviikon menemään opettajksi saadakseen toimeentulon riittämään!
Poikani opiskelee Kuopiossa Ammattikorkealla eka vuotta ja tuen häntä osallistumalla materiaalikuluihin osaksi- opintoraha ei riitä edes kuukauden ruokamenoihin.Saatikka terveydehuoltoon ja asumiseen.

Kymmenen kilometriä ehdin hiihtäämään opetustuntien jälkeen- viime viikon pakkasilla ei paljon ulkoiltu. Pakkasen kruunasi kova viima!

Tänään olisi ollut Jyväskylässä Kulttuuri-, ja Nuorisolautakunnan kokous.
Varajaäsen on kutsuttu paikalle.

Ovat varmasti tehneet hyviä ,kestäviä päätöksiä lautakunnassa.
Huomenna varmaan lehdestä voi jo lukea tuloksista!

Kysykääpä ennenkuin äänestätte millainen kanta ehdokkaanne puolueella on kulttuuriasioihin ,erityisesti lähikirjastoja koskien. Nehåän saatiin kansaliikkeellä vuodeksi pelastettua.
Esim Jyväskylässä halutaan jatkaa lähikirjastojejn kehittämistä " minikirjastoiksi"
Minä olen sitä mieltä , että kirjastot ovat jo tarpeeksi pieniä ja lähikirjastojen määrä on minimissään tuo mikä Jyväskylässä nyt on.
Kuokkala tarvitsee oman lähikirjaston . Siellä on tilat , mutta sisältö puuttuu!

Esim Sosiaalidemokraatit ja Vihreät Jyväskylässä ovat lehtikirjoituksissa ja kannaotoissaan sitotutuneet ns. minikirjastomalliin.

Vaalien jälkeen ensi vuoden budjettia aletaan työstämään ja silloin lähikirjastoasia nousee vuorenvarmasti esiin.

Olkaa valppaanna äänestäjät ja kysykää oikea kanta ehdokkaaltanne tähän tärkeään asiaan ,joka kohtaa meidät kaikki lähikirjastoa käyttävät lukijat , pienet ja suuret.

Nyt täytyy mennä maate!
Internettiyhteys on ainoastaan koululla ja pitää vielä puolikilsaa uskaltaa vaeltaa yössä yksinään!

Kauniita Unia!

Marja

tiistaina, tammikuuta 30, 2007

Lekkeripeliä ? Vaalikone paljastaa!

Huomio! Huomio!


Kun vaaleihin on enää muutama viikko ovat puolueiden vaalikampanjat täysillä vauhdissa!

Kun vertaa maailman tapahtumia, ilmastonmuutoksia , aidsin levinneisyyttä – Afrikassa hiv -tartuntojen seurauksena 15 miljoonaa orpoa -tai kansallisia ongelmia kuten pätkätyuöläisyys- nuorten työttömyys- asunnottomuus
ja suomalaisten vallassa olevien politiikkojen vaalitempauksia ja ehdokasesittelyjä -täytyy ihmetellä, miten hyvin mahtaa toimia suomen eduskunnassa esimerkiksin nk julkkisehdokas , jolla ei ole ensimmäistäkään kokemusta poliittisesta toiminnasta tai järjestötominnasta-ajatellaanko että julkkisehdokkailla valmiudet kansanedustajan työhön ovat äidinmaidossa imetty piilevä voimavara.
Julkinen esiintyminen ja ihmissuhdeverkosto riittävät pätevöittämään mm lainsäädäntötyöhön???

Kansanedustajan työ on muun muassa lainsaaädännän valmistelua , kansalaisten tasa-arvon ja oikeusturvan toteuttamista , kansainvälisten asioiden valmistelua ja päätöksentekoa, energiapolitiikkaa , ilmastomuutoksiin nopeasti reagoitavaa päätöksentekoa, kehitysapuun ja ihmisoikeusasioihin keskittyvää vaikuttamista-
vaatien edustajilta perehtyneisyyttä yhteiskunnallisiin asioihin , sekä henkilökohtaista intoa ja halua osallistua päätöksentekoon – tietoa runsaasti , kielitaitoa, esiintymiskyvyn lisäksi.

Sosiaalisia taitoja. Ahkeruutta. Ja erityisesti kiinnostusta yhteisten asioiden hoitoon ja yhä enemmän kiinnostusta koko maailmaa koskeviin asioihin.

Mielestäni kansanedustajan työ on vaativa pätkätyöpaikka.

Nyt vaalikampanjoissa ei keskitytä olennaiseen vaan kaikenlainen hupailu ja viihdyttäminen ja raflaavuus ovat etusijalla.

EI HÄTÄÄ - VAALIKONE PELASTAA JA PALJASTAA!

Vaalikoneilla surffailu antaakin lohtua ; Vaalikoneet ovat kehittyneet ja siellä on kiperiä, laajoja kysymyksiä, joista ei selviä pelkästään rasti -ruutuun menetelmällä.

VaalikoNEvastauksista löytyy hyviä kansanedustajehdokkaita myös nuoria ja kansainvälistä kokemusta työelämässä saaneita ehdokkaita , joilla on koulutus , kielitaito ja mielipiteet kohdallaan.

Sitten on leipävastauksia suoraan vaaliohjelmista antavia ehdokkaita, ja ehdokkaita jotka ovat viis veisanneet vaalikoneista.

Vaalikoneet lisäävät tietoa ehdokkaista tasapuolisesti , vaalikoneet antavat tietoa nopeasti ehdokkaista ilman että tarvitsee välttämättä jalkautua vaalitilaisuuksiin , vaalikonevastaukset päivittävät hyvin ehdokkaat päivän tapahtumiin.

Sitäpaitsi vaalikoneisiin voi vastata rauhassa, aikaa on ollut , kysymykset ovat tullet ajoissa , vaalikoneita on uskonnon vapaudesta, Animalialta , KEPA:lta , Itämeren suojelusta , Talouskoneelta.

Meille pienibudjettisille ehdokkaille vaalikone antaa mahdollisuuden tuoda esiin mielipiteemme ja tavoitteemme.

Vertailkaapa esim Nuorten Vaalikoneen Turkin EU:hun liittämiskysymystä eri ehdokkaiden kesken.

Turkin ihmisoikeuksia kuvaa hyvin Turkissa voimaan otettu lain pykälä 301 , jossa henkilö voidaan pidättää Turkkia ja turkkilaisuutta halventavista puheista ja Turkkia arvostelevista puheista ja kirjoituksista.

Tämä on johtanut toimittajien ja kirjailijoiden pidätyksiin , kuolemiin.
Kirjailija Orhan Pamuk on saanut useita tappouhkauksia.

Viikko sitten kiihkomielinen ryhmä sai 17-vuotiaan nuoren tappamaan armenialaisen päätoimittajan
Hrant Dinkin lehtensä toimituksen oven eteen. Päättoimittaja Hrant Dinkin virhe oli arvostella turkkilaisten suhtautumista armenialaisiin ja armenialisten kohtelua nykyturkissa. Murha kuvastaa asioiden kehittymistä Turkissa - VÄÄRÄÄN SUUNTAAN!

Mielestäni Turkkia ei voida hyväksyä EU:n jäseneksi ennenkuin maassa toimii mielipiteiden ilmaisuvapaus ja ihmisoikeudet.
Vaalikonevastauksissa aika moni ehdokas hyväksyisi Turkin jäseneksi jo nyt???


ILMASTO PUHUTTAA!

-Lumen puute ja Lumen pelko saa ihmiset ajattelemaan-

Entinen Nokian pääjohtaja ja nykyinen Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila on vaihtanut näkökulmaa suhteessa maailmaan reippaasti; Ollila vaatii tekoja hiilidioksidipäästöjen vähentämikseksi ja PIAN ilmastomuutoksen HILLITSEMISEKSI.
Muutoshalun on lähdettävä yritysten johdosta ja poliittisesta päätöksenteosta ja laajennuttava koskemaan kaikkia ihmisiä.
Rajoitusten muodossa.

Ollila oli myös pettynyt Yhdysvaltojen presidentti Bushin ilmastoa koskevaan vaisuun aloitteeseen USA:ssa : Bush pyrkii vähentämään maassaan polttoaineen kulutusta ja siinä kaikki.
Polttoaineen hinta on Yhdysvalloissa ollut maailman alhaisin ja kulutus sen mukainen – julkinen liikeenne on vähäistä tai sitä ei ole lainkaan – kaikki ajavat omalla ja usealla omalla autolla -mentaliteetti on vallalla.

Nyt siis kaikki olemme saaneet nauttia säästä kuin säästä.
Erona menneiden aikojen sään muutoksille on ,että osa ihmisistä ei ole jäänyt henkiin säätilojen muutosten rajuuden vuoksi.
Siitä on tullut pysyvä ilmiö ja se on laajentunut kaukomailta meille tänne kehittyneeseen Eurooppaan- Turvaa säänmuutoksilta ei ole!

Mutta voimme pysäyttää ilmastonmuutoksen.
Ja kuudes ydin voimala ei ole ratkaisu.
Kulutuksen raju vähentäminen on ainoa ratkaisu- kehitysavun lisääminen kehitysmaihin paikan päälle on toinen.Teknologia saattaa tulla avuksi , mutta ennekuin voimme muuttaa Marssiin pilaamaan ilmakehää on osattava elää täällä säästäen olennaiseen!


PÄTKÄTÖISSÄ- VIPPAA MULLE VIITONEN- saat sataen loppuviikosta-

Globaalista lokaaliin ; pätkätyöt ja toimeentulo ovat puhuttaneet nuorempaa sukupolvea.
Nyt sitten työministeriön asettama työryhmäkin on tullut viisaaseen johtopäätökseen , perusteettomista pätkätöistä on päästävä.
Sakon uhalla.
Määräaikaisa työsuhteitä ei voi ketjuttaa vuositolkulla.
VALTIO JA KUNNAT ETUNENÄSSÄ OVAT PÄTKINEET.
Vuokratyöfirmat on saatava kuriin.
Samoin korkean koron lainan vippaajat.

Näihin asioihin voivat uudet kansanedustajat vaikuttaa paremmin kuin edeltäjänsä.
Aivan liian hitaasti on edetty ja aiheutettu työsuhdekulttuurin rapautumista – taloudelliseen ahdinkoon jouduttamista ja liian pienellä tuloilla , epävarmuudessa elävien määrää on lisääntynyt.

Ihan turha taivastella pikavippifirmojen noususuhdannetta! ai Viina kulutuksen kasvua.
Sieltä runsaiden etuisuuksien ja useiden tuhansien eurojen kuukausipalkkojen takaa ja heristää sormea uusköyhällistölle.Ja uusalkoholisteille.

Jotain tarttis tehrä!

Ekana voi äänestää uusia, katu-uskottavia naamoja eduskuntaan , vaihtoehtoja on.

Käykää koneilla.


PS. Nyt kun ilmasto sallii , nauttikaamme sen hyvistä puolista- HIIHTÄMINEN LUMISESSA METSÄSSÄ ON TAAS MAHDOLLISTA JA KEINUMÄESSÄ HURAUTTELU!Siitä saa päästeetöntä energiaa!

HEIPS!

Marja

tiistaina, tammikuuta 23, 2007

UUSIA KULTTUURIN VIENTITUOTTEITA!

HEIPS!

Kurlaten kitaraa kaasuttaen ja lanne notkuen vaalivoittoon käy keskustan väki, jalkoihin tampataan jenkkakahvoin opiskelijat ja pätkätyöläiset.

Kulttuuriministeriössä on innostuttu musiikkiteollisuudesta;populäärimusiikkiteollisuuteen on luvattu runsaasti tukea.
OY UPEETA MUSIIKKIA FINLANTIA !
Pörssiin listaudutaan jo!


Muita hyviä,ainutlaatuisia,taatusti suomalaisia vientituotteita ovat KÖRTTILÄISYYS
JEHOVALAISUUS, HELLUNTAILAISUUS JA SYNKKYYS!

Näitä tuotteita ei pystytä vielä tuottamaan Kiinassa.

Hauskaa vaalikoneaikaa itse kullekin.
Vaalikoneita on KeskiSuomalaisella, MTV 3:lla, Nuorilla, Talouskone,ja vielä YLE:n hyvä kone avautuu tammikuun lopulla.

Nykyisellä vaalitavalla eivät menesty kuin päähallituspuolueet ja nukkujat !

Iloista illanjatkoa lumisilta kentiltä- nyt kannattaa suksia metsään!


Marja

maanantaina, tammikuuta 15, 2007

IMATRA ON EKSYJÄN HELVETTI!

HEI!

SAAPUMINEN IMATRALLE

Eniron reittikartasta huolimatta eksyin taas Imatran lukuisiin liikenneympyröoihin.
Ja niitä riitää kolmen keskuksen kaupungissa ja kaikkea halkoo synkän leveänä virtaava VUOKSI.
Yllätys, yllätys- Imatralla satoi vettä maanantaina. Pimeää riitti.
Saavuin klo 13 aikaan Imatran yhteen kolmesta keskuksesta.

Aina tie päättyy uuteen liikenneympyrään , on kuin karusellista toiseen joutuisi.
Kuvataidelinjan johtaja Juhani Järvinen kehui, että
Imatra on niin selkeä kaupunki orientoitua maantieteellisesti ja kaikkialle löytää helposti- kehotti minua katsomaan ENIRON reittikarttaan!- vastasin että on eri asia kerran vuodessa käypäläisenä käydä kuin hän taas on työskennelyt siellä parikymmentä vuotta.JA MINULLA OLI ENIRON REITTIKARTTA tulostettuna. Mutta katuja ei löytynyt!
Viikko kului nopeasti ja perjantaina tuli Imatrallekin talvi ja aurinko.

Oppilainani olivat nuoret kaksoistutkintoa suorittavat Etelä-Karjalan Ammattiopiston opiskelijat.

Aiheena TAITEILIJA JA YHTEISKUNTA.

Aikaa 32 tuntia.
Käytössä internet ja OPM:n tutkimuksia ja julkaisuja 25 kiloa paperitavarana.
Toteutus: luennointi ja tiedonetsintä ja lopuksi kuullun ja nähdyn kuulustelu.
Esseetyyppiset vastaukset kuuteen kysymykseen.

KÄSITELTÄVIÄ ASIOITA VIIKON AIKANA:

Taiteilijan määrittely -viranomaismäärittely.
Tekijänoikeusasiat KUVASTO:n esittely.
Näyttelynvaihtokeskus FRAME.
Taiteilijajärjestöt, valtakunnalliset ja paikalliset.
Verotus.
Työvoimapalvlut ammattitaiteilijalle.
Taiteilija ja moraali, eettiset kysymykset.
Taiteilija ja yhteiskunnan väliset konfliktit.
Muuttunut taiteilijan ammattikuva.
Kaskipuron vai Warholin malli?

12 ammattiopiston opiskelijaa ,yhteistutkintona artesaanitutkinto ja lukio.
Kaksi aikoi varmasti kokeilla kuvataiteilijan ammattia.
Muut aikoivat jatkaa opintoja muihin ammatteihin.

Tässä infoa kaupungin kotisivuilta:

Alvar Aallon kaavoittamaa kaunista kaupunkia rakennetaan yhä suomalaisen arkkitehtuurin perinteiden turvin. Arkkitehti Arto Sipisen suunnittelemassa Imatran Kulttuurikeskuksessa kohtaavat Vuoksi, city-keskusta ja kaunis luonto. Tilaa mielikuvitukselle.


Mistä on loistavat kulttuurikaupungit tehty?

Ne on tehty pohjoisesta valosta, karjalaisesta elämänilosta. Ne on tehty kokeneista kokousjärjestäjistä, sujuvista kokouspalveluista, slaavilaisesta eksotiikasta, Pietarin-tiestä, Saimaan sinisistä vesistä. Katariina Suuresta, tsaareista ja keisareista. Matkailijoista, vieraanvaraisuudesta.

Ne on tehty talven populaarimusiikkitapahtumasta, kevään kuulaista kamarimusiikkikonserteista, juurevasta Ugrijuhlasta, Semiotiikan Kansainvälisestä Kesäkongressista, kuumasta Big Band Festivalista, riemukkaasta kesäteatterista, loppukesän upeasta Balettigaalasta, syksyn taideviikosta, Imatran kosken kuuluista kuohuista.

Mistä kaksoiskaupungissa on kysymys?

Imatra ja Svetogorsk ovat tehneet yhteistyötä jo yli kymmenen vuotta. Ne muodostavat kaksoiskaupunkiparin, jollaisia on Euroopassa muitakin. Venäjän naapurina olevia kaksoiskaupunkeja on Imatra-Svetogorskin lisäksi vain Narva-Ivangorod.

PALUU IMATRALTA!

Lähtiessa taas tuntui ihan kirkkaalla päivänvalolla katsottuna , että kaikki kyltit ja liikenneympyrän liittymät osoittavat SVETOGORSKIIN- aina pyörähdin väärään, suuntavaisto katosi!

Runsaat puoli tuntia surffailin ympyröitä.
Joensuu-kyltti tarkoittaa Imatralla Mikkelin suuntaa Jyväskylää ja Kuopiota.
Liikenne taitaa olla pääasiassa kahteen suuntaan SVETOGORSK-IMATRA-SVETOGORSK.
Samasta syystä ALKON myymälöitä ei juuri löydy Imatralta.
Alkoholia saa edullisesti SVETOGORSKISTA.



Lisää Imatra -infoa

IMATRA PÄHKINÄN KUORESSA

Perustettu v. 1948
Kaupungiksi v. 1971
Kokonaispinta‑ala: 191,6 km²
(Maata 155,3 km², vettä 36,3 km²)

Asukasluku: 29.529 (31.12.2005)

Kaupungin vakituinen henkilökunta 1817 hlöä

Suurimmat työllistäjät: Stora Enso Oyj, kaupunki, Ovako Bar Oy Ab

Veroprosentti: 18
Historiaa

Imatran alueella on ollut asutusta kivikaudesta alkaen ja alueelta löytyy useita kivikautisia asuinpaikkoja. Ensimmäinen mainita Imatrasta on vuodelta 1541 veroluetteloista, joissa mainitaan Vuoksen lohenkalastus ja siitä kerätyt verot. Pysyvämpää asutusta Imatran seudulla on ollut jo 1500-luvulla ja kaikki Imatran alueen nykyiset kylät mainitaan 1600-luvun alussa alueelta tehdyissä kyläluetteloissa. Vuoksen rannoilla harjoitettiin tuolloin lähinnä kaskiviljelyä ja kalastusta.

Suomen vanhin matkailunähtävyys

Imatrankoski on Suomen vanhin matkailunähtävyys. Imatran matkailuhistorian voidaan sanoa alkaneen vuonna 1772, jolloin Venäjän keisarinna Katariina Suuri vieraili Imatralla koskea ihailemassa. Matkailu Imatralle oli suurimmillaan 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa, jolloin varsinkin rikkaat pietarilaiset matkustivat ahkerasti Imatralle. Pietarista oli matkaa Suomen rajalle vain nelisenkymmentä kilometriä eivätkä rajamuodollisuudet rajoittaneet matkustamista, koska Suomen suuriruhtinaskunta oli tuolloin autonominen osa Venäjää.

Jo tuolloin pietarilaiset harrastivat myös ostosmatkailua Suomen puolelle. Täällä tiet ja muutkin palvelut olivat paremmassa kunnossa kuin Venäjällä ja Suomi oli huomattavasti lähempänä kuin Keski- ja Etelä-Eurooppa.

Rautatien tulo Imatralle vuonna 1892 lyhensi matka-aikaa Pietarista puoleen. Vuonna 1903 valmistui uusi Valtionhotelli kosken rannalle ja matkailijoiden määrä olikin suurimmillaan ennen ensimmäistä maailmansotaa. Sota sulki rajan Venäjälle mutta suomalaiset löysivät Imatrankosken jälleen 20-luvulla, jolloin matkailijoiden määrät taas kasvoivat.

Imatrankosken patoamisen jälkeen 1929 koski on kohissut vain järjestelyissä koskinäytöksissä, joita on nykyisinkin kesäisin lähes joka päivä.

Teollistuminen

Imatran alueen teollistuminen alkoi 1880-luvulla, jolloin Tornator Oy perusti Tainionkoskelle puuhiomon, paperitehtaan ja lankarullatehtaan. Imatran Voimalaitoksen valmistumisen jälkeen vuonna 1929 Imatran seudulle perustettiin useita uusia teollisuuslaitoksia, puunjalostusteollisuuden lisäksi metalliteollisuutta mm. Imatran Rautatehdas 1936. Enso-Gutzeit Oy:n Kaukopään tehdas valmistui 1935.

Kauppalan perustaminen

Imatran kauppala perustettiin toisen maailman sodan jälkeen vuonna 1948 kolmen teollisuustaajaman ympärille, jotka olivat aikaisemmin kuuluneet Ruokolahteen, Joutsenoon ja Jääskeen. Suurin osa Jääsken pitäjää jäi rajan toiselle puolelle, myös silloinen Enson taajama, nykyinen Svetogorskin kaupunki, jossa oli mm. suuri puunjalostustehdas. Tehdas on edelleen toiminnassa ja sen omistaa amerikkalainen International Paper.

Imatrasta tuli kaupunki vuonna 1971. Imatra on vuosien kuluessa kasvanut hajanaisesta kolmen keskustan kauppalasta moderniksi ja vireäksi kaupungiksi.

Yleistä

Imatra ja Svetogorsk ovat toteuttaneet ja toteuttavat lukuisia yhteisiä EU-projekteja. Niiden tuloksena Svetogorskin maanalaiset putket ja johdot ovat hyvässä kunnossa. Imatran rooli on ollut tarjota asiantuntija-apua ja Svetogorsk on pääosin itse rahoittanut investoinnit. Joihinkin hankkeisiin Svetgorsk on saanut tukea Suomen ympäristöministeriön lähialuevaroista..

Koulujen välillä on vieraan kielen opetusta ja runsaasti muutakin yhteistoimintaa. Leirikoulut ja oppilasvaihto ovat osa yhteistyötä. Kulttuuriyhteistyön paras esimerkki on kaksi kertaan vuodessa järjestettävä Vuoksi- gaala, joka pidetään keväällä Imatralla ja loppuvuodesta Svetogorskissa.

Kaksoiskaupunki Imatra-Svetogorsk
- päämäärät ja strategiat

Hyödyt yrityksille

Imatra – Svetogorsk –kaksoiskaupunkiparin tarjoamat hyödyt yrityksille voidaan tiivistää seuraavasti:
- tuotanto Venäjällä
- Venäjän alhainen kustannustaso
- Venäjän kasvavat markkinat
- Venäjän vahva talouskasvu
- Imatran läheisyys
- osa toiminnoista voi olla Imatralla
- tukipalvelut saatavissa Imatralta
- henkilökunta voi halutessaan asua Imatralla
- joustava ja nopea rajanylitys

Svetogorskissa toimiva International Paperin omistama sellu- ja paperitehdas hyödyntää toiminnassaan edellä mainittuja hyötyjä.

Haluamme alueelle lisää vastaavanlaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Näissä asioissa sinua palvelee Imatran seudun kehitysyhtiössä Ismo Pöllänen
puh. 020 495 2673.

Matkailu

Imatra tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet myös matkailun alalla. Suomessa käyvistä venäläisistä jo 25 % yöpyy Imatralla. Tax-free tilastoissa Imatra on noussut jo kolmannelle sijalle. Rajanylittäjien määrä saavuttanee miljoonan ylittäjän rajan parin vuoden kuluessa.
Matkailijan on helppo käydä Svetogorskissa, koska sinne on matkaa Imatran keskustasta vain 5 kilometriä. Venäläisestä eksotiikasta pääsee nauttimaan ns. venäläisissä illoissa, joita kaupunkien matkailutoimistot (Imatran Seudun Matkailu, 020 495 2507 ja Falkon, puh. 0400 680911 ) räätälöivät ryhmän toivomusten mukaan. Luvassa on aina hyvää venäläistä ruokaa sekä laulua ja tanssia kohtuuhintaan.
Niistä on loistava kulttuurikaupunki tehty.
LISÄÄ KULTTUURIA!

Imatralla toimii IMATRA BIG BAND!
26.08.2006

Jussi Virsunen IBBF:n puheenjohtajaksi 1.9. 2006

Katso IBBF 2006 -sivusto

25. juhlavuoden ohjelmiston suunnittelu on käynnissä!


VAIKUTA KESÄN 2007 OHJELMISTOON !

Imatra Big Band Festival viettää ensi kesänä 25. juhlavuottaan. Juhlavuoden kunniaksi ohjelmistoa rakennetaan idealla jotain uutta ja jotain vanhaa. Eli parhaita paloja menneiltä vuosilta ja jotain uutta ja raikasta ajan hermolla. Nyt sinullakin on mahdollisuus vaikuttaa ensi kesän ohjelmistoon. Lähetä ehdotuksesi Anna Palautetta -osiossa meille niin otamme selvää ko. esiintyjästä. Eli ehdotuksia Pop, Rock, Iskelmä, Rajaton musiikki, Swing, Jazz, Blues & Soul, Funk & Groove- ja maailmanmusiikin -iltoihin.

Noniin!

Vaalikonekysymyksiin saa vastata nykyään ahkerasti,kohta koneet avautuva äänestäjille!

Nyt on kyllä paljon tietoa netissä ehdokkaista. Vastaukset paljastavat kyllä ehdokkaan karvoineen!
ensi viikonloppuna eli lauantaina Vasemmistoliiton vaalikamppanajan avaus Kaapelitehtaalla Helsingissä.


Heips!

Marja

sunnuntaina, tammikuuta 14, 2007

Vessa –Vesiposti –keittokomero ja huone!

Oma koti kullan kallis-kuinka tosi tuo lause onkaan tänään!

Suomessa on 7000 asunnotonta.

Kukaan ei halua heitä kulmilleen, koska osa asunnottomista on moniongelmaisia alkoholisteja, narkkareita.
Iso osa kodittomista on kuitenkin asunnoton asuntojen kalleuden vuoksi.
Elämä on kulkemista kavereiden luota sukulaisin ja porraskäytäviin.
Jokainen ymmärtää miten raskasta elämää on olla vailla omaa asuntoa.

Nyt ollaan valtion taholta korjaamaassa tilannetta siten, että asunnottomien asuntoloiden ja palvelutalojen rakentamiseen annettaan tänä vuonna usea miljoona lisärahaa.
On aikakin tehdä asialle muutakin kuin esitellä vuodesta toiseen uutisissa hernesoppaa nauttivia asunnottomia teltoissa hytisemässä.
Ja muutama huolestunut kansalaiskannanotto ilmiötä kommentoimassa.
Asunnottomuuden ratkaisun avaimet ovat asuntoasioita vastaavan miniteriön ratkaistavissa.Poliittisten päätöksentekijöiden ratkaistavissa.

Kodittomille kertyy koko ajan lisää ongelmia asunnottomuuden jatkuessa.
Ihmisarvo on koetuksella samoin ihmis-suhteet.
Osa on menettänyt kodin ja elämänhalun avioeron seurauksena, yleensä yli 40-kymppinen suomalainen mies.
Miten tapaat lapsia, jollei ole omaa asuntoa.

Sellainen yhteiskuntapolitiikka ,jota nyt on harjoitettu ei ole onnisunutta; tuloerot ovat kasvaneet,ihmiset eivät nauti työnteosta, rahan palvonnasta on tullut hyve.
Verohelpotuksia ja tulonsiirtoja on järjestelty sille muutamalle tuhannelle hyvätuloiselle.
Puhutaan kunt-, ja kaupunkikonserneista.
Yhteisten asioiden hoito ei voi olla liiketoimintaa.
Bisnes on muualla

HS.ssä oli 12.1 juttua Valtion asuntorahastosta.
Toimittaja Marja Salmela kirjoittama.
Haastateltavana
Uusi asuntorahaston ylijohtaja Hannu Rossilahti , hän haluaa asumistuen perusteelliseen remonttiin.
Nykyisin asumistuki ohjaa pikkuasuntoihin ja isot jäävät tyhjilleen.

Asuimme 60-luvulla 70 neliön asunnossa kaksiossa.10 hengen perhe.
Kansakoulun yläkerrassa.Opettajaäitini työsuhdeasunto.
Vesi noudettiin kaivosta ja pihan peräällä sijaitsi puulämmitteinen sauna.
Vesi saunaan saatiin letkulla penkan takana virtaavaasta Kemijoesta.

Kesällä oli käytössä kaksi isoa aittaa; komeita punaisia kaskikerroksisia, hirrestä rakennettuja aittoja.Asuntoetuihin kuului valtava kasvimaapottupeltoineen.
Ahtaasti asuminen oli kamalaa. Ei mitään yksityisyyttä. Läksyt luin äidin luokassa tai vihanneskellarissa.

Luulin ettei nykyään kenenkään tarvitse asua ahtaasti enää.
Vuokra-asuntoja on rakennettu valtion tuella vuosikausia ja asumistuella avustetaan vuokran maksussa.
Mutta asumistuen suuruus määräytyykin asunnon koon, talon iän ja tuenhakijan tulojen mukaan – tuki kohdentuu pieniin asuntoihin ; ylipuolet 155 000 asumistuen saajasta on yksi asuvia ja lähes kolmannes yhden huoltajan perheitä.

Nyt siis henkilöluku määrää minkä kokoiseen huoneistoon tukea voi saada, nykyinen tuki ohjaa asukkaitta hakeutumaan pieniin asuntoihin
Kaupunkikeskusten ulkopuolelta löytyy kuitenkin isompiakin asuntoja, joiden vuokra on sama kuin keksuten pikkuasunnoissa.
Niihin saatava tuki on vain pienempi! toteaa haastattelussa Rossilahti.

1970-luvulla rakennetuissa aravavuokra-asunnoissa on hulppean tilavia asuntoja, jotka nyt ovat siis tyhjillään ,koska asumistukisäädökset eivät ole elävästä elämästä
Ahtaasti asuminen lisää sosiaalisia ongelmia ja ehkäisee lasten harrastuksia , läksyjenteosta puhumattakaan.

On järjetöntä,että 2000-luvulla köyhien pitäisi asua aiempaa ahtaammin ja vanhoja tilavia arava-asuntoja on tyhjillään jatkaa Rossilahti.
Lisäksi Rossilahti nostaa esiin etävanhempien ongelman; he eivät saa mitään tukea, koska lasten huoltajuus on toisella vanhemmalla ,.tällä tavoinko edistämme lapsiperheiden asemaa ja yhteistä hyvinvointia perheissä.

Vielä Rossilahti listaa yhden järjettömyyden; uusiin kerrostaloasuntoihin saa enemmän tukea kuin vanhoihin! Rossilahden mukaan tilanne on ristiriitainen , koska juuri vanhojen kerrostalojen remonttiin tulisi vuokrilla pystyä keräämään tulevia remontteja varten varoja.

SATO:n asuntoasioita vastaava toimialajohtaja Tuula entelä on riemuissaan Rossilahden avauksesta ; SATO on joutunut stailaamaan kolmioita kaksioiksi erottamalla kolmiosta yhden huoneen kevyillä seinärakenteilla, jotta asumistukinormeihin sopiva neliömäärrä saadaan aikaan!
PIMEETÄ!

Yleinen asumistuki on 230 Euroa keskimäärin ja tukea jaetaan 440 miljoonaa euroa , esim v.2005.
Keskimääräinen neliömäärä on 55 neliöä.
Ei siis mitään luxus-kokoisia asuntoja.

Kun ajatellaan, että Nurmijärven mallin idyllisissä omakotitaloissa on neliöitä useita satoja , on yhteiskunnallisen tasa-arvon ja hyvinvoinnin kannalta tärkeää turvata tarpeeksi laadukas ja tilava koti myös niille ,jotka eivät ehtineet kvartaalitalouden tiimellyksessä hamuta itselleen omaisuuksia optioilla vaan ovat toimineet pätkätöissä hoiva-alalla , kirjastoissa, museoissa , opetusalalla , yleensä humanistisilla aloilla, joissa palkkakehitys on jäänyt 80-luvun tasolle.Heasuvat ahtaasti.
Kaikki eivät halua omakotitaloa maaseudulle, suurimalle osalle riittää turvallinen, ihmisen mittainen asunto kerrostaloalueella kaupan, koulun, postin ja kirjaston lähellä.

Oman asuinalueeni lähipalveluihin voi lisätä vastapäätä olohuoneen ikkunaa sijaitsevan ruumishuoneen. Apteekin ja Keskus-Sairaalan.
Ihan hyvin viihdyn 51 neliön talossa.
Kohta väistän viemäri - , ja sähköremonttia kuukaudeksi.
Mutta onhan talo saatettava 40-luvun tekniseltä tasolta 2000-luvulle.
Muuten Kuopion Kaupungin Niiralan Kulman vuokra-asuntoyhtiötä ei voi kehua liikaa; asuntoja on eri puolilla kaupunkia, Petosella, Rönössä, on pienkerrostaloja, pientalokokeiluja.

Kilpailuttamalla ja erinomaisia suunnittelijoita käyttämällä asunnot on rakennettu kohtuukustannuksin viihtyisiksi.
Kaupungin vuokra-asuntoja ei erota yksityisellä rahalla rakennetuista omistusasunnoista.
Asunnot on sijoitettu ympäri kaupunkia;ei ole luotu mitään köyhien tai leimallisesti kaupungin vuokralaisten asuinaluetta.
Esim luonnon kauniissa Rönön saaressa on Kallaveden rannalla ryhmä kaksikerroksisia viihtyisiä Niiralan Kulman taloyhtiön pientaloja.
Vieressä yksityisten hulppeita omakotitaloja

On helppo yhtyä Valtion Asuntorahaston uuden ylijohtajan Hannu Rossilahden puheisiin. Hienoa että joku nostaa oikean asian esille ja aikoo tehdä korjaavaan liikkeen mahdollisimman pian.

Oma Koti on kaiken kivijalka.

Meille kaikille.

torstaina, tammikuuta 04, 2007

SITRAN OMALÄÄKINTÄPALVELUT AUKESIVAT!

Jessus sentään!


Ei ole pitkää aikaa kun Sitran johtaja kehotti kaikkia suomalaisia katsomaan peiliin ja etsimään sieltä aktiivisesti uutta NOKIAN kaltaista keksintöä.

Eli että jokainen kansalainen on oman onnensa seppä!
Eli työttömyys ja köyhyys on ikäänkuin itseaiheutettu tauti.
American Way of thinking! Mutta tää kyseinen herrahan taisi olla vuoden kutsuttuna Harwardin Yliopiston luennoitsijana?

Sitten innovaatiopuheenvuorot jatkuivat samalla vahvalla, terveellä pohjalla; jokainen ylipainoinen, tupakoiva, juoppo, laiska ,syöppö joutukoon kovennetuun maksuluokkaan terveydehuollossa
- sama filosofia eli ihminen on itse syyllinen paheisiinsa ja heikkouksiinsa- Arjalainen, tahkopihkaslainen puhdasotsaisuus siintää tämän ajattelun pohjalta.

Ei helkuta soikoon tämä ole SOOMI-pojan puhetta!

Eilen uutisoitiin SITRA:n uusin luovan luokan tuottama innovaatio eli jokaiselle avoin , ilmainen terveyskirjasto lääkärijärjestö DUODECIMIN tuottamana avattiin nettiin.DUODECIM sitoutuu päivittämään tietoja jatkuvasti.

Ylen uutisissa hyväntuulinen Sitran virkamies perusteli 300 000 Euron sijoitusta kansan terveyskirjastoon sillä että HALUTAAN LÄÄKÄRIN JA POTILAAN välistä kontaktia enemmän kansanomaiseksi - riisutaan TURHAA MYSTIFIOINTI LÄÄKÄRIN TYÖSTÄ POIS TÄLLÄ TAVOIN-

JES SÖÖÖR!

Uutsissa haastateltiin tervesykeskuslääkäriä, hän näki myös uhkia tällaisessa palveluntarjoamisessa, hän sanoi, että jo nyt on yhä kasvava määrä potilaita, jotka "tietävät " taudistaan paljon ja osaavat jopa " lääkkeetkin " määrätä,

Sitten on potilaita, jotka luulottelevat erilaisia sairauksia ja löytävät alan julkaisuista vahvistusta " taudeilleen".

Tautien määrittely ja hoito on aina yksilö-, ja tapauskohtaista ja taudin yksiselitteinen määrittäminen on ammattilaisillekin usein hankalaa.
Asiantuntija saa netistä hakemansa tiedon ja osaa tulkita ja käyttää sitä oikein , mutta maallikko voi luonnollisesti saada kokeiluilla ja omalääkityksellä aikaan huonovointisen ruumin.

Olen samaa mieltä.

Mielestäni lääkäri -potilasuhteeseen ei liity nykyään enää minkäänlaista mystiikkaa , muuta kuin se , että lääkäreitä ei tahdo terveyskeskuksiin saada töihin, eli jonot ovat mystisen pitkiä , vaikka siis Suomi on vauraampi kuin koskaan.

Mutta tärkeintähän on että hyvin toimeentulevan eliitin terveydenhoito toimii- köyhät voivat tavata hoito-ohjeet ilmaispäätteeltä vaikka työvoimatoimiston nettipalvelussa.

Miksihän SITRA on aktiivinen juuri terveydehuollon suhteen - luulisi että sitä huolettaisi maahanmuuttajien kehno sijoittuminen työelämään tai pakolaiskiintiöiden pieni määrä tai Suomen kehitysavun pienuus jne.

Miksi SITRA ei ala kehittää Suomen yhteiskuntamallista kauppatavaraa; hyvinvointia kaikille ilman sosialismia !
Esim mallikas vuosikymmeniä rakennettu kirjastolaitoksemme ja sen toiminta olisi hyvää immateriaalista kauppatavaraa. Tai hyvät PISA-tulokset saavuttanut PERUSKOULU!
Oikea kansallinen kruununjalokivi vientitavaraksi!

Miksi tyytyä nyhräämään innovaatioita kansallisesti kuin koko EU:n alue on markkinalueena oiva hyvinvointiyhteiskuntamallille.

Tosin USA.ssa on outo suomikuva vallalla, minulle vanhempi naishenkilö väitti Suomessa vallitsevan sosialismin.
Sanoi , että tehän huolehditte köyhistä ja työttömistä.
Ja kertoi USA:n sauurimman ongelman olevan laiskat ja paljon lapsia tekevät mustaihoiset( hän tosin käytti rasisitisempaa ilmaisua)
Mustat laiskottelijat vievät maan kuulemma perikatoon.
Tämä ihminen oli kaukana New Yorkista.

Eli SITRALLE olisi töitä ihan Suomikuvan korjaamiseksi rapakon tuolla puolen ja toimivan systeemin valtavat markkinat koko maapalolla.
Kasvatetaan koko maapallon kattava SOOMI-valtio.
Ollaan globaaleja ja lokaaleja.



Sitran esittely

* Perustettu vuonna 1967
* Eduskunnan alainen rahasto
* Puolueeton
* Tehtävät määritelty laissa
* Toiminta rahoitetaan peruspääoman ja yritysrahoituksen tuotoilla
* Noin 100 työntekijä
Tämä on Sitra
Rakennamme huomisen menestyvää Suomea
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on itsenäinen julkisoikeudellinen rahasto, jota eduskunta valvoo. Toiminnallaan Sitra pyrkii edistämään Suomen taloudellista hyvinvointia ja rakentamaan huomisen menestyvää Suomea. Sitran tavoitteena on olla arvostettu kumppani osaavan ja innovatiivisen yhteiskunnan rakentamisessa.
Toiminta keskitetty ohjelmiksi
Sitran toiminnot on keskitetty kuudeksi ohjelmaksi, joista jokainen sisältää useita eri hankkeita ja toimenpiteitä. Ohjelma-alueet:

* Innovaatiot
* Terveydenhuolto
* Elintarvikkeet ja ravitsemus
* Ympäristö
* Venäjä
* Intia

Ohjelmien keinovalikoimaan kuuluvat mm. tutkimus ja koulutus, innovatiiviset kokeilut, uuden liiketoiminnan kehittäminen, pääomasijoittaminen ja muu yritysrahoitus. Käytettävät keinot vaihtelevat ohjelmakohtaisesti.
Tausta ja rahoitus
Sitra perustettiin Suomen Pankin yhteyteen vuonna 1967 Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlan kunniaksi. Sitra siirtyi eduskunnan alaiseksi itsenäiseksi rahastoksi vuonna 1991.

Sitran toiminta rahoitetaan peruspääoman ja pääomasijoituksen tuotoilla.


Vaeltelin Jyväskylän Kirjaston musiikkiosastolla.En ole koskaan ehtinyt nauttimaan musiikkiosastosta, olen kipaissut kirjastolla muutaman kerran vuodessa . lähikirjastoissa useammin ja opettamassa olen käynyt samassa rakennuksessa ny siis vuoden.Mutta nyt siis pääsin ylimpään kerrokseen. Ja heti palkittiin.

Löysin Garbarekkiä, Missisippi Johnny Hurtia, Mingusia, Piirpaukea
Stockenhausia!
Kertakaikkisen jazzibluesitaivas!
Musiikiosaton johtaja on ilmeisen fuusiojzziblueskokeellinen musiikki orientoitunut.

VinyyLeissä löytyy esim John Coltranen BYE BYE BLACKBIRD!
SITÄPAITSI KUULOOKKEET JA SOITTOVEHKEET OLIVAT HYVÄT.

Hienoa istua ylhäällä keskellä urbaania vilinää ja kuunnella lempimusiikkia.Se on yhteisen kirjaston iloja: olla joukossa ja yksin. Ei tarvitse hilata kotiinsa kaikkea cD:tä, vinyylejä ,voi kuluttaa yhteisiä.


Kaivoin PUNAISEN BANDEROLLIN portretin taustalle , kotiin tultua luin puoluetoimiston kuvausohjeet : valkoinen heijastamaton tausta ......NONIIN.Mutta mulla on nyt punainen ja pysyy.
Tunnustan väriä.


Heips!

Marja

tiistaina, tammikuuta 02, 2007

TAPPAJA-ANANASPURKKI AND THE EDGE MAY BE SHARP!!!

HEI!

Kuluttajaystävällistä; ananspurkissa on kuten kaljatölkeissäkin kätevä metallirinkula , joka nostetaan ylös ja nykäistään tölkin kanteen aukko, josta kalja kitataan kurkkuun-kätevää- tosin minä kuulun niihin, jotka onnistuvat katkaisemaan aina rinkulan juurestaan ennenkuin tölkin juoma-aukko on avautunut .....
ja silloin täytyy ottaa käyttöön mora , kirves tai muu terävä esine!
Avasin muutama viikko taaksepäin ananaspurkkia -siinä oli sama nerokas idea ;rinkula ja nykäys- avautui tosin muutakin , peukalo avautui puolen sentin syvyydestä!

Ananaspurkin kansi on teräväreunainen kuin Giletten terä !
Tsiiisös!

3 KOHDAN OHJE JA VAROITUS ON on englanninkielistä väestöä varten kannessa :
1.LIFT TAB TO RIM 2. PEEL BACK CAREFULL 3. USE CARE, EDGES MAY BE SHARP-
MAY BE SHARP!!!!!!!!

Pitäisi lukea KILLING SHARP!

Tapasin kuvanveistäjä Pauno Pohjolaisen joulun alla marketin heviosastolla ja esittelin aukinaista peukaloa, ja totesin ettei oikein kättely suju, reikä peukalossa aukeaa pienestäkin, Pauno pani paremmaksi , hän näytti rannetta hänellä oli livennyt terä -ei tosin ananaspurkki-aika liki tärkeitä suonia-Paunon poika katseli innostuneena meidän viiltelyesittelyä Siinä tuli savolaiselle heviosastolle tilaa , kun kävimme molemmat aika pieniääniset keskusteluun vähän muustakin!

No neuvoksi meille tumpeloille, omenat voi ostaa vielä kokonaisina ja banaanin kuoret eivät käy kimppuun. Paitsi jos lattialle viskelee .....

Tänään pääsin metsäänkin jo.
Laajavuoren lenkkipolku oli valkeana lumesta , mutta latu(j)a oli vain 1,2 km ja sekin maksullinen kiekka. Tyydyin sauvakävelyyn. Hienoja kengänpohjakuvioita oli ilmestynyt uuteen lumeen. Tungosta ei ollut enää iltayhdeksältä. Kiva ilma - yllätys,yllätys - ei satanut vettä.



Sitten loppuun musiikkimainos, onnistuin löytämään John Coltranen cd:n BLUE TRAIN käytettynä Levykauppa AX:sta. Hieno.Nyt se kiertää kavereilla.

Radiosta tuli muutama viikko sitten ohjelma Coltranesta - ei mikään pikajuttu vaan ihan tunnin sessio.

Suosittelen.
Tuossa faktaa poimittuna wikipedian tietolaarista.

Varhaisvaiheet

John Coltrane syntyi Hamletin kaupungissa Pohjois-Carolinassa 1926 ja vietti varhaisimmat vuotensa High Pointin kaupungissa, missä hänen isällään oli varsin menestyvä vaatturinliike. Coltranen lapsuutta väritti perinteinen etelävaltiolainen kasvatus, jonka korostettu uskonnon merkitys vaikutti myöhemmin Coltranen musiikilliseen tuotantoon. Coltranen äidinisä William Blair oli tunnettu karismaattinen saarnamies. Coltrane menestyi koulussa varsin hyvin, mutta häntä pidettiin hiljaisena ja syrjäänvetäytyvänä lapsena. Hänen seitsemäntenä kouluvuotenaan Coltranen perheessä sattui kolme kuolematapausta: hänen tätinsä, isoisänsä ja isänsä kuolivat. Hänen äitinsä oli pakko muuttaa yksin Philadelphiaan, mistä hän sai varsin hyväpalkkaisen työn, jonka avulla hän pystyi elättämään High Pointissa asuvaa perhettään.

Perheen kuolemantapauksien aikoihin nuori Coltrane ryhtyi harjoittelemaan soittamista lähes pakkomielteenomaisesti. Hän soitti ensin klarinettia mutta kiinnostui pian jazzista ja vaihtoi soittimensa saksofoniin. Kesäkuussa 1943 Coltrane seurasi äitiään Philadelphiaan muutamien ystäviensä kanssa ja pääsi opiskelemaan saksofonia Ornsteinin musiikkikouluun. Hän hankki elantonsa työskentelemällä sokeritehtaassa. Vuonna 1945 Coltrane värväytyi armeijaan, missä hän soitti klarinettia havaijilaisessa laivaston orkesterissa. Coltrane teki ensimmäisen levytyksensä, Tadd Dameronin "Hot Housen", tämän orkesterin kanssa 13. heinäkuuta 1946. Rhino Records julkaisi levyn vuonna 1993 antologiallaan The Last Giant.

Palattuaan siviiliin 1946 Coltrane jatkoi opintoja Ornsteinissa ja soitti samalla muun muassa King Kolaxin ja Eddie ”Cleanhead” Vinsonin johtamissa rhythm and blues -yhtyeissä, joissa hänen soittimekseen vakiintui tenorisaksofoni. Coltranen varhaisia esikuvia olivat Dexter Gordon ja Lester Young. Vuonna 1949 Coltrane sai paikan Dizzy Gillespien big bandin saksofoninsoittajana. Hän kiersi big bandin kanssa sen vuonna 1950 tapahtuneeseen hajoamiseen asti. Sen jälkeen hän jatkoi Gillespien pienemmässä kokoonpanossa tenorisaksofonistina vuoteen 1951, jolloin hän palasi Philadelphiaan ja jatkoi musiikin teorian opiskelua Granoffin musiikkikoulussa. Coltranen ensimmäinen äänitetty soolo on 1. maaliskuuta 1951 Gillespien kanssa tehdyllä "We Love to Boogie" nauhoituksella. Vuonna 1952 hän työskenteli Earl Bosticin johtamassa tanssiorkesterissa ja Johnny Hodgesin johdolla aikana, jolloin Hodges oli juuri lähtenyt Duke Ellingtonin yhtyeestä.

Coltrane oli tullut riippuvaiseksi heroiinista, ja vuonna 1954 Hodges erotti Coltranen yhtyeestä, koska tämä oli toistuvasti esiintynyt lavalla tokkuraisena. Kaksikymmentäkuusivuotias Coltrane myös tupakoi ja käytti alkoholia runsaasti. Hän lihoi ja poti hammassärkyä, koska söi jatkuvasti makeisia ja joi Coca-Colaa. Vaikeuksistaan huolimatta Coltrane meni vuonna 1955 naimisiin ystävänsä siskon Juanita Grubbsin kanssa, joka myöhemmin muutti nimensä Naimaksi.
Vuonna 1966 Coltrane julkaisi kaksi albumia: Kulu Se Mama ja Meditations. Meditations jäi hänen viimeiseksi elinaikana julkaistuksi levykseen, vaikka hän hän sai valmiiksi ja henkilökohtaisesti hyväksyi seuraavan levynsä, Expressionin, vain muutamaa päivää ennen kuolemaansa.

Coltrane kuoli maksasyöpään Huntingtonin sairaalassa Long Islandilla 7. heinäkuuta 1967 vain 40-vuotiaana. On arveltu, että Coltranen nuoruuden runsas alkoholin ja heroiininkäyttö olisivat vaikuttaneet sairauden puhkeamiseen. Vuonna 1968 Albert Ayler kertoi haastattelussa, että Coltrane kävi hindulaisella henkiparantajalla eikä turvautunut sairautensa hoidossa länsimaisen lääketieteen apuun.

Coltranen uskonnollisuus

Coltrane syntyi syvästi kristittyyn perheeseen ja oli lapsuutensa ja nuoruutensa kosketuksissa hengellisyyden kanssa. Nuorena hän esiintyi omassa etelävaltiolaisessa, pääasiassa mustien kirkossaan. Vuonna 1957, 30-vuotiaana, Coltranen uskonnollinen vakaumus alkoi muuttua. Hän meni naimisiin Naiman kanssa, joka oli kääntynyt muslimiksi, ja joutui kosketuksiin islamin kanssa, mikä auttoi häntä pääsemään irti heroiini- ja alkoholiriipuvuudestaan. Tämän uskonnollisen kääntymyksen kautta Coltrane pystyi palaamaan jazz-musiikin pariin ja myös luomaan suurimmat teoksensa. Coltrane perehtyi islamin ja erityisesti sufismin lisäksi hindulaisuuteen, kabbalaan, Jiddu Krishnamurtiin, joogaan ja astrologiaan, mutta myös matematiikkaan, Platoniin ja Aristotelekseen. Coltranen itsensä mukaan Jumala ilmoitti hänelle unessa erilaisia musiikillisa ideoita ja kokonaisia teoksia, niiden joukossa A Love Supreme. Coltrane koki olevansa Jumalan lähettiläs, jonka tehtävänä oli julistaa Jumalan sanaa musiikinsa kautta. Hänen mukaansa 90 prosenttia hänen soitostaan oli rukousta.

Keskeisin Coltranen uskonnollisista teoksista on albumi A Love Supreme. Professori Moustafa Bayoumin näkemyksen mukaan Coltrane jopa laulaa levyllä sanat Allah Supreme. Lokakuussa 1965 Coltrane levytti albumin Om, joka sisältää 29 minuuttia Bhagavad-Gitasta otettuja runoja. Coltranen kuoleman jälkeen julkaistussa levytyksessä hän laulaa vuonna 1966 Pharoah Sandersin kanssa buddhalaista mantraa ”Om mani padme hum” ja lukee rukouksen ”May there be love and peace and perfection throughout all creation, oh God” ("Olkoon koko luomakunnassa rakkautta ja rauhaa ja täydellisyyttä, oi Herra").

Uskostaan huolimatta Coltrane oli koko elämänsä hyvin ristiriitainen ja sisäisesti rikkinäinen persoona. Ravi Shankar, jonka huhuttiin harkitsevat yhteistyötä Coltranen kanssa, sanoi hänestä kuultuaan Ascension-levyn: "Olin järkyttynyt hänen musiikistaan. Hän on luova ihminen, joka on kasvissyöjä, joka opiskelee joogaa ja lukee Bhagavad-Gitaa ja silti kuulen hänen musiikissaan paljon ahdistusta".

Coltranen musiikin erityispiirteet

John Coltrane oli teknisesti äärimmäisen taitava muusikko, ja hän harjoitteli soittamista tuntikausia päivässä. Harjoitellessaan Coltrane soitti ensimmäisen tunnin ajan vain kokonuotteja keskittyen äänien sointiin. Toisen harjoittelutunnin aikana hän soitti puolinuotteja, kolmannen tunnin aikana kahdeksas- ja kuudestoistaosanuotteja ja nopeampi juoksutuksia. Tämän jälkeen hän kävi muutaman tunnin läpi muille soittimille, kuten harpulle ja viululle, tarkoitettuja harjoituskirjoja. Lopulta hän kävi vielä muutaman tunnin läpi varsinaisia sävellyksiään ja muita kappaleita. Teknisestä taituruudesta huolimatta tekniikka ei ollut Coltranelle itseisarvo vaan keino, jolla hän saattoi ilmaista itseään uusilla tavoilla.


ILTANI HUIPENTUI VAALIKONEVASTAILUIHIN, NYT ON SE AIKA KONEET AVAUTUVA YLEISÖLLE TAMMIKUUN AIKANA!
Kehitysapuyhteisöllä- siellä oli ahkeroinut vastauksia minun lisäkseni Toimi- oli oma vaalikysely samoin Animalialla ja uskonasioilla!

Keskisuomalaisen vaalikone tuli parissa tunnissa vastattua läpi!
Vasemmistoliiton kone on myös vastattu -
Tunnelma nousee !Ainakin netissä!

Muuten ei kai huomaisi vaaleissa olevankaan , jos koneet ei muistuttaisi.


No !

Käykää lukemassa vastauksia, jos vielä jaksatte valveutua!

Aika paljon on kello!

Guudbai!

Marja