RAPORTTI TAIDE LÄHIÖIDEN YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAJANA VAASAN PALOSAARI/ PALASISTA KOKONAISUUS –mosaiikkitaiteen yhteisötyöpajat 2015
Yleisiä huomioita
Suomen Setlementtiliiton Kansalaistoiminta – Uusin paikallisuus ja taide lähiöiden yhteisöllisyyden vahvistajana-projektiin haettiin ehdotuksia ja projektisuunnitelmia keväällä 2015. Projektin rahoittajana ja yhteistyökumppanina toimi Taiteen edistämiskeskuksen Varsinais-Suomen toimipiste ja pääsihteeri ja yhteisötaiteilija
Hain Vaasan Palosaaren lähiöprojektiin idealla yhteisöllisestä mosaiikkigraffitista MINUN
PALOSAARENI(työnimi hakuvaiheessa)
Ideointi ja suunnittelu nopealla aikataululla ei ollut minulle vaikeaa, koska olin kuvataiteilijana tottunut tällaiseen projektinomaiseen pätkätyöhön ja yleisötyöhön. Silti tuntuu, että tavoitteet ja omat unelmat yhteisöllisestä tekemisestä eivät välttämättä toteutuneet ihanteellisten suunnitelmieni mukaan. Yhteisötaideteos otsikkona asettaa vaatimuksia tekemiselle ja sitä ei voi pikkiriikkisenä tehdä ja toteuttaa.
Pyysin suunnittelutyöryhmään aiemmat yhteisötyökumppanit arkkitehdit Helena Teräväinen ja Gunilla Lång-Kivilinnan – heillä molemmilla on laaja kokemus ja näkemys rakennettuun ympäristöön sijoitettavista uusista elementeistä ja objekteista siten, että kokonaisuus toimii ja tavoitteet vastaavat tarkoitusta ja ennalta ajateltua päämäärää mikä tässä oli lähiön, kaupunginosan asukkaiden integroiminen osallistavan taideprojektin avulla kaupunginosan kehittämiseen kohti hyvää, laadukasta asuinympäristöä.
Miksi mosaiikki?
Valitsin materiaaliksi värillisen mosaiikin – ensikin koska juuri väri, ilo kaduiltamme, ympäristöstämme puuttuu ja toiseksi materiaali sopii hyvin monen ikäisille eikä ennakkovalmiuksia työpajoihin osallistujilta ei tarvita. Oma laaja kokemus mosaiikkityöpajojen järjestämisestä toi varmuuden mosaiikkimateriaalin soveltuvuudesta yhteisötaiteen teoksen toteutustavaksi.
Valmistin ennakkoesitteen yhteisötaiteen mosaiikkipajoista ja työpajan nimeksi tuli PALASISTA KOKONAISUUS.
Esitettä jaettiin kaupunkiosa-alueen julkisiin tiloihin, kauppoihin, kirjastoon ja tapahtumasta tehtiin lehdistötiedote. Tiedotteen laati ja lähetti tiedostusvälineille Vaasan Setlementtiyhdistyksen Taide lähiöiden vahvistajana projektipäällikkö Anne Majanneva. Tiedotteen julkaisi ainoastaan ilmaisjakelu Vaasan ikkuna. Jakamani tiedotteet ja somessa ilmoittaminen tavoittivat alueen asukkaat hyvin.
Työpajojen järjestämistä helpotti, että materiaalit ja työvälineet olivat valmiina. Olen järjestänyt useita mosaiikkitaidepajoja harrastelijoille ja ammattilaisille eri puolilla Suomea.
Työpajojen toteutusten suunnitteluun ja materiaalien ja työvälineiden järjestämiseen ja kuljettamiseen kului työaikaa 9 työpäivää( 8-16). Työpajojen ohjaamisen käytin 46 tuntia.
Muuhun työhön ja valmisteluun yhteensä 50 tuntia. Työaikaan sisältyivät myös neuvottelut, tiedotuksen suunnittelu ja esitteiden jakaminen. Ymmärsin aika pian, että itselle jäävä palkka sulaa aika olemattomaksi. Kokonaistuntimäärä taideprojektissa omalta osaltani oli 90 tuntia.
PALASISTA KOKONAISUUS työpajat toteutettiin Setlementtiyhdistyksen kerhotilassa 13-14.5 ja 19 ja
27.5, 9-10.6 ja 4.6 Palosaaren torilla Palosaaripäivien yhteydessä 16-20
Huolimatta nopeasta aikataulusta onnistuin keräämään yhteen 70 eri- ikäistä osallistujaa mosaiikkipajoihin. Ikähaitari oli 6 kuukautisesta vauvasta 82 –vuotiaisiin ja kaikki ikäryhmät siltä väliltä.
Tavoitteeni monikulttuurisesta ja poikkiyhteisöllisestä osallistumisesta ei toteutunut suunnitelmien mukaan. (Yliopistolta tai Saippuatehtaan Platformilta ei tullut osallistujia) Tavoitteet olin asettanut
projektikuvauksessa korkealle; halusin koota Palosaaren alueella toimivat työyhteisöt, koulut, asukkaat yhteen pohtimaan Palosaarelaisuutta, nykyisyyttä ja historiaa. Halusin myös, että työpajojen ja toiminnan seurauksen syntyisi uusia kontakteja vanhojen ja nuorten, eri sosiaalisten ryhmienkin välillä. Keskustelua.
Johtuen toteutuksen ajankohdasta – touko-kesäkuu niin useimmilla työpaikoilla ja oppilaitoksissa ja perheissä oli jo aiemmin sovittuja tapahtumia paljon, joen tavoite löytää uusia kontaktipintoja asukkaiden ja kaupunginosan toimijoiden välille ei toteutunut. Toiset haittatekijät olivat kiireellinen aikataulu ja pienet resurssit kunnianhimoisiin tavoitteisiin nähden.
Yhteisöllinen taide ja yhteisötaide ovat luonteeltaan hitaampi prosessi kuin pop-tapahtuman luonteinen taide tai happeningart- ehdottomasti yhteisötaide taidemuotona sopii nykyaikaan, mutta kuten yhteisötaiteen määrittelystä käsitämme ( Yhteisötaide (engl. community art) on suhteellisen tuore taideilmiö, jonka määritteleminen on hankalaa sen moni-ilmeisyyden vuoksi.
Yhteisötaiteen ydin muotoutuu taiteilijan ja yhteisön kohtaamisesta, ja yhteisötaidetta luonnehtii kiinnostus sosiaalista ympäristöä ja kanssakäymistä kohtaan. Yhteisötaiteen lähtökohtana on yhteisö; taidetta tehdään yhteisön ehdoilla, sen jäsenten kanssa ja nimenomaan heitä varten. Toiminta kohdistuu tekijöiden ja kokijoiden omaan ympäristöön ja realisoituu aktiviteetteina siinä.
Yhteisötaide ei siis ole taiteilijan esitys yleisölle, vaan keskeistä on yhteisön osallistuminen toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja esittämiseen. Taiteen tekijöitä ja yleisöä ei nähdä erillisinä, vaan ne muodostavat yhdessä samanaikaisesti taiteen tekijän ja vastaanottajan. (Haapala 1999; Hiltunen & Jokela 2001, 9-10; Yhteisötaideverkkomateriaali 2008.) se vaatii hyvän suunnitelman lisäksi tukevamman rahoituksen, tilat ja henkilöstöä.
Jatkuvuus olikin innoituksena tehdä projekti kunnianhimoisesti – olemme onnistuneet harjoituksissa ja oletamme, että jatko on turvattu paremmalla ja vakaamalla rahoituksella?
Vaasan Palosaaren Palasista kokonaisuus työpajoilla tavoitteet yhteisöllisestä taidepajasta toteutuivat hyvin. Mosaiikkilaattojen tekemisen ohessa osallistujat vaihtoivat keskenään elämän kokemuksiaan, tapahtumatietoja sekä tietoa paikallishistoriasta, rakennuksista-ajatuksia ja muistoja, kokemuksia vaihdettiin vilkkaasti. Aiheena yhteisötaideteokselle oli Palosaareen liittyvät henkilökohtainen tai yleisesti tunnettu kuvasto kuten kirjasto, tori, kissat. Osallistujat olivat valmistautuneet työpajoihin hahmottamalla kotona ideoita, ajatuksia mosaiikkiin toteutettavasta kuva-aiheesta.
Tekeminen oli vapaata ja vuorovaikutteista. Esimerkiksi viereisen päiväkodin lapset tulivat houkuttelemanani spontaanisti vierailulle työpajaan takaoven kautta ja tekivät laattoja yhdessä. Työpajoihin osallistuvia seuratessa huomasin, että tämän kaltaiselle toiminnalle on tilausta ja se synnyttää mielihyvän tuntemuksia, lisää yhteen kuuluvuuden tunnetta ja sopii kaikenikäisille. Edellytyksenä ovat toimivat, turvalliset tilat, hyvät ennakkovalmistelut ja ajoitus. Toisin sanoen osallistujat tulevat avaimet käteen työpajaan. Useimmat osallistujista kirjoittivat pyynnöstäni kommentteja työpajapäiväkirjaan.
PALASISTA KOKONAISUUS – yhteisöllinen mosaiikkitaidetyöpaja
Yhteisötaideprojekti tuo asukkaiden mosaiikkiteoksen Palosaarelle. Palosaarella alkoi toukokuussa asukkaille suunnattu yhteisötaideprojekti- taidepajoista tiedotettiin Setlementtiyhdistyksen kautta , Palosaaren kaupunkiosan facebook- sivuilla ja hankkeen omilla facebook-sivuilla.
Työpajapäivät olivat tiloissa toukokuussa 13, 19,20,21,26,27 sekä 28 toukokuuta klo 18-20.30 ja lisäksi Helatorstaina klo 12-15. Työpajoja kesäkuussa 8- 10.6 klo 10 -12.30 ja Palosaaren kaupunkikävely 10.6 klo 14 arkkitehti Helena Teräväisen johdolla( Helena Teräväisen raportti liitettynä )
Palosaaren kaupunginosayhdistyksen järjestämän toritapahtuman yhteydessä järjestin mahdollisuuden torilla osallistua laattojen valmistukseen ja apunani oli projektityöntekijä Nora Karunmaa Setlementtiyhdistyksestä. Kiinnostuneita latojia tuli niin paljon, että jouduimme myymään loppuillasta ei oota. Useampi apulainen, isompi pöytäpinta olisivat auttaneet asiaa- kiinnostus oli valtaisaa. Mistä tuli tietenkin hyvä, upea mieli.
Työpajoihin Setlementtiyhdistyksen kerhotilassa osallistui enimmäkseen naisia lastensa kanssa. Miehiä osallistui kaksi, nuoria tyttöjä ja poikia oli mukana, päiväkotiryhmiä kolme, ikäjakauma oli 6kk- 80 vuotta. Kaikki totesivat. että ajankohta koulujen päättyessä oli huono aika osallistua, löytää aikaa.
Ilmapiiri oli työpajoissa innostunut ja keskustelu rönsyili Palosaaren tapahtumissa ja kommenteissa asuinympäristöstä. Työpajoihin osallistuvat olivat mukana yhtä paljon kaikki keskustelussa – jokainen oli aktiivinen ja kertoi ja osallistui mielellään asuinaluetta käsittelevään keskusteluun.
Mosaiikkilaattojen valmistukseen kaikki innostuivat perehdyttyään materiaalin käsittelyyn ja valmistustapaan- välillä oli liian monta neuvottavaa, mutta onnistuin saamaan kaikille ohjeet ajoissa- useampi aputyöhenkilö olisi ollut paikallaan. Valmiiksi ladotut laatat kuljetin työhuoneelleni ja valoin kesän aikana ne betoniin.
Yhdessä totesimme, että tämän tyyppistä toimintaa, suunniteltua taidepajatoimintaa on liian vähän tarjolla ja toivottiin lisää vastaavaa.
Minne valmiit? laatat -loppuhuipennus kesällä 2016 kesäkuuun 9 on Palosaaripäivä torilla.
Kaupungin vihersuunnitteluosaston kanssa sovimme 9.6 ,että laatat sijoitetaan pysyvästi Palosaaren torille ja kaupungin vihersuunnitteluyksikkö valmistaa telineen talven aikana laatoille.
Vihersuunnitteluyksiköllä oli kädet täynnä töitä kesällä. He toimivat suunnitelmallisesti ja tämän vuoksi he eivät voineet alkaa valmistamaan telinettä laatoille jo nyt syksyllä. Laatat tulevat torille kesällä 2016.Vihersuunnitteluosasto on valinnut koosteelle paraatipaikan torilta.
Ryhmässä pidettiin tärkeänä, että laatat tulevat esiin ja niitä voi käydä katsomassa useankin vuoden jälkeen- tämä lisää tunnetta, että voi vaikuttaa ja olla osa asuinalueen suunnittelua, viihtyvyyttä lisäämässä -vaikkapienestikin.
Osallistujat olivat innoissaan, että heidän tekemänsä kuvat sijoitetaan torille Palosaaressa. Erityisesti ajatus kohtaamispaikasta tulevaisuudessa kiehtoi kaikkia. Asukkaat saavat itse osallistua oman alueen kaunistamaiseen tai sinne tulee heidän puumerkkinsä. Tämä koettiin tärkeäksi; saa itse tehdä, olla mukana ja yhdessä tehdä alueen asukkaana ja mosaiikkilaatat tulevat esiin arvokkaasti.
Kuvataiteilijan-minun roolini yhteisötaideteosprosessia on toimia katalysaattorina, mahdollistajana, innoittajana ja orjana ( valuhommat ja saumaaminen veivät tunteja kesäaikana)
Muutamia poimintoja päiväkirjasta
” Vaikka työpajan vetäjä ei puhunut ranskaa , ymmärsi ranskalainen isoäitimme työpajan hengen. Hän ei myöskään puhunut suomea , mutta tekeminen yhdistää. Marja oli pahoillaan, että ei osannut ranskaa ja isoäitimme pahoitteli suomen kielen taidottomuuttaan. Sateenkaari on rauhan symboli. Näin myös kaksi kulttuuria ovat kohdanneet rauhanomaisesti mosaiikin yhdistäminä” T. Äiti , tytär ja isoäiti/ Jaqueline, Pia Movazan
”Lassi käy Palosaaren koulua, ekaluokkaa” .Lasse ja äitinsä ikuistivat Palosaaren koulun mosaiikkiin.
” Raimo on paljasjalkainen Palosaarelainen. Irja on myös asunut melkein aina Palosaarella. Nyt vietämme eläkepäiviä. Täällä olemme 80 ja 75 –vuotiaat.”
Camilla ,en 30-årig bildkonstnär och ursprunglig vasabo. Har bott flera år utomlands ,främst i Ungern, men är nu tillbaka i sina hemtrakter . I Brändö har jag övningskört och hälsat på konstärsvänner itvålfabriken.På Smultronö promenerar jag på vintern och simmar på sommaren. På Brändötorg äter jag glass och myser.”
Useille Palosaarelaisille Setlementtitalo hienoine tiloineen ja toimintoineen oli entuudestaan tuntematon paikka ja näin työpajan kautta Setlementtiyhdistyksen toiminta sai näkyvyyttä.
Mosaiikkilaatat ovat 20cmx20cm x5cm kooltaan, ne on valettu säänkestävään betoniin Laatat kootaan yhteen ja ripustetaan metallikehikkoon ja sijoitetaan kesällä 2016 Palosaaren torille.
Yhteenveto
Kuvataiteilijan näkökulmasta tämän tyyppinen yhteisötaiteen muoto on mielekästä. Kuvataiteilija saa käyttää omaa osaamistaan ja räätälöidä siitä soveluksen, jota voidaan käyttää yhteisötaiteen tekemisprosessissa. Tekemistä helpottaa, että on selkeä tavoite, helposti omaksuttava valmistustapa. Mosaiikin ladonnassa on se hyvä puoli, että harva onnistuu kokemaan epäonnistumisen tunteita latoessaan mosaiikista kuvapintaa. Lisäksi sitä voi tehdä yhdessä ja siinä ei käsitellä vaarallisia aineita.
Yhteisötaiteen projekti Palosaarella oli haasteellinen ja mielenkiintoinen –ilman aiempaa kokemusta mosaiikkityöpajoista olisi ollut vaikea onnistua viemään läpi näillä varusteluilla.
Kuvataiteilijoina joudumme ottamaan vastaan, hakemaan ,kilpailemaan työpaikoista alati. Niinpä joudumme koekaniineiksi tekemään onnistuneita projekteja lähes olemattomin resurssein. Tekemisen halu voittaa ja ponnisteluja kannustaa ajatus siitä, että tämä poikii jotain pysyvämpää tai paremmin resursoitua- tämäkin taideprojekti pohjustettiin hakijoille ajatuksella ,että jos nämä kokeilut tuottavat myönteisen lopputuloksen tullaan jatkorahoittamaan tämän tyyppistä yhteisötaiteen tekemistä pysyvämmin. Odotamme tätä.
Työmäärä suhteessa palkkaan oli moninkertainen ja apu tiedottamisessa tai apu käytännön asioiden hoitamisessa oli mielestäni vähäistä-oma vika - olin ymmärtänyt väärin työnjaon ja ollut siinä luulossa ,että Setlementtiyhdistyksen työpanos olisi ollut isompi. Ehkä me kaikki jouduimme turbulenssiin ja vaikka suunnittelimme hyvin niin voimavarojen pienuus tekemiseen ja tavoitteisiin suhteutettuna oli epärealistinen. Tarkoitan, että he, jotka tarjosivat ideoitaan annettujen ohjeiden mukaan eivät voineet kuitenkaan tehdä mitään kovin pientä, nuppineulankokoista, kun aiheena on yhteisötaide ja haluttiin/haettiin konkretiaa.
Taiteen edistämiskeskuksen tulevien hankkeiden ohjenuoraksi? Toivon ,että me jotka osallistuimme ja onnistuimme saisimme jatkossa tehdä yhteisötaidetta näyttöjen perusteella paremmin varustettuna ja kuukausipalkkaisena kaupunkiosataiteilijana tai vastaavana.
Kritiikkinä voi todeta, että projektien käynnistys ja toteutus tuli tapahtua aivan liian nopeasti – tavoitteet olivat kuitenkin vaativat ja haluttiin syvällisempää yhteisöllistä kokemusta aivan uudella tavalla toteutettavaksi. Lisäksi ajankohta, touko-kesäkuu on todella perheissä täyteen buukattua ja sinne on vaikea löytää vapaata aikaa edes lyhyelle toimintajaksolle. Budjetti olisi tullut olla säällinen . Työtuntien määrä kokonaisuudessaan omalta osaltani on n 90 tuntia-mukaan on laskettu myös neuvottelut ja tuleva laattojen kuljetus ja telineiden suunnittelukokous kaupungin kanssa ja tietenkin informaatiolaatan valmistaminen ja dokumentaation /työpäiväkirjan laatiminen ja sosiaaliseen mediaan tuotettu kuvamateriaali- olen kuvannut työvaiheet ja vielä on laattoja siistittävänä ja saumattavana ennen lopullista sijoituspaikkaa.
Ehkä järjestän näyttelyn osasta laatoista Palosaaren kirjastossa marraskuussa 2015. Mikäli rahoitus ja aikataulut järjestyvät. Paikkana toimisi Palosaaren kirjasto.
Olen mielelläni mukana jatkossa yhteisötaidepajaprojekteissa, muuallakin Suomessa toteuttamassa mosaiikkilaattoja asukkaiden kanssa. Mosaiikki materiaalina toimii erinomaisesti koska se materiaalina taipuu monelle kielelle. Varit välittävät tuntee ja kuten palapeliä -voimme tehdä yhdessä hienon kokonaisuuden.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti