EI PELKKÄ TORTTUMAAKARI JA HEMMAFRU!

Heipä hei!

Siivoilin tässä päivänä yhtenä syvällisemmin , samaan aikaan Yle:n ykköseltä tulee ohjelmaa kirjasta Nainen, joka halusi olla todellinen kirjailija
Merete Mazzarella: Fredrika Charlotta o.s. Tengström, kansallisrunoilijan vaimo (Fredrika Charlotta, född Tengström. En nationalskalds hustru)
kolme tutkijanaista oli keskustelemassa Mazzarellan kirjasta ja sen päähenkilöstä Frederika Runebergista.

Kirja valittiin vuoden tieto-, ja tiedekirjaksi. Sekös joitakin kenkutti.On kuulemma liian kaunokirjallinen??

Täytyy tunnustaa, että enempää Fredrika kuin Johan Runeberg eivät ole kuuluneet lukusuosikkeihini – kaikki harsoinen tieto on kansakouluajoilta Vänrikki Stålin hahmossa yltiönationalismiin kuorrutettuna.Olen enemmän Aleksis Kiven ja Minna Canthin pauloissa.

Radio on yksinäisen siivoojan kelpo kaveri. Mielenkiintoinen , uutta tietoa sisältävä ohjelma, pelastaa esimerkiksi yksitoikkoiselta työrupeamalta ja yleis-sivistys paikkaantuu.

Siispä tässä poimintoja ohjelmasta( kirjoittaja ei tietenkään vastaa oikeinkirjoitus-,asiavirheistä):

Frederika ja Johan avioituivat Helsingissä ja asuivat ahtaassa kaksiossa- yhden palvelijan varassa-elettiin säätyiäiskulttuurin aikaa.

Helsingin huvielämä ja kulttuuririennot olivat tuolloin runsaita ja riehakkaita -ohittavat jopa nykypäivän Helsingin vapaa-ajan vieton.

Runebergit viihtyivät hyvin Helsingin huvituksissa.

Sitten Johan sai paikan Porvoon kymnaasin latinan lehtorina ja pariskunta joutui muuttamaan hiljaiseen Porvoseen – ei ollut muutto Fredrikan mieleen ja hän haikaili Helsingin eläväiseen kulttuurielämään.

Eikä Fredrika ilahtunut siitäkään ,että hän joutui lasten kanssa alakertaan samaan kerrokseen palvelijoiden kanssa asumaan, kun taas kansallisrunoilija ,lehtori asettui yksinään kakkoskerrokseen.

Frederika katseli miehensä luokse toiseen kerrokseen vaeltavaa tutkijoiden, toimittajien, nuorten naisten joukkoa.

Frederika oli seitsemän lapsen äiti . Kuvanveistäjä Waltteri Runeberg oli yksi pojista. Käytännössä Frederika kasvatti lapset – toki palvelijoita oli arjen askareita hoitamassa useita. Fredrika onnistui isosta työmäärästä huolimatta kirjoittamaan useita kirjoja.Frederikan kirjojen aihemaailma oli arkielämän tapahtumia kuvaavaa.
Mitäpä muutkaan , kun arki täytti hänen päivänsä. Sitäpitsi häntä kiinnostivat arjen ongelmat ja niiden ratkaisut.

Ainoastaan snobi Snellman arvosteli Frederikan kirjoja arjen kuvailusta ,ylevän ja hienostuneen sijasta.

Elettiin kielisotien aikaa ja Johan Runeberg valjastettiin kielipolitiikan ja kansallismielisyyden airueksi.( Tämän kuulin aiemmin viikolla miesten Johan Runebergia käsittelevästä keskusteluohjelmasta)

Runeberg itse oli enemmän kansanmies kuin hienoston edustaja. Hänen päähenkilönsäkin ovat enemmän kansan joukosta kuin säätyläisiä.

Johan kuitenkin tuomittiin kantamaan isänmaallisuuden viittaa ja muita tulkintoja tai luonnehdintoja ei tuona kiihkeänä kansallismielisyyden aikana kaivattu.Häntä palkittiin ja ylistettiin jahänet julitettiin kansallisrunoilijaksi.

Vasta nykyaikana ovat tutkijat tuoneet esiin elämänläheisemmän , ei niin juhlavan kansallisrunoilijan. Siis lukekaamme uudelleen Vänrikki Stål esimerkiksi.

Kansallisrunoilijan viimeiset neljätoista vuotta Johan vietti halvaantuneena ja Frederika hoiti häntä omaishoitajana kuolemaan asti .Kuolinvuosi oli 1897.
Frederika muutti Puolison kuoleman jälkeen takaisin Helsnikiin ja kuoli itse muutama vuosi myöhemmin.
Frederika ei ollut niin naisasianainen kuten Minna Canth. Hän oli kuitenkin yhteiskunnallisesti aktiivinen, ki,rjoitti vähäosaisten ja naisten puolesta perusti ensimmäisen rouvasväen yhdistyksen Porvooseen sekä perusti ensimmäisen koulun vähävaraisille tytöille.

Lopussa keskustelijoilta kysyttiin – he olivat kaikki lukeneet Merete Mazzarellan kirjan Frederikasta , joka on tosiasioihin;kirjeisiin ja päiväkirjoihin perustuva elämänkerta- että olisivatko he pitäneet ihmisenä Frederika Runebergista?

itse n osaa vielä vastata. Lukuhalut heräsivät ja mielenkiinto Runebergejä kohtaan.

Luetaanpa kirja -kunhan saan ensi päätökseen Sofi Oksasen Stalinin lehmät

Ja lopuksi kesäsaunaan vihta-asiaa-

Neuvotaan , että vasta eli wihta tulee taittaa viikko Juhannuksen jälkeen – näin teimme – menimme saunomaan ja hetken kuluttua sauna oli sen näköinen kuin olisi kokonainen koivu teurastettu- kiuas, seinät , ikkunat , ovet , ihmiset olivat lehdistä vihreänä.

Vastasta oli jäljellä vain ruskeat vistakset!

Viime sunnuntaina vastanteon maailmanmestari esitti kuinka vasta kasataan;

Aloitetaan punoksen valmistamisella;ensin otetaan nuori koivu , noin 1,20 cm ,katkaistaan se ja otetaan oksat puukolla nätisti pois – ei ssa repiä käsin, vioittuu- kuoritaan se ja laitetaan jalan alle toinen pää ja vedetään läpi , jätetään toinen pää jalkoterän alle ja kierretään se kiemuraan. Tehdään päähän kookas silmukka,renksu , vuollaan pää littuseksi , niin on helpompi pujottaa punos vastan kädensijaan. Eli sitoa vasta puketiksi!

VASTAN SYDÄMEEN VALITAAN heisikoivua – tuoksun vuoksi-vasta kootaan siten , että lehden harmaa puoli on päällepäin ja yhteen vastaan menee noin kolmekymmentä koivunoksaa.
tai vitsaa

Sitten sidotaan vihta alussa punotulla vistaksella kiinni ja siinä se on.

Jos ei ehdi itse vastoja taittelemaan niin LIDL – tuo saksalainen parjattu kauppaketju myy suomalaisten patentoimaa vakuumipakattua vastaa , joka kestää lehtineen neljätkin löylyt . Vasta pakastetaan aina saunomiskertojen välissä.
Maksaa 2,99Eur.

Kaikkea tätä kivaa tietoa jakaa siis www.yle.fi ja siellä siis Ylen ykkönen.

Marja

TURKKUSEST KAJAHTAA!

Hei!

Ei , kirjoitus ei koske Turun tai Auran sinappia vaan yllätys, yllätys kesän kunniaksi unia ja kulttuuria!
Turkuhan valittiin Euroopan kulttuuripääkaupungiksi taannoin. Turussa on ollut paljon meriaiheista teollisuutta ja elinkeinoa.
Kaikkien tuoreessa muistissa on vielä uutinen Turussa lakkautetusta Wärtsilän telakasta, perinteinen, vahva ja tuottava telakkatehdas koneineen ja laitteineen siirtyi Italiaan.Osaavat työntekijät jäivät työttömiksi Turkuun.
Samakaltaista, mainiota aluepolitiikkaa EU:n osavaltiossamme on harjoitettu myös Kemijärvellä. Sellutehtaalla ei viimeistä sanaa ole kuitenkaan vielä sanottu.

Turussa sijaitseva köysitehdas oli myös purku-uhan alla , kunnes se säästettiin kulttuuriväelle , mm Turun entinen maineikas piirustuskoulu sai jatkoelämän köysitehtaalla.
Turussa sijaitsevat myös erittäin hieno Turun Tuomikirkko, Turun Linna ja Kakolakin ovat olleet ollut uutisissa usein -kaikki jykeviä kivi-, ja tiilirakennuksia.Ne eivät ole purku-uhan alla.

Siispä.
Näin toissa yönä unen.
Unessa olin Turun kulttuuripääkaupungin avajaisissa: avajaisyleisö pikkutakeissaan ja iltapuvuissaan oli ryhmittynyt kadulle , jonka toisessa päässä katu nousee Puolalanmäelle

Puolalanmäki

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Asunto Oy Albatross. Rakennus on vuodelta 1910 ja sen ylimmän kerroksen ateljeessa on työskennellyt muun muassa Wäinö Aaltonen.

Näkymä Puolalanmäeltä Aurakadulle.

Puolalanmäki (ruots. Puolalabacken) on Turun keskustassa, VI:n ja VII:n kaupunginosan rajalla sijaitseva kukkula. Se on yksi Turun seitsemästä kukkulasta. Mäen päällä sijaitsee Turun taidemuseo, jota ympäröi Puolalanpuisto. Mäki kuuluu valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten ympäristöjen luetteloon. Mäki on saanut nimensä Puolalan kylästä, joka liitettiin Turkuun Maariasta vasta 1600-luvulla^[1].

Vuoden 1775 palon jälkeen Puolalanmäelle rakentui runsaasti matalia puumökkejä ^[2], joissa asui merimiehiä, käsityöläisiä ja kisällejä. Alueen puutalot säilyivät Turun palosta 1827 ja aina 1900-luvun alkuun asti. Keskiajalla täällä kaupunkialueen ulkopuolella sijaitsi spitaalisten laitos ”Pyhän Yrjänän hospitaali”, josta ensimmäinen tunnettu maininta on vuodelta 1355. Vasta vuonna 1623 spitaalilaitos siirrettiin Seilin saarelle Nauvoon. ^[1]

Vanha rakennuskanta, mukaan lukien 1838 valmistunut palotorni, purettiin 1900-luvun alkupuolella. Tällöin rakennettiin sekä Taidemuseon rakennus että sitä ympäröivät kivitalot.^[3] Puiston reunaman vanhempaa rakennuskantaa edustavat Puolalanmäen lukion vanhempi osa (1888) ja sen vieressä oleva puinen rakennus 1840-luvulta^[4]. Puiston on suunnitellut Mauritz Hammarberg Tukholman mäkipuistojen mallien mukaan. Hammarbergistä tuli myöhemmin Tukholman kaupunginpuutarhuri. ^[5]

Nykyään Turun kaupungin nuorisoasiankeskus järjestää Puolalanpuistossa vuosittain elokuussa ilmaiskonsertin.

[muokkaa] Lähteet

UNI JATKUU-

ja perillä aivan ylhäällä on vasta täydellisesti remontoitu linnamainen , jyhkeä Turun Taidemuseo.

Kaikkialla kadulla oli hiljaista ja ihmiset katsoivat odottavina mäelle.
Ylhäällä mäellä alkoi jyrinä ja taivas värjäytyi valkoisen -merenvihertävän- preussin- ja koboltin sinisen syviin sävyihin - taivaalle kohosi valtavalohkareinen, sileäseinäinen vuori, joka nousi suunnattomaan korkeuteen apokalyptisessä valaistuksessa.

Kuului valtava jyrähdys ja alkuvoimainen räjähdys; koko mäenpäällinen taivas täyttyi komeista sinisen-valkoisen ja vihertävän väristä - yleisö perääntyi ja väisteli sinkoilevia lohkareita.
Räjähdyksen laannuttua näemme suuren rakennuksen punatiiliset rangat ja ruoteet, jotka kohoavat holvimaisesti ylös ja sinnittelevät räjähteitä uhmaten- valoheittimet suuntautuvat tiilikaarien holvistoon ja valokiilahakeuttu ylelliseen naisten alusvaatemainokseen , jossa yhdellä viivalla ja lilalla värillä on havainnollistettu naisen aluspaidan eleganssi ja ja slimmaavat ominaisuudet.
Tunnelma lässähtää heiluvaan silkkiseen aluspaitaan apokalyptisestä voimasta huolimatta.

Yleisön joukosta kuuluu närkästynyttä nurinaa : eikö edes näitä avajaisia voitu tuottaa ilman kansainvälisen firman sponsorointia!
Kuinka mautonta !Kertakaikkiaan!

Taivaallinen meno mäellä jatkuu nurinasta huolimatta
: apokalyptinen jyrinä ja mäiske; hetken alusvaatemainos heiluu raikkaana tuulessa,
samassa koko entinen teollisuusrakennus lentää ilmaan elegantteine liiveineen , taivaalle muodostuu valtava sienimäinen pilvi taivaan ja meren sinivihreissä väreissä.
Kaikki hiljenee maahan tippuvien tiilien ja rakennusjätteiden kumuun!


Antoisaa, kulttuurista kesää !

Marja

1. ↑ ^{1,0 1,1} Harri Kalpa: Muuttuva kaupunki – Turku eilen ja tänään II, s. 40–41. Turun Sanomat, 1971.
2. ↑ Harri Kalpa: Muuttuva kaupunki – Turku eilen ja tänään II, s. 46–47. Turun Sanomat, 1971.
3. ↑ Harri Kalpa: Muuttuva kaupunki – Turku eilen ja tänään II, s. 42–45. Turun Sanomat, 1971.
4. ↑ Harri Kalpa: Muuttuva kaupunki – Turku eilen ja tänään II, s. 50–51. Turun Sanomat, 1971.
5. ↑ http://agricola.utu.fi/tietosanomat/numero4-98/puistot.html Kaupunkipuistot historiallisen kaupunkiympäristön osana. Maunu Häyrynen. (Luettu 20.10.2006)
6. 
   
   
   

   Kerro kaverille

   Tulosta

   te-analyysi

   Wärtsilä on kiinni Italiassa

   [Anna-Liisa Lilius 12.4.2005]

   Wärtsilä 8 1/2

   Sydän syrjällään suomalaiset seurasivat viime vuonna Wärtsilän Turun tehtaan alasajoa. Menetys on pysyvä.

   Sijoittajalle Wärtsilä taas on ollut aivan mainio paperi: kaksinkertainen kurssi, anteliaat osingot, viime vuoden lopulla vielä rahastoanti.

   Turun tehtaan sulkeminenko tämän mannasateen synnytti?

   Ei tietysti ¿ tai osittain. Sulkemiskustannukset Wärtsilä kirjasi jo edellisvuonna, joten se rasitus oli poissa vuoden 2004 tuloksesta.

   Wärtsilän rahasampo oli jälleen kerran ihmeellinen lukkoyhtiö Assa Abloy. Viime vuonna sen osakkeiden myynnistä napsahti 108 miljoonan euron myyntivoitto.

   Tulevaisuutta ajatellen parasta viime vuodessa oli tilausten iloinen ropina. Wärtsilällä oli tämän vuoden alussa turvanaan ennätystilaukset. Laivoihin ja voimaloihin tilattujen moottoreiden tilauskanta oli vuoden lopussa 50 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.

   
   

   Tunteet pintaan Wärtsilä vahvisti viime vuonna sosiaalisen vastuun ja hyvän yrityskansalaisuuden periaatteet. Niihin ei sisälly lupausta turvatusta työpaikasta. Silti olisi tuntunut hyvältä, jos yhtiö olisi ripauttanut edes pienen myötätunnon ilmauksen ihmisille, jotka Turun ¿ ja Mulhousen ¿ tehtaan sulkeminen jätti ilman työtä. Vuosikertomus vain toteaa, mutta ei pahoittele epäonnistumista ja sen seurauksia. Se oli ryhdikästä, että toimitusjohtaja Ole Johansson meni itse Turkuun kertomaan huonot uutiset.

   Juhlien aika koittaa vasta, kun Wärtsilä lopulta pääsee tavoitteisiinsa. Jos vauhti ei riitä tänäkään vuonna, alkaa mennä sormi suuhun.

   Wärtsilä on järjestellyt ja saneerannut vuosikausia. Kannattavuustavoite on 7¿8 prosentin liikevoitto. Tilinpäätöksen mukaan yhtiö pääsi viime vuonna vasta 5,3 prosenttiin.

   Talouselämän TE-analyysi antaa vain 4,8 prosentin liikevoiton, sillä se kirjaa Assa Abloyn myyntivoitot satunnaisiksi tuotoiksi.

   Matka on siis kesken. Avainasemassa on nyt Triesten tehdas Italiassa. Kannattavuustavoite täyttyy vain, jos Trieste selviää kunnialla Turun tehtaan siirron ja tilausmäärän kasvun kaksoishaasteesta (Lisää Triesten tehtaasta: Vai eivät italialaiset osaa!).

   Kasvutavoitteensa Wärtsilä todennäköisesti ylittää reilusti tänä vuonna.

   Jo seuraavana vuonna saattaa hiljetä. Tavaraa kyllä kulkee yhä enemmän Aasian ja muiden mannerten välillä, mutta telakat ovat täynnä ja uudet laivatilaukset jumissa. Voimaloiden kysyntään taas vaikuttavat talous, politiikka ja moni muu asia, jota on vaikea ennustaa.

   Edes vakautta tuovan huoltoliiketoiminnan kasvattaminen ei ilmeisesti ole helppo nakki. Viime vuonna Wärtsilä jäi selvästi 10¿15 prosentin kasvutavoitteestaan. Tänä vuonna apua tulee tuoreista yritysostoista.

   Markkinaosuuksia pitää seurata tarkkaan. Wärtsilä ilmoittaa saaneensa myös huonoja uutisia, mutta ei ilmeisesti luota niihin, koska muuttaa seurantatapaansa.

   Toinen viime vuoden dramaattinen muutos jäi Turun tehtaan sulkemisen varjoon. Samalla, kun Wärtsilä karsi rajusti kapasiteettia Euroopassa, se pani alulle monta uutta versoa Aasiassa.

   Syy on tässä: aasialaiset telakat saivat 70 prosenttia viime vuoden isoista laivatilauksista.

   Wärtsilä käynnisti viime vuonna potkurituotannon Kiinassa. Tänä vuonna Kiinassa alkaa ohjailupotkureiden ja Intiassa vaihdelaatikoiden valmistus. Intia-uutiseen liittyi täsmennys: tuotanto on suunnattu alun alkaen maailmanmarkkinoille, ei yksin Intiaan.

   Wärtsilän 1990-luvulla alkanut suuri Euroopan-ostoturnee on siis ohi. Mitä muuta kuin suljettuja tehtaita jäi jäljelle?

   Itse asiassa aika paljon sellaista, mitä ilman Wärtsilä ei olisi nykyisensä.

   Yritysostot monipuolistivat moottorivalikoimaa, ja varsinkin suuret, lisenssillä valmistettavat Sulzer-moottorit vahvistivat Wärtsilän asemaa merimoottoreiden osaajana.

   Ironista kyllä, ilman Triesten tehdasta Wärtsilä voisi nyt olla kapasiteettivaikeuksissa. Turku keskittyi vain yhteen moottorityyppiin, eikä tehtaalla ollut tilaa laajentua.

   Vikaostoihin kuuluvat ainakin nopeakäyntiset moottorit, jotka Wärtsilä myi viime vuonna.

   Näin Talouselämä laskee tunnusluvut >>

   
   

   Wärtsilä*

   Tilivuosi	2001	2002	2003	2004
   Tilikauden pituus kk	12	12	12	12
   Liikevaihto, milj. euroa	2 359	2 519	2 358	2 478
   Liikevaihdon muutos, %	-13	7	-6	5
   Investoinnit, milj. euroa	97	423	65	65
   Rahoitustulos, milj. euroa	324	142	69	175
   Käyttökate, milj. euroa	518	183	114	205
   Liiketulos, milj. euroa	392	78	-43	119
   Nettotulos, milj. euroa	198	36	-87	89
   Kokonaistulos, milj. euroa	279	112	-50	174
   Koko po:n tuotto-%	17,7	3,9	-0,9	5,7
   Oman po:n tuotto-%	19,8	3,6	-9,8	10,7
   Sijoitetun pääoman tuotto, %	32,6	7,1	-1,6	10,8
   Opon tuottovaatimus-%	9,5	9,4	8,3	8,3
   Taloudellinen lisäarvo, milj. euroa	103	-60	-160	20
   Markkina-arvo, milj. euroa	1 234	727	907	1 441
   Nettorahoituskulut, %	0,3	0,7	0,7	0,1
   Omavaraisuusaste, %	49	38	36	40
   Gearing-%	-2	46	43	18
   Nettovelat/liikevaihto, %	-1	17	15	6
   Current ratio	1,7	1,3	1,4	1,5
   Korolliset velat, milj. euroa	168	624	497	320
   Rahoitusvarat, milj. euroa	185	186	150	169
   Nettovelat, milj. euroa	-16	439	347	151
   Omat varat, tasesubstanssi, milj. euroa	1 078	960	811	861
   Sijoitettu pääoma, milj. euroa	1 327	1 415	1 446	1 244
   Henkilöstö	10 846	12 417	12 293	12 361
   Henkilökulut/hlö, 1000 euroa	45	44	45	46
   Nettotulos/henkilö, 1000 euroa	18	3	-7	7
   TE-arvosana, asteikko 4-10	9,9	7,5	5,8	8,5
   Nettotulos/osake, euroa	2,4	0,4	-1,0	1,0
   P/e-luku, sarja B	6	20	-10	16
   Osinkosuhde, %	113	288	-121	93
   P/B-luku, hinta/tasesubstanssi, sarja B	1,2	0,8	1,2	1,7
   Kaupantekokurssi, sarja B, euroa	13,9	8,0	10,1	15,7
   Omistajan tuotto, sarja B, %	19	-23	41	66

   
   
   Muualla Talentumin verkostossa
   Wärtsilä ryhtyy potkurivalmistukseen Intiassa (Talentum.com 05.09.2007)
   Wärtsilä melkein tukehtuu tilauksiin (Talouselämä 30.10.2007)
   Wärtsilä Kiinassa: Täysillä eteenpäin (Metallitekniikka 20.12.2007)
   Wärtsilän tuloskone köhii (Talentum.com 03.08.2007)
   Wärtsilä keräsi miljardeilla tilauksia viime vuonna (Tekniikka&Talous 05.02.2008)
   
   Aiheeseen liittyviä työpaikkoja Uratiellä
   Team Leader for Integration Competence Centre
   
   Aiheeseen liittyvien yritysten tiedot (Inoa.fi)
   Kiint. Oy Wärtsilänkatu 12
   Wärtsilä Oyj Abp
   Registro Italiano Navale Finland Oy

HEINÄKUUN 2.PÄIVÄ KESKIVIIKKO

Hei!

En tullut valituksi Tampereelle visuaalisten alojen läänintaiteilijaksi.Loppumetreille pääsyä on syytä mainostaa pääsin 24 hakijasta kuuden haastateltavan joukkoon,
ei ehkä olisi pitänyt valittaa palkan ja työmäärän suhteesta haastattelutilanteessa. Mutta varmaankin pääasiallinen syy oli korkea ikä ja puute kokemusmaailmasta uusemediassa - toki sitä ei edes vaadittu hakuilmoituksessa painopisteeksi. Valituksi tuli 20 v nuorempi mieskuvataiteilija, meditutkija TAMK,Tampeerelta ja kakkonenkin uusmediataitoinen nais kuvataiteilija.MyöskinTAMK:n kasvatteja.

No , on hyvä käydä testailemassa kunkin paikan asenteita ja arvoja ja venyvyyttä.
Jo toinen kerta kun sain pakit Tampereelta.
Täytynee uskoa.

Muuten tuonnekin on tullut osallistuttua!Käykääpä kierroksella.
http://www.saatchi-gallery.co.uk/showdown/

Nyt sitten täytyy etsiä erittäin edullista varastotilaa teoksille ja materiaalille, vinkkejä otetaan vastaan.

KIITOS!

Marja

TOP TEN LISTAUSTA

Hei!

Varmaan täällä on joku fiksu oikeinkirjoitusohjelma-asetus , mutta en ole löytänyt eli aina vaan löytyy kirjoitusvirheitä! KÄÄÄÄÄK!


Mutta laitanpa listaa omista mieluisista kulttuurikohteista ja asioista:


http://www.msfilmfestival.fi/
www.taidelehti.fi
www.hbl.fi
www.purnu.fi
www.honkahovi.fi
www.ort.fi
www.arslibera.com
ja tietenkin
www.marjakolu.fi


Muuten tilatkaapa ihmiset Hufvudstadsbladet , joka on ollut viimeiset pari vuotta aivan loistava sisällöltään ,mutta tämä ei markkinavoimille riitä -levikki on liian pieni - tulee kulttuuri -ja vaihtoehtolehti kalliiksi- HBL on ollut vakava, tasa-arvoa ja oikemielisyyttä tunnollisesti puolustava , hyvää journalisimia tuottava lehti- Täytyykö siihenkin tuoda Seitsemän Päivää lehti silaus!???

Hyi Helvetti! Koko maa yhtä nurmijärvikonsensushegemoniaa kohta.
HBL:stä aiotaan leipoa paikallislehti pääkaupunkiseudulle , kuulemma valtakunnallisuus ei lyö leiville -HUHUH - näin pienessä maassa kaikki ovat naapureita ja tuollainen perustelu on heikko ja vailla todellisuuspohjaa.
Kyllä ottaa pannuun Konstsamfundet.
Mihinkä heidän tulisi rahaa laittaa jollei ruotsinkieliseen hyvälaatuiseen valtakunnalliseen lehteen?
Saman tien voi jakaa rahansa HS:lle ja Iltasanomille?
Max Arhippainen on päätoimittanut hienoa lehteä kaksi vuotta ja palkkana on potkut!
Jos linja muuttuu radikaalisti lehden levikki ei suinkaan kasva vaan kuivuu vielä tuosta 50 000.
Se on turha ruveta juoruilla ja paskanjauhamisella kilpailemaan.

Iloista Keskiviikkoa
Marja

SODANKYLÄ-KUOPIO-JYVÄSKYLÄ

Heips!

Moni on valitellut kun ei ole tekstiä näkynyt täällä - siis uutta- no aina voi aloittaa lukemaan vanhimmasta päästä uudestaan , jos on niin minunn makuun päässyt, onhan tässä jo muutama vuosi kirjailtu.

Tosiasiassa blogin kirjoittaminen vie suunnattomasti aikaa.
En halua kirjoittaa päiväkirjatyyliin , söin aamupuuron ja menin työn äärelle tai nyt olen depiksessä ja laahaan jalkojani tuolin ja sängyn välillä jne.
Eli sitä haluaisi kirjoittaa asiaa ja silloin ei joutusaan käy minulta tekstin tuottaminen.
Ja kielenkin soisi olla kohtuullisen oikein kirjoitettua Suomea. Ettei Ylen Ykkösen Aristoteleen Kantapää pääsee huomauttamaan vääristä kielikuvista!

Kyllä , pidän kirjoittamisesta. Se selkiinnyttää ja rauhoittaa.
Aina ei edes arjen kommentointi maistu javälillä tapahtuu niin lujaa asioita , että ei ehdi koneen äärelle ja paras terä väljähtyy kun aikaa tapahtuneesta kuluu.
Eräs ystäväni asian ilmaisi , että elämäsi on kuin jatkuva sarja elokuvakohtauksia. Ei niitä suomielokuvien tuijotuskohtauksia , mutta enemmän road movie tai action elokuvapohjasta eloa.
Eikä sitä kaikkea halua kaikkien tietoonkaan.

Niinpä lyhennettynä tämä kevät tuosta edellisestä kirjoituksesta tammikuulta.
Ranskalaisilla:

- Ortodoksisen kirkkomuseon HYVÄ ESINE -PAHA ESINE - näyttelyyn hain vuoden aikana seitsemällä hakemuksella rahoitusta - sain yhdestä - näyttely kutistui pienemmäksi ja jouduin laatimaan koko näyttelykonseptin uusiksi , mikä tarkoitti ympäripyöreitä päiviä ja viikonloppuja.
Ei siinä toisten avajaisiin ehditty tai jaksettu.
Vapaa-aika meni Laajavuoren luontopolulla tai viikonloppuvalkoviinijuhlissa.
Kirkkomuseon näyttelyn avasi vaikuttavalla runolla Atik Ismail.
Paikalla oli muutama kymmenen taiteeni ystävää tai viran puolesta kunnioittamssa avajaisia.
Kaksi isoa Ahvenkukkoa meni meijerivoin kyydiottämänä vieraiden suihin ja kyytipoikana muutama litra viiniä. Jatkot nautimme ravintola Sampossa.

Ohueltahan usein omasta mielestä oman näyttelyn lopputulos näyttää, mutta enempään ei nyt tällä kertaa pystynyt.
Aikataulu ja paine kävivät melkein sietämättömäksi.
Mutta maakuntalehdet esittelivät näyttelyn komiasti ja näyttely on koettavissa 29.9.2008 asti.
Taiteiden yönä Syksyllä Kuopiossa esittelen näyttelyä yleisölle.

Samaan aikaan Kirkkomuseon näyttelyn kanssa piti valmistaa Lutakon tilausteoksen toinen osa RASTATUKKAINEN SOFFA. Myös kevään aikana -viivästyneen sopimuksenteon vuoksi oli kokonaista kuusi kuukautta mallin tekoon, 8000 kilon valamiseen Suomenlinnan taidevlimolla ja noin 9000 mosaiikkipalan laatoitus ja saumaus ja siistiminen sekä kuljetukset ja muu sähläys.
Päivää ennen puiston avajaisjuhlia olimme valmiit!Huhuh ja huokaus .
Selvisimme.
Kyllä sitten helpotti, kun kaikki oli paikallaan ja aurinko paistoi ja avajaisissa noin parisataa Lutakon asukasta ja vähän muitakin ja mieskuoro Sirkat lauloivat Löyly-laululla tunnelmaa ja Loiskis lisäsi lisää lämpöä ja minäkin sain vielä muutaman auringon pehmentämän lauseen ulos suustani yleisölle.
Olin nimittäin armottomassa paahteessa- tuulta ei ollut , rannalla Rastatukkaisen Soffan lettejä siistimässä saumauslaastista lastalla ja sienellä ja vedellä muutaman helteisen päivän.
Vettä oli onneksi lähellä, ämpärillä Jyväsjärvestä ja välillä kävi kaupungin vesimies letkulla ruiskuttelemassa.
Keväällä olin hakenut talkootyöntekijäksi Sodankylän Elokuvajuhlille.
Yllätyksekseni tulin valituksi , elokuvajuhlien kuskiksi vieraille. Palkkana majoitus , ruoka ja ilmaiset elokuvat silloinkuin ei ollut töissä tai esitys ei ollut loppuunmyyty.

Parasta Keskiyön Elokuvajuhlilla on tietenkin itse yötön yö , rento tunnelma , halvat liput , pienen mittakaavan salit ja loistavat ohjaajat.
Tänä vuonna mm Milos Forman, Lasse Pöysti - mielettömän karismaattisia, hauskoja ja vakaviakin Peter Von Baghin kaksituntisessa haastattelussa monisatapäisen yleisön edessä.

Myös Koutakeinon kapina oli ennakkonäytöksenä festariteltassa komeaa ja koskettavaa nähtävää. Saamenkielellä.
Samoin Mykkäelokuvaesitys Altea Cleaning Womenin säestyksellä.
Olin edellisen kerran Sodankylän Keskiyön Elokuvajuhlilla 1986- työskentelin silloin Kuopion Elokuvatoimistolla projektityöntekijänä tehtävänäni kunnallinen elokuvatarjonta lapsille,nuorille, aikuisille ja vanhuksille.
Sain työpaikkaetuna matkat ja majoituksen , silloin elokuvajuhlilla olivat vieraana ohjaajat Samuel Fuller Usa:sta ja Tavernier Ranskasta.

Sinne sitten ensi kesänä taas töihin jos huolivat - ei rasita lompakkoa eikä tule ahmittua liikaa elokuvia , eikä tule jämähdettyä Hotelli Sodankylän maanmainioon kuppilaan.
Tänä vuonna ravintolassa esiintyivät Pelle Miljoona ja Tango Helsingistä -Tango oli eka kertaa esiintymässä Helsingin ulkopuolella.

Nyt sitten työhuonetta pakkaamaan Keskimaa osti entisen margariintehtaan ja joudumme lähtemään elokuun loppuun mennessä. Eli eipä tule taaskaan kesänvietto-ongelmia .
Varsinkaan kun ei tiedä minne muuttaa työhuoneen!

Tekstejäni voi lukea myös www.taidelehti.fi - se on kaksi vuotta ilmestynyt TAIDE-lehden nettiversio- olen kirjoittanut sinne muutaman jutun , samoin painettuun Taide-lehteen.
Niistä saa hiukan liksaa. Mitä blogi-jutuista ei saa.

Hyvää Kesää Itse kullekin!

Terv. Marja

NYT POMPPAS!

Tämä Blogi heräsi eloon!


Joulun alusviikolla kävin kahvilla entisessä työpaikassani ja tapasin muutamia ihmisiä
-vilkkaan keskustelun lomassa yksi pöydässä tokaisee minulle, että Marja on kuin munaton mies!
Jäin hämmenyksestä haavi auki. aivan kuten se pääosan esittäjä EXTRAS -tahtoo tähdeksi kanssa-brittihuuumoria esittävistä taiteilijoista, tahdikkuus ei ole hyve siinä ohjelmassa
- nousin ylös ja vastasin koko kehollani että tämä ei jää tähän.

Ihminen on tavannut minut lyhyesti kolmisen kertaa- ja on valmis luokittelemaan minut.
Koin olevani vähättelyn ja alistamisen kohteena hetkenä jolloin oletin tapaavinani ystäviä kahvipöydässä - en siis ollut suojautunut tai varautunut mahdollisia hyökkäyksiä vastaan.

Vastasin hänelle, että kyllä minulla pillu on ja on sitä ainakin joskus käytetty koska olen synnyttänyt yhden pojan 23 vuotta sitten!

Munaton mies meilläpäin tarkoittaa kaikinpuolin kyvytöntä ja aikaansaamatonta miestä.
Nainen ilman munaa kaiketi tarkoittaa samaa.
Munaton mies -luonnehdinta naisen kohdalla tarkoittaa ties mitä.
En ole koskaan ollut immareteltu -siis siitä lähtien,kun tajusin että mies ei tiedä kaikkea - kun minua on kuvailtu joissain piireissä hyväksi jätkäksi - pari vuosikymmentä taaksepäin hyvä jätkä oli kulttuuripiireissä yleinen kehu naisille , muillekin kuin rokkarinaisille , joille annetaan hyvä jätkä- arvonimi tänä päivänäkin.

Mutta.
Munaton mies- lause herätti eloon muistoja:

Lapsena isä parturoi kesätukan meille tytöille ja pojille , kaikille samalainen sillä hienolla parturileikkurilla eli mahdollisimman vähän tukkaa, takaa ihan lyhyt, sängelle kynitty.
Niinpä pienenä minut sekoitettiin usein veljiini.
Keskikoulussa sain kokea kiusausta hyvin kehittyneistä rinnoista.

Aikuisena Kuopiossa olin Kummisetä-nimisen ravintolan avajaisissa ja tukkani oli leikattu lyhyeksi.
Baaritiskillä oli valtava tungos ja hipaisin tarkoituksella edessäni olevaa miestä takamuksesta, jotta saisin tilaa tilata.
Mies kääntyi rivakasti ympäri ja pamautti minua nyrkillä silmien väliin raivo silmissään ja huuti että saatanan homot eivät käy käsiksi.

Hän yritti hakata lisää, mutta pääsin tungoksen suojaan.
Meni tietenkin heti pyytämään henkiläkunnalta , että soittavat poliisin pahoinpitelyn vuoksi- meni tunti eikä poliisia kuulunut - baarin väki ei ollut soittanut poliisia
Koska menisi ekana aukioloiltana imaine.
Pakotin heidät soittamaan.
Poliisi tuli ja osoitimme lyöjän ja poliisit jututtivat häntä ja hän virnuili minulle ovelta poliisien viereltä vahingon iloisena - hänet poistettiin ravintolasta ja annttiin porttikielto.
Ystävän avustuksella menin tutkituttamaan vammat nenästä terveyskeskuksen päivystykseen ja promilleni mitattiin-ettei voitaisi vedot humalatilaan oikeudessa ja sitä käsityskykyyn tapahtuneesta.

Aamupäivällä menin poliisilaitokselle kuvattavaksi ja tekemään ilmoituksen - silmä oli jo punaisen sininen ja turvonnut umpeen. Menin avopulisoni saattamana poliisilaitokselle kuvattavaksi- poliisi otti polaroidkuvan ja totesi samalla, että ei kannata viedä asiaa oikeuteen ,siellä on tärkeämpääkin tekemistä kannattaa sopia - miehille kun sattuu näitä huonoja päviä ja nauroivat poliisit sitten keskenään, että olipa osuvat avajaiset Kummisedälle.

Alkoi kuukauden mustien lasien aika.
Töihin ei ollut menemistä kuukauteen -työtehtäviin elokuvatominnanohjaajan kuului lasten elokuvien esittäminen päiväkodeissa ja monitoimitaloilla 16 mm:llä.

Työnantaja ei tietenkään maksanut palkkaa tältä ajalta.
Oletettiin rikoksentekijän korvaavan.
Jostain järjettömästä syystä pelkäsin pitkään tapahtuneen jälkeen keskellä päivääkin liikkua ulkona - ajattelin, että joku tulee ja lyö ja itseäni hävetti ja koin syyllisyyttä tapahtuneesta.
Röngtenkuvissa nenäluussani todettiin lievä murtuma.
Mutta ei parantumatonta vammaa.
Kipu kyllä oli mahtava muutaman päivän.

Vein tietenkin tapauksen oikeuteen koska mies oli huutanut ja todennut , että saatanan homoja saa vetää turpaan-tuo lause on kirjattu oikeuden pöytäkirjoihin, jotka ovat minulla edelleen tallessa.
Kuuulin, että en ollut ensimmäinen nainen , jota mies oli pamauttanut - muut olivat jättäneet syyttämättä-
kuinkas muuten jos mieli on jo säikky lyömisen vuoksi ja viranomaisten taholta vähätellään tapahtunutta.

Oikeudessa mies väitti, että minä en ole se, jota hän löi vaan hän löi jotain homoa.
Ja että hänen uusi, punainen nahkakravatti oli tuhoutunut tiimellyksessä ja hän vaati korvauksia siitä.

Minulla oli todistajan kaksi naista , jotka olivat nähneet tapauksen vierestä - toinen oli kauneudenhoitaja ja toinen erikois-.sairaanhoitaja - molemmat tulivat työajallaan oikeuteen ja todistivat yhtäpitävästi miehen lyöneen minua kuvaamallani tavalla baaritiskillä.
Lainatakseni tuota tiettyjen miesten luonnehdintaa toteaisin, että niillä naisilla oli munaa.
Oikeus totesi miehen syylliseksi ja korvauksiin.

Arvatkaa olenko saanut penniäkään - en - sillä miehellä ei siis ole munaa !
Valtion konttori korvasi työajan palkan minulle anomuksesta, koska lyöjä todettiin varattomaksi.
Mutta lyöjälle tuli merkintä pahoinpitelystä ja se hillitsee lyömäkättä toivon mukaan hiukan.
Komedian aineksiakin oli.
Asianajajani oli nainen.Sukunimi Känninen ja jossakin alkuvaiheessa poliisin edustaja oli Kankkunen.
Lyöjän nimi ei ollut K. Rapulainen.

Hyvää Uutta Vuotta Kaikille sukupuolille!


PS Helsingin Sanomissa käsiteltiin sunnuntaina 30.12 Jaakko Lyytisen LYYTINEN palstalla otsikolla TOISET MEISTÄ mm luokitusten lätkimistä.

Hän toteaa mm , että " luokitusten lätkimisessä on kuitenkin oltava kohtuullinen, sillä väärinkäytettynä ne ovat alistuksen apuvälineitä".

Ja Lyytinen jatkaa

"Silloin puhutaan toiseudesta. Termi viittaa siihen , että toine kokee olevansa vähempiarvoinen tai ulkopuolinen suhteessa ensimmäiseen.

Käsitteen kantaäitinä pidetään ranskalaista feministi-filosofia Simone de Beauvoiria, joka pohtii naisen alisteista asemaa tanakassa teoksessaan Toinen Sukupuoli vuodelta1946.
Toinen on de Beauvoirin mukaan käsitteenä yhtä vanha kuin ihmisen tietoisuus.
Nainen on nainen, joka määrittyy suhteessa mieheen, de Beauvoir väitti.
Saatesanoissaan hän siteerasi katolisen kirkon kärkiteologia Tuomas Akvinolaista, joka julisti
1200-luvulla , että " nainen on epäonnistunut mies, vahingossa luotu olento"."

" Toisinaan vaikuttaa , ettei katolisen kirkon naiskäsityksessä ole tapahtunut edistystä sen koommin." Lyytinen jatkaa.

Toisinaan vaikuttaa että miestaiteilijoiden naiskäsityksessa ei ole tapahtunut edistystä lainkaan.
Ei ollut ensimmänen kulttuurimies , joka pyrkii alistamaan minua.

HUIPSVIPSHUIS JA VIPSVIPSHUISPUIS!

HEI!


Noitia on liikkeellä -varokaa ettei teitä taiota sammakoksi prinsessalle tai päinvastoin ja mitä vaan kummaa voikaan tapahtua huhtikuussa

Marja

VAALIVOITTOKAHVIT!

Hyvää Huomenta!

Eilen nautittiin iltapäivällä poutapäivässä poutapäivätorttua ja vaalivoittokahvia Beckerin viihtyisässä oleskelutilassa.
Ulkonakin juotiin yhdet sumpit .
Muutamat äänestäjät ehtivät paikalle ja kolme tuntia vierähti vaaleja ruotiessa.

Vielä jäi presidenttiä ja poutapäivän torttua äänestäjilleni. Käykääpä, kun ehditte, hörppäämässä.

Terv. Marja

tuossa ohessa teoskuvani Mikkelin Valokuvakeskuksen näyttelystä viime syksyltä
PESÄPUU

Jotenkin siihen sopisi tämä slogani -******* orsilla tavataan - kuntavaaleja kohti-
Marja

KIITOS KORPILAHTEEN!

HEI!


Tarkemassa äänianalyysissä ( hirmu urakka seuloa tilastoja, selvisi , että sain Korpilahdelta 14 ääntä! (Pylkömäeltä - isäni kotikunnasta 0 )
Nuo 14 Korpilahtelaista ennakoivat jo tulevaa  ( äitini ensimmäinen opettajan paikka olla Korpilahdella) ,varmaan äänestävät myös seuraavissa kuntavaaleissa valtuustoon minua!
Hienoa ettei kaikkialla ole mennyt usko rehtiin , pontevaan suomalaisnaiseen- yhtä sitkeästi kuin Kyytöt tämäkin uhanalainen jatkaa väsymättömiä ponnisteluja sivistyksen ja oikeudenmukaisuuden puolesta-

Lämmin Kiitos Korpilahteen - Vaaleissa 2008 tavataan -

Marja

KAPPALE KAUNEINTA JYVÄSKYLÄÄ

Heips!

Tänään on ohjelmassa taloyhtiön viemäriremonttiasiaa ja kapungin tiedotustilaisuus luottamushenkilöille
kaupungin maankäyttösuunnitelmista.
Tuohon kuvassa näkyvään entisen työvoimahallinnon tiloihin on kai kaavailtu asuntohotellia vanhuksille.
On kodikas kun hotelli Moskova Pietarissa tuo pytinki- sinne mahtuu huruutteleen rullaattorilla runsaasti vanhuksia.

Merkkejä äänestäjistä!

Kaupungilla, Vapaudenkadun ja Kävelykadun välisellä portaikolla on merkkejä kadonneista , mutta lisääntymishaluisista äänestäjistä.
Hihat ovat ilmeisesti repeytyneet ehdokkaiden ja äänestäjien välisissä yhteenotoissa!

ERITTÄIN PITKÄ MATKA VALTAAN!

Heips!
Korjattu
Äänisaalis 215 eikä 250!
eli vielä pitempi on ja kivinen tie päättäjäksi.

Huonommin meni valtion äänestysaktiivisuuden
kohentamiskamppanjalla - miljoona euroa ja
äänestäjien määrä väheni entisestään.

Äänetysprosentti matalin sitten Sodan jälkeen.
Tarttiskohan laittaa katto valtion jakamille puolueiden
vaalitukiaisille ja tehdä äänestysjärjestelmässä
täydellinen remontti?
Sirkushuvien ja makkaranpaiston alle hukkuivat oikeat aiheet.

Niin meillä kaikilla olisi
onnistumisen edellytykset vähän paremmat.

Mosaiikkikurssi II saatiin onnelliseen päätökseen eilen ja nyt kaavaillaan uusia elinkeinoja!
Räntäisää ja räkäistä vaalien jälkeistä elämää!

Marja

ÄÄNISAALIS!

Huomenta !

Kiitoksia äänestäjilleni- 250 ääntä ! En kuitenkaan yltänyt
äänikuningattareksi , mutta äänimäärä kolminkertaistui edellisesistä vaaleista.
Laukaassa ja Petäjävedelläkin parikymmentä kannattajaani.

Hyvä ponnisttaa kuntavaaleissa vuoden päästä!

Hienoa että uudessa eduskunnassa on 9 naista enemmän ja jopa kaksi kirjailijaa. He osaavat ainakin edistää taiteilijoiden sosiaaliturvaa oikeudenumukaiselle tasolle.
Onhan se outoa, että kulttuuriala on suuri työllistäjä, mutta itse kulttuurin luojat ja alkutuotannon tekijät elävät lähes kokonaan ilman sosiaaliturvaa.

IT´S A LONG,LONG WAY TO TIPPERARY.....uups Eduskuntaan!

PITKÄ JA KIVINEN TAIPALE EDUSKUNTAAN!
äänestä no 27:ää!
Vasta Sevettijärvellä.....

KUVATAIDEOPETTAJIEN LIITON KYSELY!

TÄSSÄ YKSI VAALIKONE JA TULOKSET! YLI 400 EDUSKUNTAVAALIEHDOKASTA HALUAA LISÄTÄ KUVATAIDEOPETUSTA PERUSKOULUN YLÄLUOKILLA Kuvataideopettajaliitto kartoitti vuoden 2007 eduskuntavaaliehdokkaiden kantoja kuvataideopetuksen määrästä peruskoulun yläluokilla. Yhden kysymyksen kysely, johon voi vastata joko kyllä tai ei, kuului: tulisiko kuvataiteen opetuksen tuntimäärää lisätä niin, että 8. ja 9.luokalla olisi kaikille yhteisiä kuvataiteen tunteja? Vastaus sähköpostitse toteutettuun kyselyyn saatiin 428 ehdokkaalta. Vastausprosentti on siis yli 21 % kaikista eduskuntavaaliehdokkaista. Kyselyn taustalla on kuvataideopetuksen heikentynyt asema yleissivistävässä koulussa. Kuvataideopettajaliitto on erityisen huolissaan kuvataideopetuksen asemasta peruskoulussa. Oppilaat eivät saa riittävästi kuvataiteen, mediataitojen ja visuaalisen kulttuurin tuntemusta, eikä perusopetuksen opetussuunnitelmassa esitettyjä tietoja ja taitoja näin saavuteta nykyisellä tuntimäärällä. Peruskoulun ylimmillä, 8.-9. luokilla ei opiskella kuvataidetta kaikille yhteisinä oppiaineena enää lainkaan, mikä on keskeinen syy oppimistulosten heikkenemiseen. Myös valinnaisaineiden määrän leikkaus 20:stä 13:sta vuosiviikkotuntiin vähensi merkittävästi taide- ja taitoaineiden opiskelun edellytyksiä yläluokilla. Taide- ja taitoaineiden asemaa heikennettiin voimakkaasti perusopetuksen tuntijaossa 2001. Alla listattuna vaalipiireittäin kaikkien kyselyymme KYLLÄ TUNTIMÄÄRIÄ PITÄÄ LISÄTÄ vastanneiden ehdokkaiden nimet, puolue ja ehdokasnumero. Mikäli ehdokas ei kyennyt vastaamaan kyllä tai ei, ei nimi ole mukana. Samoin muutamien kysymykseen EI vastanneiden nimiä emme julkaise kontekstin itsekkäästi huomioiden. Etelä-Savon vaalipiiri • Asif Nazia, SDP, Ehdokasnumero: 18 • Auvinen Toni, Keskusta, Ehdokasnumero: 36 • Backman Jouni, SDP, Ehdokasnumero: 10 • Hartonen Ari, SDP, Ehdokasnumero: 16 • Hirvonen Timo, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 35 • Järvinen Heli, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 20 • Korhonen Seija, Keskusta, Ehdokasnumero: 41 • Nenonen Jukka, Keskusta, Ehdokasnumero: 43 • Poimala Jani, SKP, Ehdokasnumero: 5 Helsingin vaalipiiri • Abdulla Zahra, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 35 • Alanko-Kahiluoto Outi, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 36 • Anttila Maija, SDP, Ehdokasnumero: 67 • Paavo Arhinmäki, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 228 • Asko-Seljavaara Sirpa, Kokoomus, Ehdokasnumero: 132 • Backlund Lotta, Kokoomus, Ehdokasnumero: 133 • Bergroth Maj, Kokoomus, Ehdokasnumero: 134 • Beurling Juha, SDP, Ehdokasnumero: 75 • Buttler Pekka, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 230 • Finskas Jan, Itsenäisyyspuolue, Ehdokasnumero: 183 • Forsman Jonas, RKP, Ehdokasnumero: 157 • Haavisto Pekka, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 38 • Hakanen Yrjö, SKP, Ehdokasnumero: 205 • Helenius Kari, SKP, Ehdokasnumero: 221 • Hellström Sanna, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 40 • Holmström Martti, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 187 • Holopainen Juha Matti, Keskusta, Ehdokasnumero: 115 • Hongisto Sanna, SKP, Ehdokasnumero: 206 • Ingervo Sirkku, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 41 • Johansson Frank, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 43 • Jokinen Orvokki, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 233 • Jouhki Hannu, SDP, Ehdokasnumero: 71 • Kantola Tarja, SDP, Ehdokasnumero: 70 • Karlstedt Jorma, Kokoomus, Ehdokasnumero: 137 • Koistinen-Mandalios Riitta, Keskusta, Ehdokasnumero: 121 • Korhonen Pirjo, SKP, Ehdokasnumero: 208 • Kotilainen Tytti, SKP, Ehdokasnumero: 209 • Krohn Minerva, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 45 • Lampela Seppo (Steen 1), SKP, Ehdokasnumero: 222 • Lappi Jussi-Petteri, SKP, Ehdokasnumero: 210 • Liedenpohja Ketevan, RKP, Ehdokasnumero: 161 • Lumberg Kirsti (Kiba), Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 235 • Luukkainen Hannele, Kokoomus, Ehdokasnumero: 140 • Mänttäri Alina, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 237 • Moisio Elina, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 49 • Oksa Mirka, SDP, Ehdokasnumero: 74 • Ovaskainen Kai, Vihreä liitto, Helsinki, Ehdokasnumero: 50 • Pajamäki Osku, SDP, Ehdokasnumero: 66 • Puhakka Sirpa, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 239 • Puura Heli, SDP, Ehdokasnumero: 68 • Renlund Martin, RKP, Ehdokasnumero: 164 • Rihtniemi Suvi, Kokoomus, Ehdokasnumero: 144 • Saari Juhani, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 242 • Salava Hannele, SKP, Ehdokasnumero: 215 • Salolainen Pertti, Kokoomus, Ehdokasnumero: 145 • Sandberg Tiina, SKP, Ehdokasnumero: 216 • Savola Terttu, Köyhien asialla, Ehdokasnumero: 77 • Taipale Ilkka, SDP, Ehdokasnumero: 61 • Takkinen Heikki, SKP, Ehdokasnumero: 224 • Torvalds Nils, RKP, Ehdokasnumero: 169 • Tunturi Anna-Riitta, Keskusta, Ehdokasnumero: 129 • Väätäinen Juha, Keskusta, Ehdokasnumero: 131 • Väisänen Juha-Pekka, SKP, Ehdokasnumero: 219 • Vasankari Jaakko, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 246 • Vikstedt Tea, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 247 • Wenman Lena, RKP, Ehdokasnumero: 171 • Ylikahri Ville, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 55 • Zyskowicz Ben, Kokoomus, Ehdokasnumero: 152 Hämeen vaalipiiri • Aropaasi Anne, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 106 • Autio Risto, Keskusta, Ehdokasnumero: 61 • Bragge Tiina, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 107 • Hakala Heikki, Keskusta, Ehdokasnumero: 62 • Haukka Juha, SKP, Ehdokasnumero: 43 • Hyttinen Ilkka, Itsenäisyyspuolue, Ehdokasnumero: 120 • Jokinen Kalle, Kokoomus, Ehdokasnumero: 78 • Kautto Vuokko, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 6 • Koskinen Lasse, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 93 • Kuokkanen Kai, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 109 • Lähteenmäki Matti, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero 95 • Lehtioksa Irmeli, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 110 • Leisti Heikki, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 10 • Lepistö Anssi, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 111 • Mäki-Uuro Jarmo, Keskusta, Ehdokasnumero: 66 • Mäntylä Aleksi, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 113 • Ojansuu Kirsi, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 115 • Pitkä Tero, SKP, Ehdokasnumero: 47 • Ranki Pasi, SKP, Ehdokasnumero: 49 • Räsänen Päivi, Kristillisdemokraatit, Ehdokasnumero: 134 • Roininen Timo, Itsenäisyyspuolue, Ehdokasnumero: 122 • Savolainen Leena, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 13 • Toivonen Sari, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 15 • Tulander Markku, SKP, Ehdokasnumero: 55 • Tuominen Juulia, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 117 • Vaara Kirsti, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 118 • Varonen Unto, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 102 • Yrjö-Koskinen Eero, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 119 Keski-Suomen vaalipiiri • Andersson Harri, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 57 • Damskägg Yrjö, Keskusta, Ehdokasnumero: 82 • Friman Esko, Keskusta, Ehdokasnumero: 83 • Kainulainen Aino, SKP, Ehdokasnumero: 8 • Kangas Matti, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 25 • Kaukometsä Jarkko, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 26 • Kolu Marja, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 27 • Kortelainen Satu, SKP, Ehdokasnumero: 11 • Lauttamus Ulla, SDP, Ehdokasnumero: 104 • Levänen Tapio, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 59 • Lindström Tuija Elina, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 72 • Martins Sirpa, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 28 • Niivee Minna, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 74 • Oinonen Lauri, Keskusta, Ehdokasnumero: 87 • Pakarinen Marja, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 29 • Paloniemi Aila, Keskusta, Ehdokasnumero: 88 • Peltonen Tuula, SDP, Ehdokasnumero: 108 • Pernu Ilkka, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 30 • Pulli Terhi, Kokoomus, Ehdokasnumero: 120 • Rönkkö Marju, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 31 • Salminen Kaarina, Itsenäisyyspuolue, Ehdokasnumero: 54 • Simanainen Niina, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 77 • Soininen Elina, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 32 • Takala Pauliina, Keskusta, Ehdokasnumero: 93 • Tuohiniitty Hannes, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 79 • Tynjä Riitta, SKP, Ehdokasnumero: 18 • Välilä Vesa, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 33 Kymen vaalipiiri • Griinari Leena, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 18 • Gröhn Anssi, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 3 • Hämäläinen Pentti, SDP, Ehdokasnumero: 48 • Hänninen Jyri, Kokoomus, Ehdokasnumero: 61 • Helminen Harri, SDP, Ehdokasnumero: 49 • Husu Riitta, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 104 • Jukkara Niina, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 21 • Kujala Sanna, SDP, Ehdokasnumero: 55 • Lähde-Summanen Hanna-Kaisa, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 23 • Laihanen Kauko, Itsenäisyyspuolue, Ehdokasnumero: 83 • Lehto Raul, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 6 • Lindström Jari, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 8 • Merivirta Jorma-Kalevi, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 9 • Pitko Eeva-Riitta, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 10 • Punkkinen Galina, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 25 • Soukkalahti Satu, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 13 • Torkkeli Outi, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 28 • Tuomi Paula, Kokoomus, Ehdokasnumero: 69 • Uhlbrandt Andreas, SKP, Ehdokasnumero: 81 • Urpalainen Anu, Kokoomus, Ehdokasnumero: 70 • Viitaniemi Miska, SKP, Ehdokasnumero: 82 • Von Hertzen Anna, Kokoomus, Ehdokasnumero: 59 Lapin vaalipiiri • Hakomäki Jan-Mikael, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 26 • Hämäläinen Teuvo, Itsenäisyyspuolue, Ehdokasnumero: 77 • Ilves Lasse, Kokoomus, Ehdokasnumero: 43 • Juutinen Timo, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 27 • Karvo Ulla, Kokoomus, Ehdokasnumero: 45 • Kuula Jaana, Keskusta, Ehdokasnumero: 14 • Liikkanen Antti, SDP, Ehdokasnumero: 59 • Myöhänen Minna, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 32 • Nivala Heikki, Keskusta, Ehdokasnumero: 17 • Nordberg Aulis, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 33 • Romo Päivi, Kokoomus, Ehdokasnumero: 48 • Säkkinen Seija, Kokoomus, Ehdokasnumero: 50 • Sormo Rolf (Fred), Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 72 • Törmänen Timo, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 51 • Törrö Terhi, Köyhien asialla, Ehdokasnumero: 79 • Tuhkala Juha, Keskusta, Ehdokasnumero: 21 • Tuomala Kerstin, SKP, Ehdokasnumero: 83 • Tuomi Emmi, SKP, Ehdokasnumero: 84 • Viitala Susanna, Keskusta, Ehdokasnumero: 22 Oulun vaalipiiri • Ahola-Laurila Sirpa, Köyhien asialla, Ehdokasnumero: 92 • Bergström Pia, Kokoomus, Ehdokasnumero: 130 • Haapala Antti, SDP, Ehdokasnumero: 17 • Haapala, Juha, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 61 • Hakala Airi, SDP, Ehdokasnumero: 12 • Hakala Kerttu, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 42 • Harju Yrjö, SDP, Ehdokasnumero: 16 • Hirsikangas Miia, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 43 • Jukkola Jaakko, Itsenäisyyspuolue, Ehdokasnumero: 111 • Kairivaara Mari-Leena, Kokoomus, Ehdokasnumero: 132 • Kamunen Irma, Kokoomus, Ehdokasnumero: 133 • Kansanaho Sirpa, SDP, Ehdokasnumeron: 14 • Ketola Heikki, Kokoomus, Ehdokasnumero: 134 • Kippola Eero, SDP, Ehdokasnumero: 7 • Kohtalo-Törmänen Helena, SDP, Ehdokasnumero: 20 • Kosonen Arja, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 45 • Kyllönen Merja, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 71 • Paasimaa Veli, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 72 • Piirainen Aimo, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 49 • Pohjanrinne Paula, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 50 • Puusaari Ritva, SKP, Ehdokasnumero: 108 • Räihä Seppo, SDP, Ehdokasnumero: 21 • Rajala Lyly, Kokoomus, Ehdokasnumero: 139 • Remes Aimo, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 123 • Salow Elina, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 52 • Sankilampi Jaana, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 125 • Tuppurainen Tytti, SDP, Ehdokasnumero: 5 • Turunen Martti, Kokoomus, Ehdokasnumero: 144 Pirkanmaan vaalipiiri • Aarnio Ulriikka, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 142 • Asikainen Eveliina, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 144 • Asikainen Harri, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 87 • Halonen Riitta, SKP, Ehdokasnumero: 71 • Heinonen Jari, SKP, Ehdokasnumero: 72 • Hollo Taina, SKP, Ehdokasnumero: 73 • Järviluoma Laura, SKP, Ehdokasnumero: 74 • Kajan Maija, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 146 • Kokko Outi, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 91 • Lehikoinen Hannu, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 94 • Leponiemi Kalle, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 96 • Mäkipää Lea, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 60 • Mäki Rauno, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 59 • Moilanen Jani, SKP, Ehdokasnumero: 78 • Nurminen Paula, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 150 • Packalén Petra, SKP, Ehdokasnumero: 80 • Pesä Perttu, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 151 • Pirkkalainen Jaana, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 99 • Puolanne Tarja, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 153 • Repo Anssi, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero:101 • Santala-Köykkä Riitta, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 154 • Siik Kirsikka, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 155 • Tienari Tapio, SDP, Ehdokasnumero: 121 • Tohka Laura, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 103 • Tossavainen Mirva, SKP, Ehdokasnumero: 85 • Virtanen Pertti "Veltto", Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 68 Pohjois-Karjalan vaalipiiri • Erlund Mirja, Kokoomus, Ehdokasnumero: 24 • Jorasmaa Ilpo, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 61 • Kainulainen Ismo, SDP, Ehdokasnumero: 18 • Ketonen Matti, Kokoomus, Ehdokasnumero: 27 • Kettunen Miia, Itsenäisyyspuolue, Ehdokasnumero: 38 • Kinnunen Kristina, Keskusta, Ehdokasnumero: 46 • Laakkonen Anu, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 65 • Leppänen Urpo, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 36 • Mikkonen Krista, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 68 • Niemi Anu, Keskusta, Ehdokasnumero: 50 • Nuutinen Tapani, Keskusta, Ehdokasnumero: 51 • Riikonen Maija, Keskusta, Ehdokasnumero: 54 • Sihvonen Aulikki, Kokoomus, Ehdokasnumero: 30 • Suomalainen Kati, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 37 • Tahvanainen Teemu, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 70 • Vaskonen Martti, SKP, Ehdokasnumero: 9 • Waltzer Katariina, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 21 • Wihonen Jussi, Kokoomus, Ehdokasnumero: 32 • Öystilä Kaija, Kokoomus, Ehdokasnumero: 35 Pohjois-Savon vaalipiiri • Hämäläinen Tuulia, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 62 • Haring Kari, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 61 • Heikkinen Hannakaisa, Keskusta, Ehdokasnumero: 75 • Huuskonen Anja, Kokoomus, Ehdokasnumero: 48 • Ikonen Arsi, SKP, Ehdokasnumero: 40 • Kylänpää Liisa, Köyhien asialla, Ehdokasnumero: 30 • Laatikainen Tarja, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 73 • Luoma Esko, Kokoomus, Ehdokasnumero: 74 • Puurunen Kirsti, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 65 • Raassina Sari, Kokoomus, Ehdokasnumero: 58 • Ruuskanen Anne, SKP, Ehdokasnumero: 44 • Sorjonen Anu, Kokoomus, Ehdokasnumero: 59 • Tuomainen Raimo, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 70 • Virtanen Erkki, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 69 Satakunnan vaalipiiri • Ailasmaa Tapio, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 61 • Heininen Jaana, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 64 • Hiltunen Leea, Kokoomus, Ehdokasnumero: 6 • Holmlund Anne, Kokoomus, Ehdokasnumero: 7 • Lehtimäki Jouni, Kokoomus, Ehdokasnumero: 13 • Lehto Jouni, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 66 • Manner Sirkka-Maria, Keskusta, Ehdokasnumero: 42 • Nevala Antti, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 58 • Nummelin Aki, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 69 • Palomäki Lea, Keskusta, Ehdokasnumero: 43 • Ruponen Susanna, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 72 • Siitonen Heljä, Keskusta, Ehdokasnumero: 44 • Tanner-Virtanen Tanja, SKP, Ehdokasnumero: 92 • Toivanen Aapo, SKP, Ehdokasnumero: 93 • Uusihonko Hannu, Keskusta, Ehdokasnumero: 48 • Väkiparta Maria, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 88 • Vuorenpää Matti, SKP, Ehdokasnumero: 96 • Vuorio Jouko, SKP, Ehdokasnumero: 8 • Östervik Mauri, SKP, Ehdokasnumero: 98 Uudenmaan vaalipiiri • Åberg Gustaf, RKP, Ehdokasnumero: 100 • Ala-Paavola Sinikka, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 37 • Alho Arja, SDP, Ehdokasnumero: 194 • Andersson Claes, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 105 • Auvinen Timo, Keskusta, Ehdokasnumero: 36 • Berg Finn, RKP, Ehdokasnumero: 71 • Bergholm Tapio, SDP, Ehdokasnumero: 193 • Daniel Hans-Christian, Kokoomus, Ehdokasnumero: 270 • Feldt Maria, SDP, Ehdokasnumero: 210 • Feldt-Ranta Maarit, SDP, Ehdokasnumero: 217 • Fogelholm Mikael, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 41 • Forsius Merikukka, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 42 • Fredlund Maarit, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 106 • Gestrin Christina, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 74 • Gran Birgitta, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 107 • Grandin Alexander, SFP/RKP, Ehdokasnumero: 76 • Haaranen Tarja, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 43 • Haataja Seija, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 3 • Häggblom Laura, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 48 • Hakalehto Ilkka, Itsenäisyyspuolue, Ehdokasnumero: 31 • Hanhela Sirkku, Kokoomus, Ehdokasnumero: 271 • Harinen Ari, SDP, Ehdokasnumero: 213 • Hemming Hanna-Leena, Kokoomus, Ehdokasnumero: 274 • Hujanen Kari, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 109 • Huldén Larry, SKP, Ehdokasnumero: 158 • Hurmerinta Kari, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 110 • Jaakkola Milla, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 111 • Jääskeläinen Iiro, SDP, Ehdokasnumero: 202 • Jääskeläinen Jarmo, Kokoomus, Ehdokasnumero: 276 • Jakka Raine, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 112 • Jokinen Anita, Itsenäisyyspuolue, Ehdokasnumero: 32 • Karhula Jukka, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 114 • Karimäki Johanna, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 50 • Karlsson-Finne Anna Lena, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 85 • Kemppi-Virtanen Pirjo, Kokoomus, Ehdokasnumero: 278 • Keskinen Jarmo, Kokoomus, Ehdokasnumero: 279 • Kokko Annika, Kristillisdemokraatit, Ehdokasnumero: 234 • Komonen Jenni, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 116 • Korpi Jarkko, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 9 • Kovanen Juha, SKP, Ehdokasnumero: 162 • Kuntsi Hanna, SDP, Ehdokasnumero: 198 • Kurtti Kaarlo, SKP, Ehdokasnumero: 163 • Kyyrö Marja, Köyhien asialla, Ehdokasnumero:149 • Leka Kaisa, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 55 • Lievemaa Tommi, SKP, Ehdokasnumero: 165 • Lignell Raakel, Kokoomus, Ehdokasnumero: 284 • Lindman Juho, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 121 • Liukkonen Oili, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 122 • Mäkelä Anna, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 57 • Mäkelä Outi, Kokoomus, Ehdokasnumero: 287 • Malkki Kyllikki, Kristillisdemokraatit, Ehdokasnumero: 243 • Männistö Niina, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 15 • Matikainen-Kallström Marjo, Kokoomus, Ehdokasnumero: 285 • Murto Marja-Leena, SDP, Ehdokasnumero: 211 • Oker-Blom Jan Didrik, RKP, Ehdokasnumero: 93 • Orpana Anitta, Kokoomus, Ehdokasnumero: 291 • Oz Lasse, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 17 • Pääkkönen Vesa, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 126 • Parant Mirjami, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 124 • Patinen Jussi, Kokoomus, Ehdokasnumero: 292 • Pelttari Tanja, SKP, Ehdokasnumero: 170 • Perttu Helinä, Kokoomus, Ehdokasnumero: 293 • Peura Sirpa, Kokoomus, Ehdokasnumero: 294 • Pokki Simo, SDP, Ehdokasnumero: 205 • Poutanen Pekka, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 60 • Puoskari Pentti, SDP, Ehdokasnumero: 201 • Pursiainen Terho, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 61 • Rahkola Anne, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 127 • Rajajärvi Anu, SDP, Ehdokasnumero: 196 • Rouhiainen Asko, RKP, Ehdokasnumero: 95 • Ruohonen-Lerner Pirkko, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 22 • Saarivuo-Sirén Maria, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 64 • Salokannel Susanna, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 67 • Salonen Pasi, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 23 • Sandell Annukka, Kokoomus, Ehdokasnumero: 297 • Saramo Jussi, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 131 • Savela Olli, SKP, Ehdokasnumero: 175 • Siltala Hannu, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 132 • Stormbom Lars, RKP, Ehdokasnumero: 98 • Suonperä Arjo, SKP, Ehdokasnumero: 178 • Syrjänen Vesa, Kokoomus, Ehdokasnumero: 299 • Tala Heikki, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 27 • Tyystjärvi Kati, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 135 • Vahasalo Raija, Kokoomus, Ehdokasnumero: 301 • Vaskela Jyrki, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 29 • Viitaniemi Arto, SKP, Ehdokasnumero: 180 • Virta Sari, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 137 • Vuolasranta Miranda, SDP, Ehdokasnumero: 206 • Welin Anja, SKP, Ehdokasnumero: 182 • Wulf Birgitta, Köyhien asialla, Ehdokasnumero: 152 Vaasan vaalipiiri • Haapaoja Arja, Keskusta, Ehdokasnumero: 90 • Hakala Tapio, SKP, Ehdokasnumero: 107 • Heikkilä Katja, SDP, Ehdokasnumero: 51 • Huhta Henrik, Kokoomus, Ehdokasnumero: 129 • Jaskari Jari, Kokoomus, Ehdokasnumero: 130 • Kinnari Raimo O., Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 116 • Kolmonen Reino, SKP, Ehdokasnumero: 108 • Koskinen Eila, SDP, Ehdokasnumero: 54 • Laakso Johanna, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 24 • Lamminkoski Sirkka-Liisa, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 39 • Lammi Taira-Julia, Kokoomus, Ehdokasnumero: 134 • Lepistö Jaakko, SDP, Ehdokasnumero: 57 • Linna Helka, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 26 • Lyyski Toivo, SDP, Ehdokasnumero: 58 • Mieto Juha, Keskusta, Ehdokasnumero: 96 • Nygård Mauri, Itsenäisyyspuolue, Ehdokasnumero: 34 • Palomäki Seppo, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 44 • Pesonen Antti, Itsenäisyyspuolue, Ehdokasnumero: 36 • Renko Anna-Maija, Kokoomus, Ehdokasnumero: 140 • Riikilä Leena, SDP, Ehdokasnumero: 61 • Salo Petri, Kokoomus, Ehdokasnumero: 142 • Tastula Seppo, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 128 Varsinais-Suomen vaalipiiri • Andersson Janina, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 74 • Antikainen Ari, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 92 • Ellä Anne, Kokoomus, Ehdokasnumero: 19 • Elomaa Ritva (Kike), Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 94 • Elo Piia, SDP, Ehdokasnumero: 66 • Eloranta Eeva-Johanna, SDP, Ehdokasnumero: 64 • Hannula Juhani, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 96 • Hartiala Kaija, Kokoomus, Ehdokasnumero: 20 • Hollmén Kimmo, Kokoomus, Ehdokasnumero: 22 • Hongisto Markku, SKP, Ehdokasnumero: 154 • Honkanen Arto, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 2 • Honkasalo Teppo, Itsenäisyyspuolue, Ehdokasnumero: 115 • Hyttinen Marjatta, Itsenäisyyspuolue, Ehdokasnumero: 116 • Kallio Pentti, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 4 • Kanerva Jarkko, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 77 • Kantola Camilla, SKP, Ehdokasnumero: 156 • Korpelainen Nana, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 7 • Kärkkäinen Jukka, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 8 • Karttunen Marjukka, Kokoomus, Ehdokasnumero: 25 • Kiessling Kaija, SKP, Ehdokasnumero: 158 • Laaksonen Henrik, Itsenäisyyspuolue, Ehdokasnumero: 118 • Lahoniitty Armas, SDP, Ehdokasnumero: 62 • Lapintie Annika, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 9 • Laxell Jouko, Kokoomus, Ehdokasnumero: 26 • Lindén Jarmo, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 11 • Peltokorpi Sirke, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 102 • Perho Maija, Kokoomus, Ehdokasnumero: 28 • Puisto Virpa, SDP, Ehdokasnumero: 59 • Rantanen Elina, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 83 • Rasi Jarmo, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 15 • Rinne Pirjo, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 16 • Sjöman Kyösti, Perussuomalaiset, Ehdokasnumero: 106 • Söderlund Nina, Vasemmistoliitto, Ehdokasnumero: 17 • Sorsa Leila, SDP, Ehdokasnumero: 70 • Taimela Katja, SDP, Ehdokasnumero: 61 • Terävä Sini, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 89 • Vainio Anna, Kokoomus, Ehdokasnumero: 34 • Virolainen Anne-Mari, Kokoomus, Ehdokasnumero: 35 • Wallasvaara Martti, Vihreä liitto, Ehdokasnumero: 90

TAIDEKRITIIKKIÄ NETISSÄ!

HEI!

Te ,joita kiinnostaa  useamman kirjoittajan kuvataide-esittelyt, käykääpä
osoitteessa  
http://www.taidelehti.fi/siellä on myös allekirjoittaneen arvio Pehmoerotiikkaa ja Seireenejä-helmikuulla!


Marja

ANNA ÄÄNI ÄÄNETTÖMÄLLE!

Heips!

Nyt meni sitten ääni -sitkeä räkätauti ja yskä saivat voiton -viikonlopun  opetus sujui vielä mosaiikkikurssilla, mutta iltapäivällä kaupassa puhe oli jo kuiskintaa.
Nyt pysyn vuotessa ja luen muiden vaalimenestyksestä juttuja- toki olin ehtinyt kirjoittaa esim SuurJyväskyläläisen vaalimainokseen PROKIRJASTO-jutun ja Vasemmistonaisten PIPPURI-lehteen jutun asunnottomuudesta.

Toimintani kulttuuri-, ja nuorisolautakunnan jäsenenä puhukoon puolestaan.
En usko sirkushuvien ja satunnaisten urheilunäytösten vakuuttavan ainakaan minua äänestäviä.

Nykyinen vaalitapa ei suosi radikaaleja muutoksia tulevassa eduskunnassa-silti aion olla tosissani ehdokkaana, aion äänestää ja yllyttää äänestämään vaaleissa.

Soisi  muutaman uuden naaman menevän läpi esim todella edistämään opiskelijoiden toimeentuloa 
sekä pätkä- , vuokratyöntekijöiden asemaa.Taivastelua on kuultu jo liikaa.

Oikeita Tekoja taiteilijoiden, näyttelijöiden , kuvataiteilijoiden , muusikoiden, kirjailijoiden ja tutkijoiden sosiaaliturvan korjaamisesta tasa-arvoiseksi muiden kansalaisten kanssa.
Nykyiset kansanedustajat ja ministerit  ovat pyöritelleet puheissaan ja työryhmissä edellä mainittuja asioita, mutta mitään konkreettista ei tehty neljän vuoden aikana - PALJON PUHETTA - VÄHÄN VILLOJA!Kaikki uudistukset ovat kilpistyneet Valtiovarainministeriöön.

Seuraavan hallituksen päätehtävä ei suinkaan ole veronkevennykset , harjoitettu veropolitiikka on vienyt meitä 
tasaveron suuntaan - se on erityisen huono pienituloisille.
Ruuan arvonlisäveron reilu alentaminen toisi köyhillekin pötyä pöytään.

Paradoksaalista on, että juuri EU:hun liittymisen luvattiin alentavan elintarvikkeiden hintoja-toisin kuitenkin kävi - ellei sitten tarkoitettu, että vähävaraisille EU-ruoka on 0-alvillista- ilmaista- ei tarvitse kuin jonottaa !

Ilmastomuutokset edellyttävät rajumpia toimia kuin vain pieruenergian käytön edistäminen tai uuden ydinvoimalan rakentaminen- nykyinen pääministerimme totesi MTV:n aamuhaastattelussa ydinvoiman olevan päästötön !!!!! Hohhoijjaa- ei varmaan tällä vuosikymmenellä saastuta ydinjäte Nurmijärven metsikköä , mutta minne ydinjäte muka häviää tai siihen liittyvät lähes ikuiset vaarat nykytiedon valossa.
Voisimmeko ajatella yhteiskuntaa, joka kuluttaisi radikaalisti vähemmän - tämä ei tarkoita ihan Linkolalaista elämäntyyliä, mutta on muita vaihtoehtoja kuin jatkuva kulutuksen lisäys ja luonnonvarojen tuhlaus-
Joo , ajan itse autolla ja paljon , mutta heti kun saan toimeentulon ilman autoa voin harkita taas siirtymistä kävelijäksi.


Äänestä siis naista numero 27 !

Dhuhaisin terveisin vaalivuoteelta!

Marja

PILKUT JA PISTEET VAALIKONEESSA!

Blogiini oli tullut valitusta pilkkujen ja pisteiden ja isojen alkukirjainten käytöstä VAALIKONEVASTAUKSISSA!- vaalikoneita oli 20- vastasin kaikkiin kirjallisin perusteluin.
On se hyvä että ajatukset ja sisällöt ovat kommentoijalle kelvanneet.
Tässä on välimerkkejä niitä kaipaaville
ihan raudasta väännettyjä!
Pilkutus ja välimerkit eivät ole pahin aseeni vaaleissa.
Huutomerkin käytöstä olen saanut eri tahoilta
myönteisiä kommenteja.
Kannattaa lukea tuota blogiani muutama teksti taaksepäin. En aloittanut blogikirjoittelua vaalien vuoksi ja toistaiseksi omat aivoni tuottavat sisältöjä - ei ole tarvinnut kopioida vaaliohjelmista !

Käykää ÄÄÄNESTÄMÄSSÄ NUMEROA 27!

EHDOKAS TAPAA KANNATTAJIAAN!

EHDOKAS TAPAA NELIJALKAISIA KANNATTAJIAAN!
HAU HAU HAU HAU HAU HAU!
ÄÄNESTÄ EHDOKASTA NUMERO 27!
HÄN VASTUSTAA KOIRAVEROA!

VAALIMAINOS!

Pallo on kutistunut , värit ovat kirkastuneet!
Tervetuloa maahanmuuttajat Suomeen!
Äänestä ehdokas numero 27:ää!

SANASTA MIESTÄ SARVESTA HÄRKÄÄ!

Elämää Kirjoista!

Me, joiden elämä ei luonnostaan täyty jännityksestä , salaperäisistä tapahtumista,joudumme tyytymään kirjailijoiden kuvitelmiin , satuihin,taruihin ,novelleihin, romaaneihin.
Usein olemme keskituloisia tai vähätuloisia humanisteja , joiden ajatus harhailee valoa kohti ja hypähtää ikkunankarmilta siintävään vapauteen jne.
Rakastamme vapautta ja välitämme toisista ihmisistä kaikkialla.Pidämme haaveista kiinni ja innostumme punkkulasin ääressä filosofoimaan.

Meillä on ADDIKTI- lukuahmiminen!
Matti Ahde - valtion virallinen addiktivalvoja oleppa tarkkana!

Olemme suurkuluttajia , naisia, miehiä, lapsia, nuoria, vanhoja.
Meitä on paljon.
Meitä varten on luotu erityinen hoitolaitos ; yleinen kirjastolaitos.
Meitä varten valtio pulittaa pitkän centin joka kunnalle kirjastolaitosten perustamista varten- jopa kirjastoautoja huruuttaa pitkin läänejä ainetta toimittamassa - eikä sekään meille riitä - kirjastot pitää täyttää meille ahmateille kaunokirjallisuudella , lastenkirjoilla , tietokirjoilla, musiikilla,- ulkomaisilla ja kotimaisilla, uutuudet pitää hankkia heti!

Eikä sekään riitä !
Herttinen sentään!
Vielä ahmimme sanomalehtiä , maakunnallisia ja valtakunnallisia ja AIKAKAUSLEHTIÄ!Tietolehtiä!
Tämä maksaa paljon - aivan liikaa!

Niinpä yhteisömme tehotaavit , joiden katseen haaveellinen sini on pettävä monet lukuahmatit; kajo onkin näyttöpäätteen sineä!
Tehotaavit ovat puuttuneet ongelmaan isän kädellä ja alkaneet karsia kirjastoja ja kovaan aineeseen valuvia euroja!
He ovat alkaneet kehittää korvaavia keinoja lukuaddiktin tilalle - korvaavia aineita ovat erilaiset mobiilipelit,dvd:t, joita voi nauttia moni yhtäaikaa- viisut- digiboxit -virtuaalimaailma-
Lukuahmimisesta on päätetty kertakaikkiaan tehdä loppu !

Jotkut kamppailevat vielä vastaan !

Yksityinen rahasto SUOMEN KULTTUURIRAHASTO antaa kolmen vuoden aikana 3, 5 miljoonaa euroa kunnille ja kaupungeille, joissa on runsaasti lukuaddiktia potevia kovan aineen hankintaan!
Onneksi kunnat ja kaupungit voivat välttyä vahingollisen aineen ostolta- jos he itse lakkauttavat kirjastoja eivätkä hanki lainkaan aineita -he välttyvät saamasta centin centtiä ja näin lukuhimosta päästään.
Kunnat voivat sijoittaa vapautuneet määrärahat Euroviisupuistoon.
EUROSINGSONGPARK:IIN.

Ja tehotaavit voivat rauhassa jatkaa satujen, tarujen , romaanien ja tietotkirjojen tuhoamista ja tilojen muuttamista virtuaalitaivaiksi ilman pölyä kerääviä , ajatusharhoja aiheuttavia , painettuja opuksia!

Vikinää kuluu hyllyjen välistä , VAPAA , YLEINEN KIRJASTO JA VAPAA ILMAINEN TIEDONSAATAVUUS ON LÄNSIMAISEN DEMOKRATIAN KIVIJALKA !




ALLA FAKTAA VALTIOSTA JA YLEISESTÄ KIRJASTOLAITOKSESTA


Kirjastojen rahoitus

Suomessa yleisten kirjastojen pääperiaatteena on, että kaikille kansalaisille taataan maksuton pääsy tiedon ja kulttuurin lähteille asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta.

Kirjaston omien kokoelmien käyttö kirjastossa ja niiden lainaus on maksutonta. Yleisten kirjastojen keskuskirjaston ja maakuntakirjastojen yleisille kirjastoille antamat kaukolainat ovat maksuttomia.

Muista kirjaston suoritteista kunta voi periä enintään suoritteen omakustannusarvoa vastaavan maksun. Kirjastot voivat periä maksuja käyttösääntöjen vastaisesta toiminnasta, aineiston varauksesta, kopioinnista ja muista erityispalveluista. Kukin kunta päättää itsenäisesti perimiensä maksujen suuruudesta.

Kunnat vastaavat yleisten kirjastopalvelujen järjestämisestä ja ne saavat siihen myös valtionrahoitusta. Kunnat voivat kohdentaa saamansa laskennallisen valtionosuuden harkintansa mukaan.

Kunnille maksettavan laskennallisen käyttökustannusten valtionosuuden lisäksi opetusministeriö avustaa kirjastorakentamista ja kirjastoautojen hankintaa 25-50 prosentilla. Lisäksi maksetaan harkinnanvaraisia avustuksia kirjastojen erityistehtäviin ja erilaisiin hankkeisiin.

Kirjastojen valtionosuusmäärärahat siirretään asteittain vuosina 2003-2011 veikkausvoittovaroista valtion yleiskatteellisiin budjettimäärärahoihin.
Tieteelliset kirjastot ja muut kirjastot

Opetusministeriö myöntää varoja mm. tieteellisten kirjastojen toimintaan ja muuhun tieteen edistämiseen. Tieteellisten ja ammattikorkeakoulujen kirjastojen rahoituksesta päättää kyseinen organisaatio.

Muiden kirjastojen toiminnasta päättää itsenäisesti organisaatio, jota ne palvelevat.

Opetusministeriö käy ohjauksessaan olevien Varastokirjaston ja Näkövammaisten kirjaston kanssa tulosneuvottelut, joissa sovitaan toiminnan tavoitteet sekä talousarvioon esitettävät määrärahat


Lukekaa lisää !

Marja -kirjakoukkuun jäänyt- parantumaton !