MÄNTTÄ MIELESSÄIN.....

Heips!

Uraputki osoittaa nousevaa käyrää.......kivaa pitkän hiljaisuuden jälkeen.Tässä muistaessani täytyy vielä muistella menneitä:

Elina Puranen kirjoitti kyllä niin hienon kritiikin ja esittelyn tuosta KUNINKAAN SINISESTÄ ,että sen voi lukea useammin- ei mitään kriitikkojargonia!Kuva tosin oli KS:ssä väärinpäin , mutta noista mosaiikeista ei saa kovin helpolla hyvää kuvaa aikaiseksi ainakaan näköjään sanomalehteen.

Nyt sitten ponnistellaan SAFE-näyttelyä yhteisvoimin Saarijärven Museolle ensi kesäksi ja omaa tilateosta Mänttään!
Saarijärvelle tulevan kansainvälisen SAFE-näyttelyn ( artikkelini viime vuoden toiseksi viimeisessä Taide-lehdessä SAFESTA)
sisällön vuoksi ei pidä kenenkään valittaa, budjettiin täytyy saada vielä muutama kymppitonni.Tekijöistä ja toteuttajistakin keskustellaan vielä tällä viikolla.
Olin yliarvioinut omat resussini. Nyt täytyy peruutella tyylilkkäästi.....

Sain ikkunat pestyä , verhoja ei ole vieläkään eikä kirjahyllyä eikä oikein valojakaan, mutta ei kannatta sisustella kovin viimesen päälle kun ei tiedä missä kaupungissa seuraavaksi ollaan, näinä epävarmoina aikoina.

Mutta näin keväällä passaa katsoa avoimesta puhtaasta ikkunasta männynoksien läpi sinistä vasten soljuvia pilviä!

Olisin päässyt Tukholmaan avaamaan Mustaa Valkoista Näyttelyä Suomi-Talolle Snickarbackenille, mutta ei taida resussit nyt piisata lätäkön tuol puolelle.
Hyvä jos Vaajakoskelle ramppaamiseen ...

Laitoin kyllä väkivahvan tekstin tiedotteeseen.
Eipä paljon lyö leiville eikä ole rahoittajien suosiossa pohjoismainen yhteistyö täältä provinssista.
Eli moni juhlapuhe on läpiä päähän ollut .....uudistuneesta pohjoismaisesta kulttuuriyhteistyöstä. Josta on ollut paljon blaablaatablaaaaaaata!.....
blablaaaaaaablaablaa..ta

Enköhän minäkin jo ala vähitellen uskoa etten ole instituutio ja pitäisi pysyä lestissä ja mieluiten v-tun hilijaa!



Öitä!

Marja

TYÖVOIMAPALVELUA!

HEIPS!

Terveisiä Absurdaniasta!

Kulttuuri-taide ja viihdeosaston Työvoimaneuvoja ehdotti osa-aikaisen satubaletin tanssinopettajan paikkaa Kaiunulassa Kajaanissa ja samoin osa-aikaista tanssikoulun
opettajan paikkaa Kankaanpäässä. Vakituisia paikkoja.

En tehnyt virkailijalle vastaehdotusta, että hän voisi hakeutua veden myyjäksi Saharan Autiomaahan.


Näyttely on purettu ja viimeisenä näyttelypäivänä sain raahattua, vannotettua, uhkailtua ja houkuteltua merkittäviä henkilöitä katsomaan näyttelyä!

Innokas,lyhytkasvuinen ja makeanperso ja vähävarainen kannattajajoukko tunki vielä purkukahville!Tosin omin eväin!

Tuijan kanssa kikattaen purimme näyttelyn ja sitten seikkailin penkkarirekkojen seassa käsityömuseolle palauttamaan lasivitriinin- Tunsin olevani kuin Roi Vaaran performanssissa:
iso lasikuutio täytti sylin ja käteni riittivät juurija juuri sen ympärilleja kirosin lyhytkasvuisuuttani( ääni ei korvaa pituutta)- kaikkialla lentelivät karkit ja huuto ja iloiset ihmiset taputtivat, ilmassa oli kevään juhlaa, taidemuseolta tulivat apuun avaamaan tietä kun sain heidät houkuteltua uudenkarheasta olonurkkauksesta, josta on iso näkymä kadulle , josta voi siis vinkata henkilökunnan ulkotilaan sukkelasti-

Sitten pääsinkin nauttimaan kutsupäivällisestä, herkullista kotona valmistettua kuhaa , kullankeltaisia perunoita ja raikas salaatti ja päälle suomalaiskansallista mämmiä! Ja katselimme kuvakirjaa menneestä kauniista Jyväskylästä somine puutalokujineen ,ostin kirjan Taidemuseon myymälästä tuliaisiksi.

Ja illalla Laukaaseen! Ei Laukaalle minulle opetettiin paikallisten puolesta!

Ja sitten se blogin koho kohta, Laukaalainen sananparsi

Soitin illalla Laukaalla pienoo
ja salma iski siihen!

Heips!

POMPEIJILTA VIIMEISELLE TUOMIOLLE!

Hei!

Lumimyräkkä sai meidät lopultakinn tekemään päätöksen pikamatkasta lämpimään.

Niin me 12 Beckerille kokoontunutta painoimme diaprojektorin aikanäppäintä ja
päädyimme Pompeijin kaduille, josta loikkasimme sisään ravitsemukseen
viittaavan kuva-aiheen -KISSA PYYDYSTÄÄ RAIVOKKAAN NÄKÖISENÄ PELTOPYITÄ-
johdattelemana viinikarahvien ääreen.
Ravittuamme itseämme viinillä ja lihapadoilla palasimme kadulle ja
poikkesimme tiedemiehen luona kuulemassa mitä kivaa maaimankaikkeudella on
meille varattu 2000 -luvulla.

Pompeijista hurautimme aikakoneella metsästämään leijonia Roomaan. Olipa
komeita ammattimetsästäjiä sotisovassa, mutta kovin väkivalataiselta näytti
keihään upotus leijonan pintaa, veri vai lensi!

Kaipasimme jotain rauhanomaista ja lähdimme viinialueelle rypäleen poimintaan;
siellä kerubinoloiset poikaset napsivat meille hilpeänä rypäleitä ja tulimme
loistavalle tuulelle kaikesta yltäkylläisestä valosta ja virvoittavasta
viinistä ja kauneudesta.......

Mutta hilpeyteenkin tympääntyy , joten painelimme Ravennaan kohti
uskonnollisia kuvaelmia ja henkisyyttä- kauhulla kohtasimme kuvia Viimeisestä
Tuomiosta: madot luikkivat harvahampaisten pääkallojen mustien silmäaukkojen
läpi....

Päätimme lopuksi virvottautua paikallisessa tanssiravintolassa kolmen
tanssivan keijun viihdyttämänä.

Hiplailimme Tanssija -aiheista Nuuskarasiaa-miniatyyria ja ruokailimme
upeasti juoksevalla koiralla koristellun pöydän ääressä ja lämmittelimme
koukeroisin kukka- ja leijona-aiheisin mosaiikein koristellun valtavan takan
äärellä.

Lopussa riensimme hurjien atzteekien luo puisiin, mosaiikilla ja helmillä
koristeltuihin rituaalinaamioihin pukeutuneena.
Liuimmie hiirien ja tammenterhojen ja lehtien päällystämän lattian kautta
takaisin.

PALASIMME Beckerin Galleriaan kirnupiimän tuoksuun ja poistuimme yhä yltyvään
pyryyn.

Illalla Laukaalla lehmät kirmailivat ja ruusut kukkivat ja siilet suhisivat
-maalauksissa.

Sillai.

Heips!

Marja

PS.SPABLPOGGER AIHEUTTIKUTINAA TÄLLE BLOGGAAJALLE!
NO,TÄSSÄ TULEE TORSTAINANTI VIIPEELLÄ!

MARJA