Myy myy myy !
Luo luo luo !
Brändää brändää brändää!
Jyväskylän taidemuseolla järjestettiin taidebasaaritapahtuma joulun kunniaksi jo kolmannen kerran 12-13.12.
Punaisena lankana tapahtumalla on saada yleisö ostamaan taidetta joululahjoiksi.
Taidemuseon korkeakulttuurista imagoa kansan syvissä riveissä on hälvennetty , taidemuseon kynnystä on madallettu itämaisella basaaritunnelmalla; rennolla menolla , musiikilla, mutkattomuudella.
Yleisöä saapuikin ennätysmäärä 4500.
Kynnyksen madallus oli siis onnistunut.
Myyjinä kuvataiteilijoita ja käsityöläisiä oli parisenkymmentä.
Itse olin ensikertaa mukana ja arpa suosi minua antamalla ensimmäisen pöydän sisäänkäynniN edessä.
Olin suunnitellut myyjäisiin jouluisia tuotteitä kuten mosaiikkitonttulaattoja, syvän mosaiikin vihreitä kuusia ,
mehevän punaisen, lasimosaiikkisen savolaismallisen soutuveneen ja muuta kimaltelevaa, mitä lasimosaiikilla saa aikaan.
Lauantaiaamuna klo 11 seisoimme edustavina- pöydät taiteesta koreana notkuen - ottamaan yleisön vastaan.
Yleisöä tulvikin sisään ruuhkaksi asti - keskikäytävlle olisi tarvittu liikenteen jakaja-
Saskiat myivät heti oven suussa makeitaan kakkuja, glögiä, torttuja sekä oivia , kauniskuvioisia villasukkia.
Iloitsemani paraatipaikka ei ollutkaan niin mainio , liikenne puuroutui ensimmäisen pöydän kohdalla ja kaikkien silmälasit huurtuivat juuri minun kohdalla sameiksi niin että näköä haittasi- eli sokeana lasilliset ihmiset tallustelivat linssejään kuivaten ohitseni - paitsi lapset , he halusivat hivellä ja nauttia mosaiikin väri-ilosta.
Osa ihmisistä innostui keskustelemaan kanssani humoristisista joulunpunaisista Älä kuseta naapuria puudelikylteistäni - intoonnuimme vilkkaaseen sanan vaihtoon suomalaisesta mieleipidepalstojen keskusteluikonista - koiran jätöksistä.
Ja millä vakavuudella ja väkivaltaisuudella jutut on höystetty!
Osaa ihmisiä arvelutti betonisten koirakylttieni sanoma naapurustolle,pelättiin sen aiheuttavan pysyvän vaurion naapuriväleihin ja mahdollisia yhteenottoja uumoiltiin jos tuollaisen kyltin portinpieleen asentaisi.
Voihan sen laittaa kerrostalon oveenkin ehdotti joku. Tapahtuuhan sitä kusetusta monella tavalla- no keskustelua ja naurua kylteistä syntyi , mutta ei kauppaa. Hintoja en ollut laskenut.
Mosaaiikkilaatat betonivaluineen ja hiomisineen eivät voi olla vitosen tai kympin,
Kaikilla muilla oli homma hanskassa ja pasmat selvillä aiempien vuosien kokemuksesta.Myynnissä 10 -50 Euroon taidetta. Se teki kaupan
Toki olin kuullut ennakkoon , että 100-1000 Euron teoksia ei osteta, mutta ajattelin , että jospa jotain liikkuisi.
Sattumia noin isossa joukossa saattaa olla.
Mutta ei, en myynyt juuri mitään.
Totesinkin henkiökunnalle , että jos puhumisella olisi tienannut olisin jo lauantain tehnyt tienestiä.
Pidin ikäänkuin spiikkerskoornöä siinä oven suussa enterteining piiiple!
Näin huonoon myyntiin en ollut varautunut.
Kesällä torimyynti oli tuloksekkaampaa. Lohduttauduin ajatuksella, että olin esitellyt uutta koirakyltti-ideologiaa ja mosaiikkitekniikkaa ja täten taidekasvatusta harjoittanut ja sivussa päivitellyt kaupunkikuvan ankeutta muutaman vanhemman naisasiakkaan kanssa, jotka lähtiessään palkitsivat minut ostamalla muutaman Lutakko-aiheisen kortin.
Euron kipale.
Kaupungin poliittinen kerma väristä riippumatta pyyhälsi ohitseni toivottaen hyvää joulua joutuisaan-
Jengi oli tottunut saamaan ammattilaisten taidetta pilkkahintaan -jopa hyvin ansaitsevat - kukaan ei ajatellutkaan maksaa muutamaa vitosta enempää joululahjataiteesta!
Myyntivoitosta ei voi puhua - kulut kun vähentää ja oman palkan . Vaikka kuinka olisi monistanut niin ei lyö leiville- toki tilaisuuden markkina-arvo on kohtuullinen ; kilpailua markettien halpatuontiroinalle.
Mutta.
En tiedä kannattaako ihmisiä opettaa ihan tolkuttoman edulliseen taiteeseen ?
Vaikea on normaalihintaa pyytää jos kansa on tottunut alehintaan.
Varsinkin kun köyhyys on iskenyt erityisesti taidealan ammattilaisiin. Työtilaisuudet ovat vähentyneet ja tarjontaa on paljon ja taide ja viihde sotketaan keskenään-
Esimerkiksi kunta-alan työntekijöiden palkat nousivat 12 % .
Siinä jo on ostovoimaa kertynyt ihan normaalihinnalla hankkia taidetta pukinkonttiin.
Letkeä tunnelma, henkilökunnan 100 % läsnäolo ja yleisön kohtaaminen face to face oli tietenkin tapahtuman parhaita myönteisiä puolia.
Mutta kannattaa jalostaa tapahtumaa ja pitää taso sellaisena , että ammattitaiteilijoilla on vara ja halu osallistua tapahtumaan vastaisuudessakin.
Ja sanaan joka tungetaan kaikkialle!
LUOVUUS - KÄÄK-sana saa minun nisakavillani koholle.
Kaikkialla lääkkeeksi tarjotaan Luovuutta ja sen paitana innovativisuutta- Sillä maailma pelastuu- Joo ja voisi jatkaa ja Hessu Hopon superhessupähkinöillä !
Luovuus-sanalla sumutetaan. Usein puhuja tai kirjoittaja ei edes osaa määritellä mitä sanalla tarkoitetaan.
Kunhan vaan tomerasti hoetaan puku päällä ; Luovuus! Luovuus!
Ja jostain syystä se usein yhdistetään taiteeseen, ainutkertaisen synnyttämiseen, rahasampoon.
Harvemmin luovuudesta puhutaan tai sitä yritetään määritellä inhimillisenä ominaisuutena.
Raamatussa, kaikille tutussa kirjassa Jumala loi maailman. Siihen kai sana luominen viittaa - suurenmoiseen, ihmeelliseen ponnistukseen.
Jäljittelemättömään minkä tahansa uuden asian keksimiseen, tuottamiseen!
Uuden luoja on jotain ihmeellistä ainetta oleva ihminen - syvälle jonnekin tuijottaen hetken ja sorviin jo sitten rientäen ahneena toteuttamaan ajatuksen luovan; syntyy kärrynpyörä, crocs-jalkineet, hengittävä ruumis , häntäänsä pureksiva koira, vedessä liukeneva akvarelli, ihmiset yhdistävä puhekone!
Toisaalta luomisesta tulee mieleen ihan todellinenkin tekemisen tapahtuma.
Joku on sitä varten keksinyt työkalun ; ihminen luo lunta -jokainen ymmärtää kaiken mitä siinä tapahtuu: kuorma valkoista ainetta siirtyy kasaksi kulkutien sivuun.
Luominen suoritetaan yli metrisellä ,pitkävartisella esineellä, jonka toisessa päässä on kupera ,suorakaiteen muotoinen ruuveilla pyöreään varteen kiinnitetty kevymetallista tai vanerista valmistettu leveämpi taso, joka työnnettään lumen alle ja otetaan taso kukkuroilleen lunta, nostetaan varresta ja kipataan kadun tai kävelytien reunalle ja toistetaan liikesarjaa kunnes tie on lumesta luotu vapaaksi.
Ryydittäjäksi lumen luontiin sananparsi: Tietä kulkiin tien oot vanki - vapaa on vain umpihanki!
Nyt voi oikeasti laulaa Maa on niin kaunis -kirkas luojan taivas - maisema on pulleroisen puhtaan pumpulisen valkea, että häjyä tekee..on siinä luojalla ollut luomista .....
Hyvää toiseksi viimeistä yötä!
Marja
torstaina, joulukuuta 31, 2009
sunnuntai, joulukuuta 20, 2009
Takaisin virtaan eli läänintaiteilijaksi Pohjanmaalle!!
Tämä naistaiteilija on valittu Pohjanmaan taidetoimikuntaan kuvataiteen läänintaiteilijaksi 1.2.2010 alkaen.
Hieno juttu - leipä oli käynyt Jyväskylässä todella kapeaksi.
Ja hienoa päästä käyttämään toista kotimaista päivittäin.
Muutan Vaasaan tammikuussa.
Jyväskylän kulttuurilautakuntaan tuli Kolun kokoinen aukko.
Ehkä kokousajat nyt lyhenevät.
Sunnuntaita!
Marja
Hieno juttu - leipä oli käynyt Jyväskylässä todella kapeaksi.
Ja hienoa päästä käyttämään toista kotimaista päivittäin.
Muutan Vaasaan tammikuussa.
Jyväskylän kulttuurilautakuntaan tuli Kolun kokoinen aukko.
Ehkä kokousajat nyt lyhenevät.
Sunnuntaita!
Marja
maanantaina, joulukuuta 14, 2009
ONNELLISEN TAITEILIJAN MUN....LIHA....TAIDE!
Hei!
Täytyy myöntää, että on meillä fiksuja ministereitä.
Uusin esimerkki ministerin toimivasta yläpäästä löytyy viime viikolta.
Oikeutta eläimille yhdistyksen julkistettua yli 30 sikatilalla otettuja kuvia sikojen irvokkaan epäinhimmillisistä elinoloista,ehdottaa sikavastaava, sikatilallinen maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila,että Suomeen perustettaisiin onnellisten sikojen tiloja, - samaan tapaan kuin nyt on onnellisten kanojen tiloja.
Ne tulisivat tavallisten sikaloiden rinnalle, mutta niiden tuottamalla lihalla voisi olla vähän korkeampi hinta tuotantokustannusten vuoksi.
Kun perussiat talsivat ritilöillä, makoilisivat onnelliset siat oljilla, hän mielikuvittelee.
Tilaakin onnellisilla sioilla olisi enemmän ja niiden ilmastointi olisi huippukunnossa jatkaa ministeri maalailua.
Anttila aikoo esittää asiaa teollisuuden ja teurastamoiden edustajille lähiaikoina- hän ei tosin usko, että ehdotus herättää siellä innostusta.
Ministeri ei hyväksy tapaa( no se vielä puuttuisi , että hyväksyisi), jolla sikoja kohdellaan eläinsuojelijoiden julkistamilla videoilla.
Hän kuitenkin painottaa,että eläinten kohtelu tiloilla on parantunut ja paranee yhä.
Anttila huomauttaa, että tiloilla on kovia taloudellisia haasteita???!
Oikeuttaa laittomuuksiinko?
Suomessa on nyt yli 2300 sikatilaa, joista yli 300 aikoo lopettaa toimintansa vuoden 2010 loppuun mennessä.
Rehun hinta on kallistunut , mutta lihan vastaavasti ei, toteaa Anttila eli suomennettuna kannattavuus on pudonnut ja toimeentulo vaarantunut.
Suomessa on sikatiloja ollut iät ajat-luulisi, että sivistyneet lihantuotantotavat olisivat juurtuneet käytännöksi jo.
Emme ole köyhä, alikehittynyt maatalousvaltio vaan korkean teknologian ja sivistystason maa, vauras pohjoismainen hyvinvointivaltio.
Maatalous on Suomessa ollut pääelinkeinona muutaman sata vuotta.
Ja valtion huomattavasti tukemana.
Oikeuttaako ahneus tai kiristyneet taloudelliset olot eläinten kiduttamiseen ja väkivaltaiseen lihankasvatukseen?
Anttilan puheet kuvaavat asennetta, jota ei soisi nykyaikaan ministeritasolla olevan.
Hänen ehdotuksensa tilanteen korjaamiseksi ovat vähintäänkin lapsellisia,tehottomia ja osaksi antavat siunauksen toimintatavoille.
Eläinten raakalaismaista kohtelua puolustellaan ankaralla taloudellisella ahdingolla??
Jospa sovellamme ministerin ehdotusta muillekin aloille, missä taloudellinen kannattavuus on kortilla?
Hoitoalalla on mahdotonta hoitaa potilaita säälliseen tapaan.
Niinpä voisimme sikatilojen esimerkkiä mallina käyttäen ottaa äärikeinot käyttöön; sairaala-apulaiset laittavat vaikeasti hoidettavat vuodepotilaat isolle yhteiselle pedille, yhteiselle vaipalle.
Kaikki potilaat suihkutettaisiin puhtaiksi valtavassa pesulassa; potilaat makaisivat metallirilillä, jolle hoitajat ovat heidät trukeilla latoneet.
Nappia painamalla katosta tulisi ensin kostea huuhtelu, sitten pesuaine ja lopuksi huuhtelu ja vahaus.
Ja takaisin yhteiseen sänkyyn ,jossa yhteinen jättimäisen imukyvyn omaava vaippa nielisi ulosteet.
Syöttö tapahtuisi letkuista nestemäisenä ja aivotoimintaa säädeltäisiin mielialalääkkeillä ja uni tulisi kaikille yhtä aikaa ilmaan suihkutettavalla unikaasulla.
Kultturin puolella on alituinen resussipula ja ainakin yksittäisten taiteilijoiden toimeentulo on kiristynyt.
Taideteokset voisi jakaa onnellisten taiteilijoiden ja onnettomien taiteilijoiden teoksiin.
Onnelliset taiteilijat asuvat tilavissa valoisissa ateljeetaloissa hyvällä asuma-alueella. Heidän teoksiaan on kaikissa keskeisissä kokoelmissa.
Heillä on pitkä apuraha. 1200n Eur/kk.
He nauttivat gourmetruokaa,punaviiniä Riedelin laseista bukeeta vertaillen. Kiistellen Hegelin , Jungin , Sartren tai Saarisen filosofioista.
Kuunnellen Kaija Saariahoa.
Onnellisten taiteilijoiden teokset on leimattu kuten parhaat lihat ikään - Hymypojan tai Hymytytön kuvalla.
Laatusertifikaatti!
Onnellisten taiteilijoiden teokset olisivat huomattavasti arvokkaampia kuin onnettomien taiteilijoiden , jotka nauttivat joko työmarkkinatukea 550 Eur/kk tai Sosiaalitoimen tukea 440 Eur/kk , asuvat kaupungin vuokra-asunnossa,särpien maksalaatikkoa, nuudeleita, tonnikalaa ja lidlin edullista kaljaa aromasätkää käryttäen.
Kuunnellen Tuomari Nurmiota tai Rauli Baddingiä.
He eivät harrasta pilatesjoogaa - sen korvaa venynyt heteka; selkä ojentuu yöaikaan joogan vaatimiin ääriasentoihin.
Onnettomien taiteilijoiden teokset ovat edullisempia kuin onnellisten - onnettomien taiteilijoiden teokset ovat leimatut Milnen Nalle Puhista tutun hahmon Ihaan kuvalla.
Nyt kun onnettomien taiteilijoiden taloudellinen tilanne on entisestään kiristynyt niin mitä laittomuuksia taiteilijat voivat harjoittaa talouden kiristyessä äärimilleen?
Taiteilijan konstit laventaa leipäänsä laittomuuksilla ovat kyllä heikot- heidän valvontansa on todella tarkkaa ja aukotonta kuin linnakundin.
Kaikesta on oltava proopuska, raportti, kuitti,selostus.
Ajallaan.
Ajatusleikkiä ammattinsa vuoksi taloudellisessa ahdingossa elävien ammatinharjoittajien olosuhteiden parantamiseksi voi kehittää alalle kuin alalle. Voisimmme ääritilanteissa siis mennä liki laittomuuksiin jos toimeentulo vaarantuu ja ahdistus käy ylivoimaiseksi? Sekö ministerin viesti on?¨
Vai onko laki toisille sallivampi?
Taisi olla toimeentulovaikeuksia niilläkin kahdella nuorella miehellä , jotka ajoivat Jyväskylässä autolla Nesteen huoltoaseman pääovista sisään kaljanhakuun.
Eivät olleet aimmilla käynneillään huomanneet, että huoltamon sisääntulossa oli pullomuuri tulenarkaa lasinpesunestettä ynnä muuta herkästi syttyvää nestettä!
Mutta ilmeisesti heilläkin olivat rahat loppu ja näköala avautui perspektiivittömänä- ja jano oli kova.
Hyvää illanjatkoa!
Marja
Täytyy myöntää, että on meillä fiksuja ministereitä.
Uusin esimerkki ministerin toimivasta yläpäästä löytyy viime viikolta.
Oikeutta eläimille yhdistyksen julkistettua yli 30 sikatilalla otettuja kuvia sikojen irvokkaan epäinhimmillisistä elinoloista,ehdottaa sikavastaava, sikatilallinen maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila,että Suomeen perustettaisiin onnellisten sikojen tiloja, - samaan tapaan kuin nyt on onnellisten kanojen tiloja.
Ne tulisivat tavallisten sikaloiden rinnalle, mutta niiden tuottamalla lihalla voisi olla vähän korkeampi hinta tuotantokustannusten vuoksi.
Kun perussiat talsivat ritilöillä, makoilisivat onnelliset siat oljilla, hän mielikuvittelee.
Tilaakin onnellisilla sioilla olisi enemmän ja niiden ilmastointi olisi huippukunnossa jatkaa ministeri maalailua.
Anttila aikoo esittää asiaa teollisuuden ja teurastamoiden edustajille lähiaikoina- hän ei tosin usko, että ehdotus herättää siellä innostusta.
Ministeri ei hyväksy tapaa( no se vielä puuttuisi , että hyväksyisi), jolla sikoja kohdellaan eläinsuojelijoiden julkistamilla videoilla.
Hän kuitenkin painottaa,että eläinten kohtelu tiloilla on parantunut ja paranee yhä.
Anttila huomauttaa, että tiloilla on kovia taloudellisia haasteita???!
Oikeuttaa laittomuuksiinko?
Suomessa on nyt yli 2300 sikatilaa, joista yli 300 aikoo lopettaa toimintansa vuoden 2010 loppuun mennessä.
Rehun hinta on kallistunut , mutta lihan vastaavasti ei, toteaa Anttila eli suomennettuna kannattavuus on pudonnut ja toimeentulo vaarantunut.
Suomessa on sikatiloja ollut iät ajat-luulisi, että sivistyneet lihantuotantotavat olisivat juurtuneet käytännöksi jo.
Emme ole köyhä, alikehittynyt maatalousvaltio vaan korkean teknologian ja sivistystason maa, vauras pohjoismainen hyvinvointivaltio.
Maatalous on Suomessa ollut pääelinkeinona muutaman sata vuotta.
Ja valtion huomattavasti tukemana.
Oikeuttaako ahneus tai kiristyneet taloudelliset olot eläinten kiduttamiseen ja väkivaltaiseen lihankasvatukseen?
Anttilan puheet kuvaavat asennetta, jota ei soisi nykyaikaan ministeritasolla olevan.
Hänen ehdotuksensa tilanteen korjaamiseksi ovat vähintäänkin lapsellisia,tehottomia ja osaksi antavat siunauksen toimintatavoille.
Eläinten raakalaismaista kohtelua puolustellaan ankaralla taloudellisella ahdingolla??
Jospa sovellamme ministerin ehdotusta muillekin aloille, missä taloudellinen kannattavuus on kortilla?
Hoitoalalla on mahdotonta hoitaa potilaita säälliseen tapaan.
Niinpä voisimme sikatilojen esimerkkiä mallina käyttäen ottaa äärikeinot käyttöön; sairaala-apulaiset laittavat vaikeasti hoidettavat vuodepotilaat isolle yhteiselle pedille, yhteiselle vaipalle.
Kaikki potilaat suihkutettaisiin puhtaiksi valtavassa pesulassa; potilaat makaisivat metallirilillä, jolle hoitajat ovat heidät trukeilla latoneet.
Nappia painamalla katosta tulisi ensin kostea huuhtelu, sitten pesuaine ja lopuksi huuhtelu ja vahaus.
Ja takaisin yhteiseen sänkyyn ,jossa yhteinen jättimäisen imukyvyn omaava vaippa nielisi ulosteet.
Syöttö tapahtuisi letkuista nestemäisenä ja aivotoimintaa säädeltäisiin mielialalääkkeillä ja uni tulisi kaikille yhtä aikaa ilmaan suihkutettavalla unikaasulla.
Kultturin puolella on alituinen resussipula ja ainakin yksittäisten taiteilijoiden toimeentulo on kiristynyt.
Taideteokset voisi jakaa onnellisten taiteilijoiden ja onnettomien taiteilijoiden teoksiin.
Onnelliset taiteilijat asuvat tilavissa valoisissa ateljeetaloissa hyvällä asuma-alueella. Heidän teoksiaan on kaikissa keskeisissä kokoelmissa.
Heillä on pitkä apuraha. 1200n Eur/kk.
He nauttivat gourmetruokaa,punaviiniä Riedelin laseista bukeeta vertaillen. Kiistellen Hegelin , Jungin , Sartren tai Saarisen filosofioista.
Kuunnellen Kaija Saariahoa.
Onnellisten taiteilijoiden teokset on leimattu kuten parhaat lihat ikään - Hymypojan tai Hymytytön kuvalla.
Laatusertifikaatti!
Onnellisten taiteilijoiden teokset olisivat huomattavasti arvokkaampia kuin onnettomien taiteilijoiden , jotka nauttivat joko työmarkkinatukea 550 Eur/kk tai Sosiaalitoimen tukea 440 Eur/kk , asuvat kaupungin vuokra-asunnossa,särpien maksalaatikkoa, nuudeleita, tonnikalaa ja lidlin edullista kaljaa aromasätkää käryttäen.
Kuunnellen Tuomari Nurmiota tai Rauli Baddingiä.
He eivät harrasta pilatesjoogaa - sen korvaa venynyt heteka; selkä ojentuu yöaikaan joogan vaatimiin ääriasentoihin.
Onnettomien taiteilijoiden teokset ovat edullisempia kuin onnellisten - onnettomien taiteilijoiden teokset ovat leimatut Milnen Nalle Puhista tutun hahmon Ihaan kuvalla.
Nyt kun onnettomien taiteilijoiden taloudellinen tilanne on entisestään kiristynyt niin mitä laittomuuksia taiteilijat voivat harjoittaa talouden kiristyessä äärimilleen?
Taiteilijan konstit laventaa leipäänsä laittomuuksilla ovat kyllä heikot- heidän valvontansa on todella tarkkaa ja aukotonta kuin linnakundin.
Kaikesta on oltava proopuska, raportti, kuitti,selostus.
Ajallaan.
Ajatusleikkiä ammattinsa vuoksi taloudellisessa ahdingossa elävien ammatinharjoittajien olosuhteiden parantamiseksi voi kehittää alalle kuin alalle. Voisimmme ääritilanteissa siis mennä liki laittomuuksiin jos toimeentulo vaarantuu ja ahdistus käy ylivoimaiseksi? Sekö ministerin viesti on?¨
Vai onko laki toisille sallivampi?
Taisi olla toimeentulovaikeuksia niilläkin kahdella nuorella miehellä , jotka ajoivat Jyväskylässä autolla Nesteen huoltoaseman pääovista sisään kaljanhakuun.
Eivät olleet aimmilla käynneillään huomanneet, että huoltamon sisääntulossa oli pullomuuri tulenarkaa lasinpesunestettä ynnä muuta herkästi syttyvää nestettä!
Mutta ilmeisesti heilläkin olivat rahat loppu ja näköala avautui perspektiivittömänä- ja jano oli kova.
Hyvää illanjatkoa!
Marja
sunnuntai, joulukuuta 06, 2009
KORJAUKSIA JA OIKAISUJA!BROR = BJÖRN
Hei!
Tarkkaavainen lukija oli huomannut, että olin sekoittanut isän ja pojan Brorin ja Börjen keskenään- ideologisessa mielessä ei sekaannus varmaan niin paha.
Tosin Bror on jo mullan alla, eikä kuulunut taistolaisiin.
Nyt oikaisu suoritettu. Kiitos kommentista.
Virhe oli alitajuntainen ja tarkoittamaton.Hmmmm....
Tässä siis oikaisu ja pahoittelen Wahlroosien perheelle aiheutunutta haittaa.
Mikäpä tämän paremmin juhlistaa itsenäisyyspäivän viettoa!
Björn kun haluaisi myydä Suomen kokonaan ulkolaisille sijoittajille lukuunottamatta presidentin linnaa, presidentti Tarja Halosta ja pääministeri Matti Vanhasta.
Rätit ovat taas Suomen kuumin poliittinen puheenaihe itsenäisyyspäivänä.
Muuten maassa kaikki hyvin.
Et sillee!
Marja
Tarkkaavainen lukija oli huomannut, että olin sekoittanut isän ja pojan Brorin ja Börjen keskenään- ideologisessa mielessä ei sekaannus varmaan niin paha.
Tosin Bror on jo mullan alla, eikä kuulunut taistolaisiin.
Nyt oikaisu suoritettu. Kiitos kommentista.
Virhe oli alitajuntainen ja tarkoittamaton.Hmmmm....
Tässä siis oikaisu ja pahoittelen Wahlroosien perheelle aiheutunutta haittaa.
Mikäpä tämän paremmin juhlistaa itsenäisyyspäivän viettoa!
Björn kun haluaisi myydä Suomen kokonaan ulkolaisille sijoittajille lukuunottamatta presidentin linnaa, presidentti Tarja Halosta ja pääministeri Matti Vanhasta.
Rätit ovat taas Suomen kuumin poliittinen puheenaihe itsenäisyyspäivänä.
Muuten maassa kaikki hyvin.
Et sillee!
Marja
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)