Elämää Kirjoista!
Me, joiden elämä ei luonnostaan täyty jännityksestä , salaperäisistä tapahtumista,joudumme tyytymään kirjailijoiden kuvitelmiin , satuihin,taruihin ,novelleihin, romaaneihin.
Usein olemme keskituloisia tai vähätuloisia humanisteja , joiden ajatus harhailee valoa kohti ja hypähtää ikkunankarmilta siintävään vapauteen jne.
Rakastamme vapautta ja välitämme toisista ihmisistä kaikkialla.Pidämme haaveista kiinni ja innostumme punkkulasin ääressä filosofoimaan.
Meillä on ADDIKTI- lukuahmiminen!
Matti Ahde - valtion virallinen addiktivalvoja oleppa tarkkana!
Olemme suurkuluttajia , naisia, miehiä, lapsia, nuoria, vanhoja.
Meitä on paljon.
Meitä varten on luotu erityinen hoitolaitos ; yleinen kirjastolaitos.
Meitä varten valtio pulittaa pitkän centin joka kunnalle kirjastolaitosten perustamista varten- jopa kirjastoautoja huruuttaa pitkin läänejä ainetta toimittamassa - eikä sekään meille riitä - kirjastot pitää täyttää meille ahmateille kaunokirjallisuudella , lastenkirjoilla , tietokirjoilla, musiikilla,- ulkomaisilla ja kotimaisilla, uutuudet pitää hankkia heti!
Eikä sekään riitä !
Herttinen sentään!
Vielä ahmimme sanomalehtiä , maakunnallisia ja valtakunnallisia ja AIKAKAUSLEHTIÄ!Tietolehtiä!
Tämä maksaa paljon - aivan liikaa!
Niinpä yhteisömme tehotaavit , joiden katseen haaveellinen sini on pettävä monet lukuahmatit; kajo onkin näyttöpäätteen sineä!
Tehotaavit ovat puuttuneet ongelmaan isän kädellä ja alkaneet karsia kirjastoja ja kovaan aineeseen valuvia euroja!
He ovat alkaneet kehittää korvaavia keinoja lukuaddiktin tilalle - korvaavia aineita ovat erilaiset mobiilipelit,dvd:t, joita voi nauttia moni yhtäaikaa- viisut- digiboxit -virtuaalimaailma-
Lukuahmimisesta on päätetty kertakaikkiaan tehdä loppu !
Jotkut kamppailevat vielä vastaan !
Yksityinen rahasto SUOMEN KULTTUURIRAHASTO antaa kolmen vuoden aikana 3, 5 miljoonaa euroa kunnille ja kaupungeille, joissa on runsaasti lukuaddiktia potevia kovan aineen hankintaan!
Onneksi kunnat ja kaupungit voivat välttyä vahingollisen aineen ostolta- jos he itse lakkauttavat kirjastoja eivätkä hanki lainkaan aineita -he välttyvät saamasta centin centtiä ja näin lukuhimosta päästään.
Kunnat voivat sijoittaa vapautuneet määrärahat Euroviisupuistoon.
EUROSINGSONGPARK:IIN.
Ja tehotaavit voivat rauhassa jatkaa satujen, tarujen , romaanien ja tietotkirjojen tuhoamista ja tilojen muuttamista virtuaalitaivaiksi ilman pölyä kerääviä , ajatusharhoja aiheuttavia , painettuja opuksia!
Vikinää kuluu hyllyjen välistä , VAPAA , YLEINEN KIRJASTO JA VAPAA ILMAINEN TIEDONSAATAVUUS ON LÄNSIMAISEN DEMOKRATIAN KIVIJALKA !
ALLA FAKTAA VALTIOSTA JA YLEISESTÄ KIRJASTOLAITOKSESTA
Kirjastojen rahoitus
Suomessa yleisten kirjastojen pääperiaatteena on, että kaikille kansalaisille taataan maksuton pääsy tiedon ja kulttuurin lähteille asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta.
Kirjaston omien kokoelmien käyttö kirjastossa ja niiden lainaus on maksutonta. Yleisten kirjastojen keskuskirjaston ja maakuntakirjastojen yleisille kirjastoille antamat kaukolainat ovat maksuttomia.
Muista kirjaston suoritteista kunta voi periä enintään suoritteen omakustannusarvoa vastaavan maksun. Kirjastot voivat periä maksuja käyttösääntöjen vastaisesta toiminnasta, aineiston varauksesta, kopioinnista ja muista erityispalveluista. Kukin kunta päättää itsenäisesti perimiensä maksujen suuruudesta.
Kunnat vastaavat yleisten kirjastopalvelujen järjestämisestä ja ne saavat siihen myös valtionrahoitusta. Kunnat voivat kohdentaa saamansa laskennallisen valtionosuuden harkintansa mukaan.
Kunnille maksettavan laskennallisen käyttökustannusten valtionosuuden lisäksi opetusministeriö avustaa kirjastorakentamista ja kirjastoautojen hankintaa 25-50 prosentilla. Lisäksi maksetaan harkinnanvaraisia avustuksia kirjastojen erityistehtäviin ja erilaisiin hankkeisiin.
Kirjastojen valtionosuusmäärärahat siirretään asteittain vuosina 2003-2011 veikkausvoittovaroista valtion yleiskatteellisiin budjettimäärärahoihin.
Tieteelliset kirjastot ja muut kirjastot
Opetusministeriö myöntää varoja mm. tieteellisten kirjastojen toimintaan ja muuhun tieteen edistämiseen. Tieteellisten ja ammattikorkeakoulujen kirjastojen rahoituksesta päättää kyseinen organisaatio.
Muiden kirjastojen toiminnasta päättää itsenäisesti organisaatio, jota ne palvelevat.
Opetusministeriö käy ohjauksessaan olevien Varastokirjaston ja Näkövammaisten kirjaston kanssa tulosneuvottelut, joissa sovitaan toiminnan tavoitteet sekä talousarvioon esitettävät määrärahat
Lukekaa lisää !
Marja -kirjakoukkuun jäänyt- parantumaton !
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti