Itsensä työllistävä? Ammatinharjoittaja? Toiminimi ? Vai joku muu?

Keskustelu sai minut ärtyneeksi - ja en pääse eroon pohdinnoista - toisaalta siksi, että usean päivän valmistautumisesta huolimatta en osannut kiteyttää kaikkea tärkeää paneelikeskusteluun - toisaalta aika loppuu aina kesken - toisaalta seminaarit alkavat sisällöltään muistuttaa toisiaan näin kentän näkökulmasta Mielestäni on tekojen aika ja koko kenttää tulee tarkastella ja pölläyttää uuteen muotoon - liian vähän uudistushalua näin pienillä varoilla - oikein kohdennettuna voimme olla tehokkaampia.

 - Taiteen edistämiskeskus (Taike) ja Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (CUPORE) järjestävät Taike & Cupore Talks: Itsensä työllistävät taiteilijat, sukupuoli ja raha -keskustelutilaisuuden torstaina 18. helmikuuta Helsingissä ravintola Dubrovnikin tiloissa osoiteessa Eerikinkatu 11.

Uudet vaatteet uudet aatteet ?

Jotain uutta jotain vanhaa jotain lainattua  jne.........

 Taiteilijoiden toimiminen  itsensätyöllistäjinä (aiemmin ammatinharjoittaja, freelancer)?   Kuka rahoittaa taiteilijan työtä ja ajaa taiteilijan asemaa nyt ja tulevaisuudessa. Ohjelmaan sisältyy tiiviitä asiantuntija-alustuksia sekä paneelikeskusteluja eri teemoista. Paikalle toivotaan runsaasti yleisöä sekä aiheisiin liittyviä kommentteja, kysymyksiä ja pohdintoja> Samaan aikaa Kiasmassa klo 13.00 Julkisen taiteen paneeli > voisiko taide - ja kulttuurialan toimija koordinoida näin pienessä maassa tapahtumia, jotta vältettäisiin päällekkäisyys?

Muutaman vuoden kiihtyvällä tahdilla on rummutettu taiteilijoiden ryhtymisestä yrittäjiksi - rummuttajina toimivat usein turvallisesti kk-palkkaiset asiantuntijat. Heiltä tuntuu puuttuvan ymmärrys yrittämisen kokonaiskuvasta Suomessa - lainsäädäntö on sama kaikille käsitys ja taidealan yrittäjille. Loivennuksia ei ole. Suosittelisin yrittäjyyttä markkinoiville julkiselta taholta palkkaa nauttiville vuoden pakollista yrittäjyyttä ja sen jälkeen heillä olisi oikea käsitys niistä karikoista, joita yrittäjyys tuo tullessaan. Nyt on löydetty uutta terminologiaa; kevytyrittäjä ja itsenätyöllistäjä.

Suomessa Taiteen markkinat ovat todella pienet ja kilpailua vääristävät muutamien kollegoiden jatkuva apurahaputki ja julkiset tilaukset ilman sen suurempaa erinomaisuutta toisiin kuvataiteilijoihin nähden. Suomen kulttuuri ja taide-elämä on tunkkaista ja täynnä hyvä veli /sisko verkostoja -tottakai - verkkoon on vaikea päästä sivusta.

Esimerkiksi Suomen taideakatemian koulun käynneillä on vuosien etumatka provinssitaidekouluista valmistuneisiin verrattuna -kannatankin , että Suomessa näissä olosuhteissa olisi vain yksi kuvataiteen korkeakouluopetusta antava oppilaitos. Kuvataiteen työtä ja säällistä toimeentuloa ei riitä kaikille.

  Yrittäjyys taidealalla ei ole mikään laatikkoleikki vaan yrittäjyys vaatii sen omaperäisen idean, teoksen luomisen lisäksi erityistä osaamista, kovuutta, ja sosiaalisia taitoja kykyä tehdä rahaa - useimmat esim. kuvataiteilijan ammattialan valinneet ovat alalla siksi, että heidän henkilökohtaiset ominaisuudet luonteen piirteet eroavat valtavirrasta jo peruskoulussa; he ovat erilaisia lyhyesti sanottuna, ja usein empaattisempia, mahdollisesti yksinäisiä - he eivät ole ensisijaisesti valinneet ammattiaan voiton tekemisen keinona vaan tarkoitusperät ovat henkisiä ja työ on ajattelua ja uusien asioiden löytämistä parhaimmillaan > hitaita prosesseja, jotka tehokkaan ihmisen mielestä joutilaan näköistä tekemisen muotoa.

Näin ollen yrittäjäksi ryhtyminen vaatimuksineen ja taloudellisine velvoitteineen voi lopettaa koko ihmisen kyvyn tehdä yhtään mitään - kuvataiteeseen yrittäjyys sopii huonosti.