TIISTAIN PYÖRTEISSÄ!

NO HARD FEELINGS?!!

Niin.
Kymmenen vuotta sitten minulla oli edellinen näyttely VANHAN NARTUN KOKOELMA Jyväskylässä Galleria Beckerillä - galleria sijaitsi silloin Harmonian kivijalassa vastapäätä rautatieasemaa ja Marja-Liisa oli Gallerian hoitajana.

Jussi Heikkilä purki näyttelyään kun minä saavuin pystyttämään omaani.
Eli mm.Pientä Tapulia ja Aikamiespoika TEUVON puupyörää- molemmat Kuopion taidemuseon kokoelmissa nyt.

Jussilla oli pitkä lasilaatikko seinällä,jonka sisällä oli meren rannalta kerättyä kasvillisuutta???-

Avajaisiini saapui KOLME hlöä , joista yksi oli ystäväni ympäristöhygienikko Kuopiosta, loput Jyväskylästä.Yksi graafikko riensi näyttelyni läpi yläkertaan työskentelemään, toimittaja Liisa Vähäkylä saapui jututtamaan ja kirjoitti mainion artikkelin näyttelystä.Sen koommin ei kovin syvällistä kritiikkiä ole kirjoitettu.

Nautimme usean pullon Suavea- silloinen in-juoma kaikkialla- Alkon viinitarjonta sisälsi tasan neljä edullista, kohtuuhintaista valkoviiniä Suave, Maguaari, Feteasca.
Ja poistuimme viimeisellä junalla Kuopion ravinteleihin jatkoille.

Eli nyt saapui 67 henkilöä enemmän.
Kannatti pitää pitempään taukoa!

Kävin tänään jättämässä lottokupongin kulttuurilautakunnalle eli työhuone- ja työskentelyavustushakemuksen, saa nähdä tärppääkö?
Viime vuonnahan minulla oli vara olla jakamassa niitä vähiä rahoja.......
Nyt en saa puuttua edes erään euroopan suurimman kokoelman vuokra-avustukseen.

Illalla oli taloyhtiön kokous 17.30-19.56.
Viemäriä. Sähköjä. Putkia. Ovilukkoja. Kellareita.Vesieristeitä. Kaapeliteeveetä.


Ja keväiseen tunnelmaan sopii tietenkin elävä kulttuuripoliittinen ohjelman muistutus kolmen vuoden takaa, Lipposen hallituksen ohjelmasta;



Valtioneuvoston periaatepäätös taide- ja taiteilijapolitiikasta

Taiteen merkitys korostuu eriytyvässä, monimuotoistuvassa, kulttuuristuvassa ja teknistyvässä
tietoyhteiskunnassa. Tulevaisuuttamme muokkaa myös globalisaatio ja kansainvälistyminen. Taide
avaa yksilölle luovan itseilmaisun, tunne-elämän kehittämisen ja itseymmärryksen väylän, jonka
kautta yksilö rakentaa myös identiteettiään ja jäsentää todellisuutta. Yhteisölle taide on luovaa,
sosiaalista, kulttuurista ja taloudellista pääomaa. Tulevaisuuden haasteisiin vastaamista edistää
maamme innovaatiopolitiikan laventaminen ja taiteen ymmärtäminen kehityksen strategisena
voimavarana. Tähän liittyvän panostuksen osalta taide on verrannollinen tieteeseen.
Valtioneuvosto on määritellyt taide- ja taiteilijapoliittisen ohjelman tavoitteeksi luovan toiminnan
edistämisen. Hallitusohjelmassa todetaan, että luovan toiminnan kehittämiseksi laaditaan taide- ja
taiteilijapoliittinen ohjelma. Opetusministeriö asetti 5.7.2001 toimikunnan, jonka tehtävänä oli laatia
ehdotus sanotuksi ohjelmaksi. Ohjelman laadinnassa otettiin huomioon viime vuosina eri taiteenaloilla
laaditut ohjelmat. Toimikunta luovutti puheenjohtajansa kansanedustaja Sirpa Pietikäisen
johdolla ehdotuksensa valtioneuvoston taide- ja taiteilijapoliittiseksi ohjelmaksi pääministerille ja
kulttuuriministerille 19.6.2002. Taide- ja taiteilijapoliittinen ohjelma luotaa suomalaisen taide- ja
taiteilijapolitiikan tulevaisuutta ja kehityksen vaatimia toimenpiteitä
Hallitusohjelman ja taide- ja taiteilijapoliittisen ohjelmatoimikunnan ehdotuksen mukaisesti
valtioneuvosto tekee periaatepäätöksen taide- ja taiteilijapoliittisen ohjelman toteuttamisesta.
Periaatepäätöksen kuntia koskevat maininnat ovat niiden itsehallinnollisen aseman huomioon
ottavia suosituksia, jotka tarvittavilta osin tulee käsitellä valtion ja kuntien yhteisessä
neuvottelumenettelyssä.
Periaatepäätöksessä asetettuja tavoitteita toteutetaan kehyspäätösten sekä vuosittain valtion
talousarvion yhteydessä tehtävien mitoitus- ja kohdentamispäätösten puitteissa.
Periaatepäätöksen mukaisesti valmistellaan ja toteutetaan toimenpiteitä sekä tehostetaan ministeriöiden
nykyistä toimintaa luovan toiminnan edistämiseksi seuraavasti:
Ohjelman lähtökohdat
1.
Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan taide ihmisen itseilmaisuna ja
taiteilijoiden luovana työnä on myös yhteiskunnallinen ja taloudellinen resurssi sekä
perustuslaissa tarkoitettuna mahdollisuutena itsensä kehittämiseen myös
sivistyksellinen perusoikeus.
Kansallista innovaatiopolitiikkaa tulisi laventaa taiteen ja kulttuurin suuntaan. Tällaisen
politiikan tavoitteeksi tulee asettaa luova hyvinvointiyhteiskunta,jossa taide on
keskeinen osa yhteiskuntaa uudistavaa ja kehittävää innovaatioperustaa, uuden tiedon,
taidon, osaamisen ja hyvinvoinnin kokonaisuutta, jossa tunnustetaan myös pysyvät
kulttuuriset arvot.
EU:n perustamissopimuksen hengessä kulttuurinen näkökulma tulee ottaa huomioon
kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
2. Valtioneuvoston seuraavaan tulevaisuusselontekoon sisältyy selkeästi taiteen ja
kulttuurin näkökulma. Opetusministeriön tulee käynnistää tutkimus- ja kehittämishankkeita,
jotka liittyvät taiteen ja kulttuurin sosiaalisiin, alueellisiin ja paikallisiin vaikutuksiin
sekä taidekasvatuksen merkitykseen koulutusjärjestelmässä.
2
Lastenkulttuuri ja taidekasvatus
3. Opetusministeriö laatii Taiteen keskustoimikunnan lastenkulttuuripoliittisen
ohjelmaehdotuksen pohjalta ministeriön toimenpide-ehdotukset.
Kuntien tulisi mahdollisuuksien mukaan suunnata kulttuuripalveluja erityisesti lapsille
ja laatia lastenkulttuuripoliittinen ohjelma. Tässä työssä tulee hyödyntää myös
kuntien välisen yhteistyön tarjoamat mahdollisuudet.
Opetusministeriössä laaditun ehdotuksen pohjalta toimii valtakunnallinen
lastenkulttuurikeskusten verkosto. Verkostoa kehitettäessä otetaan huomioon kielivähemmistöjen
tarpeet.
4. Jokaiselle lapselle ja nuorelle on tärkeä turvata kaikille yhteisinä oppiaineina
tarpeellinen taideaineiden opetus kaikilla peruskoulun luokka-asteilla. Taideaineiden
opetusta on järjestettävä myös yleissivistävässä ja ammatillisessa toisen asteen
koulutuksessa. Taide on lisäksi tuotava koulujen opetusympäristöihin sekä -
menetelmiin ja -sisältöihin.
Peruskoulun taideopetuksessa ja taiteen perusopetuksessa kunnat voisivat
hyödyntää aineenopettajien asiantuntemusta jo pienten lasten opetuksessa ja
painottaa taideaineiden opetusta, jotta opettajiksi ja vierailijoiksi saataisiin lisää
ammattinsa osaavia, innostavia ja valovoimaisia ammattilaisia.
Taideaineita opettavien opettajien ammatillisen koulutuksen ja heidän sekä muiden
alan ammattilaisten täydennyskoulutuksen tulee antaa valmiuksia käyttää opetusmenetelmiä,
jotka tukevat lasten ja nuorten luovien kykyjen, tunne-elämän ja kulttuurisen
ymmärryksen kehittymistä. Vastuutahoina asiassa ovat opetushallitus ja yliopistot ja
alan muu koulutus.
Lisätään muiden taiteenalojen kuin musiikin opetusyksiköitä taiteen perusopetuksen
piirissä siinä määrin kun taloudellista liikkumavaraa syntyy. Vastuutahona toimii
opetusministeriö.
Opetushallituksen tulee antaa taiteen perusopetuksen valtakunnallisten opetussuunnitelmien
perusteet laajan oppimäärän osalta.
5. Kuntien tulisi mahdollisuuksien mukaan tukea lasten- ja nuortenkulttuuriin liittyvää
koulun ulkopuolista toimintaa kuten iltapäiväkerhotoimintaa niin, että myös pienillä
paikkakunnilla lapsilla ja nuorilla olisi mahdollisuus ohjattuun luovaan ilmaisuun.
Koulujen, taiteen perusopetusta antavien yksikköjen, taidelaitosten ja kirjastojen yhteistyötä
taidekasvatuksessa tulee lisätä. Opetusministeriössä laaditaan luovuus- ja
kulttuurikasvatusstrategia, jonka avulla edistetään taidekasvatusta yhdessä eri toimijoiden
kanssa.
Kulttuurinen monimuotoisuus
6. Suomenruotsalaisen kulttuurin rakenteiden tukeminen ja edelleen kehittäminen on
maamme julkisen kulttuuripolitiikan perustehtäviä.
3
7. Opetusministeriö varaa erityisresursseja maahanmuuttopoliittisten linjaustensa
toimeenpanemiseksi. Linjausten mukaisesti:
- Vähemmistökulttuuritarpeet otetaan aikaisempaa paremmin huomioon osana kulttuurin
ja taiteen tukemisen yleisiä järjestelmiä sekä kulttuuri- ja taidelaitosten toimintaa;
- Maahanmuuttajien kulttuurisista tarpeista huolehditaan maahanmuuton lisäännyttyä.
Kehitetään järjestelmiä etnisiin ryhmiin lukeutuvien ammattitaiteilijoiden ja heidän
järjestöjensä toiminnan tukemiseksi.
Palveluiden saavutettavuus ja elinympäristö
8. Opetusministeriö laatii toimenpideohjelman kulttuurin saavutettavuuden lisäämiseksi
julkisissa taide- ja kulttuurilaitoksissa.
Opetusministeriö organisoi vammaiskulttuurin edistämistoimet valtionhallinnossa.
Alueen oman kulttuuritoiminnan edellytyksiä parannetaan.
9. Luovan hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa korostuu julkisen sektorin yhteinen
vastuu edellytysten luomisesta kansalaisten kulttuurisille peruspalveluille. Tämä
edellyttää, että
- Taidelaitosverkon toiminnan ja sen kehittämisen edellytyksiä vahvistetaan. Laitosten
kehittämistyön osana tehostetaan palvelujen tavoitettavuutta niin alueellisesti kuin
myös erilaisille yleisöille, eri ikäluokille ja erityisryhmille. Lisäksi edistetään taidelaitosten
sekä niiden ulkopuolisen kentän ja kulttuuritapahtumien vuorovaikutusta ja tavoitteellista
yhteistyötä. Tuetaan tähän liittyviä pilotti-hankkeita ja erilaisten hyvien
toimintakäytäntöjen leviämistä.
- Valtionosuusjärjestelmän ulkopuolisen taiteen kentän toimintaedellytyksiä tuetaan ja
vahvistetaan. Tämän kentän eri alojen taidetoiminta sekä monitaiteellinen ja ryhmämuotoinen
taiteellinen työskentely laajentaa kulttuuripalvelujen alaa ja muotoja. Monipuolisten
taiteellisten lähtökohtien turvaaminen edellyttää taiteilijoiden ja taiteilijaryhmien
kotimaisen ja kansainvälisen liikkuvuuden tukemista.
10. On tärkeää pyrkiä edelleen vahvistamaan kansalaisten tosiasiallisia mahdollisuuksia
vaikuttaa omaa ympäristöään koskeviin ratkaisuihin.
Tulee kehittää keinoja systemaattisempaan arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön
arkkitehtonisen laadun arviointiin. Arvioinnin tulee lähteä laajasti hyvän kulttuurielämän
näkökulmasta. Eri alojen lainsäädännön valmistelussa tulee ympäristövaikutusten
arviointiin sisällyttää myös säädösten vaikutus elinympäristön arkkitehtoniseen
laatuun.
Taiteen soveltava käyttö
11. Kannustetaan työyhteisöjä taiteen mahdollisuuksien käyttämiseen ja taidepalvelujen
hyödyntämiseen työssä viihtymisen ja jaksamisen parantamiseksi. Työympäristöjen
hyvä ja ihmislähtöinen suunnittelu ja taiteen käyttäminen myös työpaikkojen sisustuksessa
ja varustuksessa on tärkeää.
Opetusministeriön ja työministeriön tulee yhteistyössä kehittää uusia toiminnan
muotoja työttömien ja muutoin työelämän ulkopuolella olevien taidetarpeisiin vastaamiseksi.
4
12. Julkisen vallan vastuu laadukkaasta elinympäristöstä edellyttää lainsäädännön ja
muun viranomaisohjauksen lisäksi esikuvallista roolia koko rakennusalalle. Julkisen
vallan oman toiminnan tulee sisältää hyvään ympäristöön kannustavia käytäntöjä.
Esimerkkinä tällaisista käytännöistä on prosenttiperiaate. Taiteilijoiden ammattitaito
on otettava prosessiin mukaan jo suunnitteluvaiheessa. Pyritään kannustamaan
kuntia ja rakennusalan yrityksiä periaatteen käyttöön.
Tuetaan valtion taidehankintoja julkisiin rakennuksiin ja tiloihin ympäristön esteettisyyden
lisäämiseksi.
13. Tuloksekkaaksi osoittautunutta Terveyttä kulttuurista -toimintaa jatketaan sekä julkisen
sektorin että kansalaisyhteiskunnan toimin. Valtio huolehtii verkoston toiminnan
edistämisestä opetus-, sosiaali- ja terveys- sekä ympäristöministeriön yhteistyönä.
Tähän liittyen selvitetään rahoitusmalli, joka turvaa toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen.
Eräs keino voi olla alueellisten taidetoimikuntien toiminnan tukeminen asiassa.
Terveyttä kulttuurista toiminnan edistämiseksi selvitetään prosenttiperiaatteen toteuttamisen
mahdollisuus myös sosiaali- ja terveystoimen rakentamishankkeissa.
Taide, elinkeinoelämä ja aluekehittäminen
14. Kotimaisten yritysten pieni yrityskoko ei vielä rohkaise osaamisen erikoistumiseen,
tutkimus- ja kehityshankkeisiin panostamiseen eikä kansainvälistymiseen. Nämä
ovat myös alueita, joille yksityistä rahoitusta ja pääomasijoitustoimintaa sekä julkista
panostusta ensisijaisesti tarvitaan. Keskeistä on myös kehittää näiden rahoitustoimijoiden
verkostoitumista. Pienyritystoiminnan edistämisellä luodaan paremmat
edellytykset myös kulttuurialan yritystoiminnalle.
Valtion ja muiden tahojen teknologiaan ja kehitystoimintaan suuntautuvaa rahoitusta
olisi tärkeää ohjata aiempaa enemmän sisältötuotantojen rahoitukseen ja näin
rahoittaa esimerkiksi AV-kulttuurin hankkeita. Digitaalisen tekniikan myötä tulleiden
uusien teknisten sovellutusten rinnalle joudutaan kehittämään osittain tai kokonaan
uudella tekniikalla toteutettuja sisältöjä.
Kotimaisen elokuvan yleisöpohja on laajentunut ja tekninen kehitys luo sille edelleen
kehittyviä mahdollisuuksia. Elokuvatuotannolla on kulttuurisen merkityksen lisäksi
myös taloudellisia ja työllistäviä vaikutuksia. Turvataan kotimaisen elokuvan monipuolisuus
ja laatu. Myös elokuvan vientiä tulee tukea.
15. Kehittynyt taide ja kulttuuri on yritysten toimintaympäristöön liittyvä voimavara. Nopeasti
kehittyvillä innovatiivisilla yritystoiminnan alueilla kuten tietotekniikan ja erilaisten
yleisölle tarjottavien palveluiden tuotekehityksessä taide avaa vielä käyttämättömiä
mahdollisuuksia. On tärkeää ideoida uusia tapoja taiteen tekijöiden huomioimiseksi ja
käyttämiseksi yritystoiminnassa. Tässä keskeisessä asemassa ovat toisaalta taiteen
rahoittajat ja tuottajat toisaalta taas se väliporras, joka välittää taiteellisia osaamista
ja ammattitaitoa tuotantoprosesseihin ja yleisöjen tietoisuuteen. Tässä väliportaassa
toimivien henkilöiden kouluttamiseen ja välittäjäportaan organisatoriseen kehittämiseen
tulisi koulutus- ja taidepolitiikassa kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.
16. Muotoiluosaamisen kohdalla korostuvat opetuksen, tutkimuksen ja yritysten tuotekehitystoiminnan
keskinäinen vuorovaikutus. Muotoilun käytön lisäämiseksi tarvitaan
osaamisen siirron mekanismeja ja eri tahojen välistä yhteistyötä sekä selkeää työnjakoa.
5
Kehitetään luovan osaamisen tuotteistamiseen ja kaupallistamiseen keskittyvää
yrityshautomoverkostoa, joka muodostuu alan erityispiirteet huomioon ottavasta
palvelukonseptista.
Taiteen, taidekäsityön, muotoilun ja arkkitehtuurin mahdollisuudet liitetään laadukkaan,
esteettömän ja esteettisesti korkealuokkaisen ympäristön rakentamiseen.
Käsityön aseman vahvistamiseksi laaditaan oma toimenpideohjelmansa, jonka tavoitteena
on käsityön merkityksen kasvattaminen kannattavana työnä.
17. Kulttuuri on mahdollisuus ja voimavara alueiden kehittämisessä. Se tulee sisällyttää
"syrjästä esiin" -periaatteen mukaisesti erilaisiin alueellisiin kehittämisohjelmiin ja
aluepolitiikkaa toteuttaviin valtakunnallisiin tavoiteohjelmiin. Myös määrärahatarpeissa
taide- ja kulttuurialan hankkeet on otettava huomioon.
Opetusministeriön ja sisäasiainministeriön tulee toimia yhteistyössä niin, että seuraavalla
hakukierroksella saadaan lisää taide- ja kulttuurialan ohjelmia osaamiskeskusohjelmiin.
18. EU:n rakennerahasto-ohjelmiin liittyvissä maakunnallisissa yhteistyöryhmissä tulisi
olla kattava taide- ja kulttuurialojen asiantuntemus niin, että saadaan syntymään uudenlaista
hedelmällistä vuoropuhelua taiteen ja muiden alueellisten kehittämisnäkökulmien
välillä. Alueellisten taide- ja kulttuurialan toimijoiden, erityisesti alueellisten
taidetoimikuntien asemaa ja niiden resursointia tulee vahvistaa.
19. Residenssitoiminta on tärkeä toimintamuoto sekä taiteilijoille että myös toimintaan
osallistuville paikkakunnille ja niiden kehitystyölle. Toiminnan ja sen edellytysten
kehittäminen on tärkeä osa maamme taiteen kansainvälistymisen tukemista.
Luova työ ja osaaminen
20. Ohjelmassa katsotaan, että tärkeä keino niin taiteilijan asemaan kuin koko taidepolitiikkaankin
liittyvien tavoitteiden eteenpäin viemiseksi on hallinnonalojen lisääntyvä
yhteistyö. Taiteilijoita koskevia ratkaisuja tulee tehdä asialähtöisesti, ei niinkään
hallinnollisten rajojen mukaan. Hallinnonalojen välisen yhteistyön lisäämiseksi luodaan
pysyvä mekanismi (esim. neuvottelukunta), jonka puitteissa taiteilijoiden asemaan
liittyviä kysymyksiä tuodaan esille ja viedään eteenpäin. Vastuutahona toimii
opetusministeriö ja järjestelmä käynnistetään vuoden 2003 aikana Taisto II –seurantatyöryhmän
päätettyä työskentelynsä.
21. Taiteen koulutuksessa tulee erityistä huomiota kiinnittää korkea-asteen koulutukseen.
Tällä turvataan taiteilija-ammattiin haluavien mahdollisimman korkeatasoinen koulutus,
luodaan edellytykset laadukkaalle taidetoiminnalle sekä vahvistetaan taiteen näkyvyyttä
yhteiskunnassa.
Eri koulutusasteiden ja koulutusyksiköiden välistä yhteistyötä tulee lisätä. Samoin
koulutuslaitosten välistä työnjakoa ja koulutuksen tavoitteita tulee selkeyttää. Taiteen
koulutuksen kokonaisarvio käynnistetään opetusministeriön aloitteesta vuonna 2003
Opetusministeriössä on käynnistynyt syksyllä 2001 työryhmätyö musiikkialan
koulutustarveselvityksen merkeissä. Samoin on tekeillä muotoilualan koulutustarvekartoitus.
Opetushallitus on laatinut arvion toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta.
Vastaavanlaisia selvityksiä tarvitaan myös muilta aloilta ja niiden perusteella
6
harkitaan uusien taiteen ammattikoulutusta antavien yksiköiden perustamista.
Koulutustarveselvitysten käynnistysvastuu on opetusministeriöllä ja tällaista seurantaa
tulee harjoittaa systemaattisesti.
22. Taidealojen täydennyskoulutus on tärkeää taiteen kentän uusiutumisen kannalta.
Selvitetään, millaisella rahoitusmallilla taataan taiteilijakunnan mahdollisuus osallistua
koulutukseen.
23. Ammatillinen peruskoulutus ja/tai täydennyskoulutus tulee organisoida tai selvittää
sellaisten taiteenalojen osalta, joissa koulutus on puutteellista. Näistä aloista on tehty
ehdotuksia sekä taiteenalakohtaisissa ohjelmissa että kuulemistilaisuuksissa. Nämä
uudistustarpeet toteutetaan jo olemassa olevissa oppilaitoksissa. Uudet koulutustarpeet
selvitetään opetusministeriössä vuoden 2003 aikana.
Suora taiteilijatuki
24. Yleisenä tavoitteena on taiteilijoiden apurahamahdollisuuksien lisääminen, jolla turvataan
luovan taiteellisen työn harjoittamisen edellytykset. Tämä tapahtuu mm. toteuttamalla
ehdotukset kirjastoapurahojen laajentamisesta (erillismääräraha säveltaiteen
kirjastoapurahojen tapaan), näyttöapurahamäärärahan lisäämisestä sekä taiteilijaapurahojen
tasokorotuksesta. Opetusministeriö vastaa apurahoituksen kehittämisestä.
25. Käynnistetään opetusministeriön, kuntien kulttuurihallinnon ja taiteilijajärjestöjen
yhteistyönä työtilojen lisäämiseen tähtäävä hanke. Hankkeen tavoitteena on taata
paremmat työskentelytilat eri alojen taiteilijoille. Työssä hyödynnetään mm. Suomen
Taiteilijaseuran Ateljeesäätiön selvitystä ja ohjelmallisia ehdotuksia. Työtilojen
aikaansaaminen edellyttää erillistä julkista tukea. Yhteistyössä aloitteentekijänä toimii
opetusministeriö ja hanke käynnistetään vuoden 2003 aikana.
Sosiaaliturva ja verotus
26. Ryhdytään tarvittaviin lainsäädäntötoimiin VEL -eläkeoikeuden liittämiseksi vähintään
viiden valtion taiteilija-apurahavuoden kertymiin. Eläkeoikeus liittyisi kuhunkin viiden
vuoden kertymään. Myös apurahojen ja tekijänoikeuskorvausten kohtelu eri etuuksia
saataessa on saatettava yhdenmukaiseksi. Opetusministeriö vastaa yllä mainittujen
ehdotusten eteenpäin viemisestä.
Taiteilijoiden työllisyys
27. Taiteen soveltavan käytön tulee heijastua taidekoulutuksen sisällöissä siten, että
soveltavan käytön mahdollisuuksille annetaan opetuksessa nykyistä suurempi merkitys.
Tavoitteena on lisätä harkinnanvaraisia määrärahoja, joiden avulla voidaan tukea
mm. taiteen soveltavaan käyttöön liittyviä projekteja. Valmisteluvastuu asiassa kuuluu
opetusministeriölle ja soveltuvin osin muille ministeriöille.
Opetusministeriö käynnistää yhteistyössä työministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön
kanssa kokeiluhankkeen, jossa taiteilijat, manageri/tuottajatoiminta sekä
7
taiteen välityspalvelut yhdistyvät. Hankkeen avulla pyritään parantamaan taiteen
saatavuutta, taiteilijoiden työllisyyttä sekä lisäämään taiteen soveltavaa käyttöä esimerkiksi
hoitolaitoksissa.
Tekijänoikeudet
28. Valtioneuvoston tulee huolehtia, että tekijänoikeussuoja säilyy vahvana muuttuvassa
toimintaympäristössä ja siinä otetaan huomioon tekninen kehitys. Taiteellisen toiminnan
perustana on tekijänoikeuden kunnioittaminen. Myös tekijänoikeuden valvontaan eri aloilla
tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Suomella (opetusministeriöllä) tulee jatkossakin olla aktiivinen rooli tekijänoikeussuojan
tasapainoisessa kehittämisessä kaikilla kansainvälisillä henkisen omaisuuden sekä kulttuuri-
ja kauppapolitiikan foorumeilla.
Kansainvälisyys
29. Varataan erillinen määräraha opetusministeriölle, joka käynnistää eri taiteenalojen
kansainvälisen esittämisen sekä kansainvälisen yhteistuotannon edistämiseen tähtäävän
hankkeen. Lisäksi vahvistetaan olemassa olevien taiteen vienti- ja tiedotuskanavien
resursointia.
Selvitetään voitaisiinko opetusministeriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön yhteistyönä
käynnistää kehittämishanke, jonka avulla kehitetään markkinaperusteisen taiteen vientiedellytyksiä.
Taiteilijakunnan moninaisuus
30. Nuorten taiteilijoiden tukemiseksi tarvitaan erillisiä tuotanto- ja tukijärjestelmiä, jotka
mahdollistavat uransa alussa olevien pääsemisen paremmin kiinni ammatilliseen toimintaan.
Yksi tällainen tukimuoto olisi nuorille taiteilijoille suunnattu starttiraha. Selvitetään
mahdollisuutta aloittaa starttirahakokeilu opetusministeriön/taiteen keskustoimikunnan
ja kauppa- ja teollisuusministeriön yhteistyönä vuoden 2004 alusta.
Vastuu hankkeen suunnittelusta ja kustannusvaikutusten arvioinnista on opetusministeriöllä.
31. Taide-elämässä tarvitaan aloitteita, jotka tukevat ja ottavat huomioon lisääntyvän
kulttuurisen monimuotoisuuden. Opetusministeriön toimesta selvitetään, millainen
tukimuoto olisi tarkoituksenmukaisin monikulttuurisen taidetoiminnan tukemiseksi.
Taiteen edistäminen
32. Jotta taide voi parhaiten toimia luovan hyvinvointiyhteiskunnan kehittämisessä, tulee
sen taloudellisista perusedellytyksistä huolehtia. Taide- ja muussa yhteiskuntapolitiikassa
tulee panostaa taiteelliseen luovuuteen ja sen innovatiiviseen, yksilöä ja yhteisöä
kehittävään rooliin sekä taiteen laajaan saatavuuteen.
8
33. Valtioneuvoston taide- ja taiteilijapoliittisen periaatepäätöksen mukaisesti päämääränä
on vastaava kansainvälinen edelläkävijäasema yhteiskunnallisen
innovaatioresurssin luomisessa kuin tieteessä.
Tavoitteena on siirtää taidelaitosten lakisääteisiä valtionosuuksia nykyistä enemmän
budjettivaroin katettavaksi.
34. On tärkeää kehittää julkisen sektorin ja yksityisen sektorin monipuolista yhteistyötä ja
verkostoitumista taiteen edistämisessä. Näin on mahdollista tuottaa monenlaisia etuja
- taiteen kentän toimijoiden ja rahoittajien kesken;
- eri rahoittajatahojen eli julkisen vallan, elinkeinoelämän ja säätiökentän kesken;
- round-table -tyyppisenä verkostoitumisena, joka voisi olla luonteva tapa tuottaa
luovaa julkinen/yksityinen -kumppanuusajattelua
- foorumeina myös yritysten ja yksityisten kansalaisten lisääntyvälle osallistumishalukkuudelle
ja kansalaisyhteiskunnan aktiviteeteille.
Opetusministeriö selvittää milloin julkisen vallan on tarpeen toimia tällaisen verkostoitumisen
aloitteentekijänä.
Taidehallinnon kehittäminen
35. On tärkeää, että taiteen keskustoimikunnalla on mahdollisuus joustavasti arvioida ja
kehittää taiteenedistämisjärjestelmän kattavuutta (esimerkiksi jaostorakenteen laajentamistarve)
ja sen muuta toimivuutta.
Alueellisten taidetoimikuntien ja niiden henkilöstön hallinnollinen asema selkiytetään
ottaen huomioon taide- ja taitelijapoliittisen toimikunnan esittämät tavoitteet ja
arviointitarpeet.
Taide- ja taiteilijapolitiikan seurannan ja arvioinnin kehittäminen
36. On tärkeää, että opetusministeriö kehittää aktiivisesti taide- ja kulttuuripolitiikan
seurantaa ja arviointia. Sen tulisi laatia pikaisesti tälle alueelle arviointiohjelma ja -
strategia ja määritellä myös kiireellisimmät arviointikohteet.
37. Taide- ja kulttuuripalveluiden arviointia aletaan tehdä peruspalvelujen arvioinnin
osana. Arvioinnissa tulee olennaisena elementtinä olla valtion ja kuntasektorin yhteistoiminta.
Arvioinnin kehittäminen alueellisten taidetoimikuntien ja muiden alueellisten
sekä valtakunnallisten toimijoiden yhteistyönä on tärkeää.
38. Viime vuosien aikana suoritetun taide- ja taiteilijapoliittisen ohjelmatyön aineistoja
hyödynnetään edelleen taide- ja taiteilijapolitiikan päätöksenteossa ja sen seurantaja
arviointityössä. Nyt käsillä olevan ohjelman seurantaa ja arviointia varten tulee nimetä
toimeenpano- ja seurantaryhmä.
9
STATSRÅDETS PRINCIPBESLUT OM KONST- OCH KONSTNÄRSPOLITIKEN
Konstens betydelse framhävs i det allt mer differentierade, pluralistiska, kulturaliserade och
teknologiserade informationssamhället. Vår framtid formas också av globaliseringen och
internationaliseringen. För individen öppnar konsten en plattform för skapande självuttryck och
utveckling av känslolivet och självförståelsen och därigenom förmågan att bygga sin identitet och
strukturera verkligheten. För gemenskapen är konsten kreativt, socialt, kulturellt och ekonomiskt
kapital. För att vi skall kunna svara på framtida utmaningar krävs att landets innovationspolitik
vidgas och att konsten förstås som en strategisk resurs i utvecklingen. I fråga om satsningarna i
samband med detta bör konsten jämföras med vetenskapen.
Målet för det konst- och konstnärspolitiska programmet skall enligt statsrådet vara att främja
kreativ verksamhet. I regeringsprogrammet sägs att ett konst- och konstnärspolitiskt program skall
utformas för att utveckla förutsättningarna för kreativ verksamhet. Undervisningsministeriet tillsatte
den 5 juli 2001 en kommission med uppgift att utarbeta ett förslag till nämnda program. När
programmet uppgjordes beaktades de senaste årens program inom olika konstområden. Under
ledning av ordföranden, riksdagsledamot Sirpa Pietikäinen, överlämnade kommissionen förslaget
till statsrådets konst- och konstnärspolitiska program till statsministern och kulturministern den 19
juni 2002. Det konst- och konstnärspolitiska programmet lotsar den framtida finländska konst- och
konstnärspolitiken samt de åtgärder som behövs för utvecklingen.
I enlighet med regeringsprogrammet och konst- och konstnärspolitiska programkommissionens
förslag fattar statsrådet ett principbeslut om att fullfölja det konst- och konstnärspolitiska
programmet.
De punkter i beslutet som gäller kommunerna är rekommendationer som beaktar kommunernas
självstyrelse och som till nödvändiga delar skall behandlas inom förhandlingsförfarandet mellan
staten och kommunerna.
De mål som angetts i principbeslutet genomförs inom ramen för rambesluten samt de
dimensionerings- och allokeringsbeslut som årligen fattas i samband med statsbudgeten.
I enlighet med principbeslutet bereds och vidtas åtgärder samt effektiviseras ministeriernas
nuvarande verksamhet i syfte att främja kreativ verksamhet som följer:
Utgångspunkter
1. Enligt statsrådets principbeslut är konsten som individens självuttryck och konstnärernas
skapande arbete även en samhällelig och ekonomisk resurs samt som en sådan möjlighet att
utveckla sig själv som avses i grundlagen en grundläggande kulturell rättighet.
Den nationella innovationspolitiken bör vidgas i riktning mot konst och kultur. Som mål för denna
politik sätts ett kreativt välfärdssamhälle där konsten utgör en central del av den
samhällsförnyande och -utvecklande innovationsbasen, en helhet bestående av ny kunskap,
färdighet, kompetens och välfärd där även bestående kulturvärden erkänns.
Enligt andan i EU:s grundfördrag bör den kulturella aspekten beaktas i allt samhälleligt
beslutsfattande.
2. Statsrådets nästa framtidsredogörelse har ett tydligt konstnärligt och kulturellt perspektiv.
Undervisningsministeriet sätter i gång forsknings- och utvecklingsprojekt som ansluter sig till
konstens och kulturens sociala, regionala och lokala verkningar samt till betydelsen av
konstfostran i utbildningssystemet.
10
Barnkultur och konstfostran
3. Utifrån det barnkulturpolitiska programförslag som Centralkommissionen för konst lagt fram
utarbetar undervisningsministeriet sina åtgärdsförslag.
Kommunerna bör i mån av möjlighet rikta kulturtjänster särskilt till barn och utarbeta ett
barnkulturpolitiskt program. I arbetet utnyttjas även de möjligheter ett samarbete mellan
kommunerna erbjuder.
Utifrån ett förslag från undervisningsministeriet finns ett riksomfattande nät av barnkulturcentrum.
När nätet utvecklas tas hänsyn till språkminoriteternas behov.
4. Det är viktigt att alla barn och unga på alla årskursstadier i grundskolan tillförsäkras nödvändig
undervisning i konstämnen som för alla elever gemensamma ämnen. Undervisning i konstämnen
skall ordnas även i den allmänbildande utbildningen och yrkesutbildningen på andra stadiet.
Konsten skall också inkluderas i skolornas inlärningsmiljö, inlärningsmetoder och -innehåll.
I grundskolans konstundervisning och i den grundläggande konstundervisningen kunde
kommunerna dra nytta av ämneslärarnas sakkunskap redan i undervisningen av små barn och
betona undervisningen i konstämnen, så att fler professionella yrkeskunniga, inspirerande och
ljusstarka krafter lockas till dem som lärare och gästande förmågor.
Yrkesutbildningen för lärare i konstämnen och fortbildningen för dem och för andra professionella i
branschen skall ge färdigheter att använda undervisningsmetoder som stöder utvecklingen av
barnens och de ungas skapande förmåga, känsloliv och kulturella förståelse. Ansvariga instanser
är utbildningsstyrelsen och universiteten och övrig utbildning inom branschen.
Undervisningsenheterna för andra konstområden än musiken utökas inom den grundläggande
konstundervisningen i den utsträckning ekonomisk rörelsefrihet uppstår. Ansvarig instans är
undervisningsministeriet.
Utbildningsstyrelsen skall meddela riksomfattande grunder för läroplanerna i den grundläggande
konstundervisningen i fråga om den längre lärokursen.
5. Kommunerna bör i mån av möjlighet stödja sådan verksamhet utanför skolan, t.ex. verksamhet
med eftermiddagsklubbar, som ansluter sig till barn- och ungdomskultur så att även barn och unga
på små orter har möjlighet till handledda skapande uttrycksformer.
Samarbetet inom konstfostran mellan skolor, enheter som ger grundläggande konstundervisning,
konstinstitutioner och bibliotek skall ökas. Vid undervisningsministeriet utarbetas en strategi för
kreativitets- och kulturfostran med vars hjälp konstfostran främjas tillsammans med olika aktörer.
Kulturell mångfald
6. Stödet till och vidareutvecklingen av strukturerna i den finlandssvenska kulturen hör till de
grundläggande uppgifterna i landets offentliga kulturpolitik.
7. Undervisningsministeriet avsätter specialresurser för verkställigheten av de invandrarpolitiska
riktlinjerna. Riktlinjerna går ut på följande:
- Minoritetskulturernas behov beaktas i högre grad än tidigare som en del av de allmänna
stödsystemen för kultur och konst och av kultur- och konstinstitutionernas verksamhet.
11
- Invandrarnas kulturella behov ses till sedan inflyttningen har ökat. Det utvecklas system till stöd
för verksamhet hos yrkeskonstnärer som räknar sig till etniska grupper och för verksamhet i deras
organisationer.
Tillgången till tjänster och livsmiljön
8. Undervisningsministeriet utarbetar ett åtgärdsprogram för att öka tillgången till kultur i offentliga
konst- och kulturinstitutioner.
Undervisningsministeriet organiserar sådana funktioner inom statsförvaltningen som främjar
handikappkultur. Förutsättningarna för den egna kulturverksamheten på området förbättras.
9. I byggandet av ett kreativt välfärdssamhälle framhävs den offentliga sektorns gemensamma
ansvar för att det skapas förutsättningar för kulturella bastjänster till medborgarna. Detta förutsätter
att
- villkoren för verksamhet och utveckling inom nätet av konstinstitutioner stärks. Som ett led i
arbetet att utveckla institutionerna effektiviseras tillgången till tjänsterna både regionalt och för olika
publik, åldersgrupper och specialgrupper. Dessutom främjas växelverkan och ett målinriktat
samarbete mellan konstinstitutionerna och fältet och externa kulturevenemang. Pilotprojekt som
ansluter sig härtill och spridning av olika slag av god verksamhetspraxis understöds.
- verksamhetsvillkoren för den konst som faller utanför statsandelssystemet stöds och förbättras.
Konstverksamheten inom olika områden på detta fält samt multikonstnärligt arbete och konstnärligt
arbete i gruppform breddar kulturtjänsternas område och former. Tryggandet av mångsidiga
konstnärliga utgångspunkter förutsätter stöd för konstnärernas och konstnärsgruppernas rörlighet i
hemlandet och internationellt.
10. Det är viktigt att sträva efter att ytterligare förstärka medborgarnas reella möjligheter att inverka
på lösningar som gäller den egna miljön.
Metoder utvecklas för en mer systematisk utvärdering av arkitekturens och den byggda miljöns
arkitektoniska kvalitet. Utvärderingen bör utgå från ett gott kulturliv i bred bemärkelse. I
beredningen av lagstiftning på olika områden bör miljökonsekvensbedömningen även omfatta
bestämmelsernas inverkan på livsmiljöns arkitektoniska kvalitet.
Tillämpad användning av konst
11. Arbetsgemenskaper uppmuntras att använda konstens möjligheter och utnyttja konsttjänster
för att förbättra trivseln och hälsan i arbetet. En god och människocentrerad planering av
arbetsmiljön och konsten som en del av inredningen och utrustningen även på arbetsplatsen är
viktigt.
Undervisningsministeriet och arbetsministeriet bör i samråd utveckla nya former av verksamhet för
att möta konstbehovet hos arbetslösa och andra som står utanför arbetslivet.
12. Det allmännas ansvar för en kvalitativ livsmiljö förutsätter förutom lagstiftning och annan
myndighetsstyrning rollen av förebild för hela byggbranschen. Det allmännas egen verksamhet
skall innehålla en praktik som uppmuntrar till en god miljö. Ett exempel på sådan praktik är
procentprincipen. Konstnärernas yrkesskicklighet skall tas med i processen redan i
planeringsfasen. Dessutom strävar man efter att uppmuntra kommunerna och företag inom
byggbranschen att tillämpa principen.
12
Statens konstanskaffningar till offentliga byggnader och lokaler i syfte att göra miljön mera estetisk
stöds.
13. Verksamheten Kultur för hälsa har visat goda resultat och fortsätter både inom den offentliga
sektorn och inom medborgarsamhället. Staten sörjer för att nätverket främjas genom ett samarbete
mellan undervisnings-, social- och hälsovårds- och miljöministeriet. I anslutning härtill utreds en
finansieringsmodell som tryggar en långsiktig utveckling av verksamheten. En metod kan vara att
de regionala konstkommissionernas verksamhet stöds.
I syfte att främja verksamheten kring Kultur för hälsa utreds möjligheterna att genomföra
procentprincipen även i byggprojekt inom social- och hälsovården.
Konst, näringsliv och regional utveckling
14. De inhemska företagens småskalighet uppmuntrar inte till specialinriktad kompetens,
satsningar på forsknings- och utvecklingsprojekt och internationalisering. Dessa är också områden
där privat finansiering och kapitalinvesteringsverksamhet samt offentliga satsningar i första hand
behövs. Det är också centralt att utveckla nätverk mellan finansiärerna. Genom att främja
företagsverksamhet i liten skala skapar man bättre förutsättningar även för företagsverksamhet
inom kulturområdet.
Det vore viktigt att i högre grad än tidigare styra statens och andra instansers finansiering med
inriktning mot teknologi och utvecklingsverksamhet mot finansiering av innehållsproduktioner och
på det sättet finansiera t.ex. projekt inom den audiovisuella kulturen. Parallellt med de nya
tillämpningar som kommit i och med den digitala tekniken måste även innehåll som produceras
med delvis eller helt ny teknik utvecklas.
Publikunderlaget för inhemsk film har breddats och den tekniska utvecklingen ger fortsatta
utvecklingsmöjligheter. Filmproduktionen har inte bara en kulturell betydelse, utan även
ekonomiska och sysselsättande effekter. Den inhemska filmens mångsidighet och kvalitet säkras.
Även filmexporten bör stödjas.
15. En utvecklad konst och kultur är en resurs i företagens närmiljö. På innovativa
företagsområden som är stadda i snabb utveckling, som produktutvecklingen inom
informationstekniken och inom olika tjänster för allmänheten, öppnar konsten ännu oanvända
möjligheter. Det är viktigt att ta fram idéer om nya sätt att uppmärksamma och använda
konstskapare i företagsverksamheten. En central ställning intar här å ena sidan de som finansierar
och de som producerar konst, å andra sidan den mellannivå som förmedlar konstnärliga förmågor
och yrkesskicklighet till produktionsprocesserna och publikens medvetande. Utbildningen av dem
som agerar på denna mellannivå och den organisatoriska utvecklingen av mellannivån bör i högre
grad beaktas i utbildnings- och konstpolitiken.
16. När det gäller designkompetens stiger växelverkan mellan undervisning, forskning och
företagens produktutvecklingsverksamhet fram. För en ökad användning av design behövs
mekanismer för kompetensöverföring och samarbete mellan olika grupper och instanser samt en
klar arbetsfördelning.
Ett nät av företagskuvöser uppbyggt av servicekoncept som beaktar branschens särdrag
utvecklas. Tonvikten läggs vid produktifiering och kommersialisering av kreativ kompetens.
Konstens, konsthantverkets, formgivningens och arkitekturens möjligheter tas in i ett kvalitativt,
handikappanpassat och estetiskt högtstående miljöbyggande.
13
För att stärka hantverkets ställning utarbetas ett eget åtgärdsprogram med målet att öka
hantverkets betydelse som lönsamt arbete.
17. Konsten är en möjlighet och resurs i utvecklingen av regionerna. Den skall enligt principen "in
från marginalerna" ingå i olika regionala utvecklingsprogram och riksomfattande målprogram som
förverkligar regionalpolitiken. Projekten inom konst- och kulturbranschen skall beaktas också i
anslagsbehoven.
Undervisningsministeriet och inrikesministeriet skall agera i samråd så att fler konst- och
kulturprogram fås med i nästa ansökningsomgång rörande program för kompetenscentra.
18. Landskapens samarbetsgrupper i anslutning till EU:s strukturfondsprogram bör ha heltäckande
sakkunskap på konst- och kulturområdet så att det uppstår en ny fruktbar växelverkan mellan
konsten och de andra regionala utvecklingsaspekterna. De regionala konst- och kulturaktörernas,
särskilt de regionala konstkommissionernas ställning och resursförsörjning bör stärkas.
19. Residensverksamhet är en viktig verksamhetsform både för konstnärerna och de orter som
deltar i verksamheten och för orternas utvecklingsarbete. Att utveckla verksamheten och dess
förutsättningar är en viktig del av stödet till internationaliseringen av landets konst.
Skapande arbete och kompetens
20. I programmet ses ökat samarbete mellan förvaltningssektorerna vara en central metod att
arbeta vidare både med de mål som gäller konstnärernas ställning och de som gäller hela
konstpolitiken. Lösningar som gäller konstnärerna bör ta fasta på sakfrågan och inte utformas efter
administrativa gränser. För att samarbetet mellan olika förvaltningssektorer skall öka skapas en
bestående mekanism (t.ex. en delegation) inom vars ramar sådana frågor som ansluter sig till
konstnärernas ställning lyfts fram och förs vidare. Ansvarig instans är undervisningsministeriet och
systemet sätts i gång under 2003 när uppföljningsgruppen för Taisto II blivit klar med sitt arbete.
21. I konstutbildningen bör särskild uppmärksamhet fästas vid högre utbildning. Därmed tryggas
utbildning på en så hög nivå som möjligt för dem som vill ha ett konstnärsyrke, skapas
förutsättningar för kvalitativ konstverksamhet och vidare stärks konstens synlighet i samhället.
Samarbetet mellan olika utbildningsnivåer och utbildningsenheter bör utökas. Likaså bör
arbetsfördelningen mellan utbildningsinstitutionerna och målen för utbildningen förtydligas. En
totalutvärdering av konstutbildningen startas på undervisningsministeriets initiativ år 2003.
Undervisningsministeriet tillsatte hösten 2001 en arbetsgrupp med uppgift att utreda behovet av
utbildning inom musikbranschen. Likaså pågår en behovskartläggning inom designbranschen.
Utbildningsstyrelsen har gjort en utvärdering av yrkesutbildningen på andra stadiet. Motsvarande
utredningar behövs även för andra områden och utifrån dem övervägs inrättandet av nya enheter
som ger yrkesutbildning i konst. Ansvaret för att behovsutredningarna sätts i gång ligger på
undervisningsministeriet och sådan bevakning skall bedrivas systematiskt.
22. Fortbildning inom konstområdena är viktigt med tanke på förnyelsen av konstfältet. Utredningar
företas om med vilka finansieringsmodeller konstnärskåren garanteras möjligheter att delta i
utbildning.
23. Den grundläggande yrkesutbildningen och/eller yrkesinriktade fortbildningen bör organiseras
eller utredas för sådana konstområdens del där utbildningen är bristfällig. Förslag till områden har
lagts fram både i program för enskilda konstområden och vid hearingar. Dessa reformbehov
tillgodoses i redan befintliga läroanstalter. Nya utbildningsbehov utreds i undervisningsministeriet
2003.
14
Direkt konstnärsstöd
24. Ett generellt mål är att öka konstnärernas stipendiemöjligheter och därigenom säkra
förutsättningarna att utöva skapande konstnärligt arbete. Detta sker bl.a. så att förslagen om
utvidgade biblioteksstipendier genomförs (ett särskilt anslag i likhet med biblioteksstipendierna för
tonkonst), ökat anslag för visningsstipendier samt nivåhöjningar av konstnärsstipendierna.
Undervisningsministeriet svarar för utvecklingen av bidragsfinansieringen.
25. Ett projekt som siktar till fler arbetslokaler sätts i gång i samarbete mellan
undervisningsministeriet, den kommunala kulturförvaltningen och konstnärsorganisationerna.
Syftet med projektet är att tillförsäkra konstnärer inom olika områden bättre arbetsutrymmen. I
arbetet utnyttjas bl.a. en rapport och programmässiga förslag från Konstnärsgillet i Finland rf:s
Ateljestiftelse. Arbetslokalerna förutsätter särskilt offentligt stöd. Initiativtagare i samarbetet är
undervisningsministeriet och projektet sätts i gång 2003.
Social trygghet och beskattning
26. Nödvändiga lagstiftningsåtgärder vidtas för att rätt till SPL-pension skall gälla när statligt
konstnärsstipendium betalts ut i sammanlagt minst fem år. Pensionsrätten föreslås ansluta sig till
varje enskild sammanräknad stipendietid på fem år. Även behandlingen av stipendier och
upphovsrättsersättningar vid beviljande av olika förmåner bör förenhetligas.
Undervisningsministeriet svarar för att ovan nämnda förslag förs vidare.
Konstnärernas sysselsättning
27. Den tillämpade användningen av konst skall återspeglas i konstutbildningens innehåll så att
möjligheten till tillämpad användning ges större betydelse i undervisningen än för närvarande.
Målet är att öka anslagen enligt prövning som gör det möjligt bl.a. att stödja projekt som ansluter
sig till tillämpad användning av konst. Beredningsansvaret i frågan tillkommer
undervisningsministeriet och i tillämpliga delar övriga ministerier.
Undervisningsministeriet startar tillsammans med arbetsministeriet och social- och
hälsovårdsministeriet ett försöksprojekt som förenar konstnärer, manager-/producentverksamhet
och konstförmedlingstjänster. Med hjälp av projektet strävar man efter att förbättra tillgången till
konst, konstnärernas sysselsättningsläge samt öka den tillämpade användningen av konst t.ex. i
vårdinrättningar.
Upphovsrätt
28. Statsrådet skall se till att upphovsrättsskyddet fortfarande är starkt i en föränderlig omvärld och
att skyddet uppmärksammar den tekniska utvecklingen. Grunden för konstnärlig verksamhet är att
upphovsrätten respekteras. Det bör även fästas särskild uppmärksamhet vid övervakningen av
upphovsrätten på olika områden.
15
Finland (undervisningsministeriet) bör även i fortsättningen inneha en aktiv roll i den balanserade
utvecklingen av upphovsrättsligt skydd på alla internationella forum för intellektuell egendom och
för kultur- och handelspolitik.
Internationalism
29. Ett särskilt anslag avsätts för undervisningsministeriet som skall starta ett projekt som siktar till
att främja internationell presentation av olika konstområden samt internationell samproduktion.
Dessutom stärks resursförsörjningen för befintliga export- och informationskanaler för konsten.
Det utreds huruvida undervisningsministeriet och handels- och industriministeriet kunde inleda ett
samarbetsprojekt för utveckling av förutsättningarna för en marknadsbaserad konstexport.
Konstnärskårens mångfald
30. Till stöd för unga konstnärer behövs särskilda produktions- och stödsystem som gör det möjligt
för dem som skall inleda sin karriär att komma in i en professionell verksamhet. Som en sådan
stödform föreslås en startpeng för unga konstnärer. Möjligheten att inleda ett försök med startpeng
som ett samarbete mellan undervisningsministeriet/centralkommissionen för konst och handelsoch
industriministeriet i början av 2004 utreds. Ansvaret för planeringen av projektet och
bedömningen av dess kostnadsverkningar ligger hos undervisningsministeriet.
31. I konstlivet behövs initiativ som stöder och beaktar den tilltagande kulturella mångfalden.
Genom undervisningsministeriets försorg utreds vilken stödform som är mest ändamålsenlig för att
stödja multikulturell konstverksamhet.
Främjande av konst
32. För att konsten skall kunna fungera på bästa sätt i arbetet med att utveckla det kreativa
välfärdssamhället bör de ekonomiska basförutsättningarna ses till. Det bör i konst- och annan
samhällspolitik satsas på konstnärlig kreativitet och dess innovativa roll som utvecklare av
individen och gemenskapen samt på en bred tillgång till konst.
33. I enlighet med statsrådets konst- och konstnärspolitiska program är målet en motsvarande
internationell status som föregångare i skapandet av samhällsresurser som vetenskapen har nått
upp till.
Målet är att de lagstadgade statsandelarna till konstinstitutioner i högre grad än för närvarande
skall börja täckas med budgetmedel.
34. Det är viktigt att i konstfrämjandet utveckla ett allsidigt samarbete och nätverksbildning mellan
den offentliga och privata sektorn. På det sättet kan förmåner av olika slag produceras
- mellan aktörer och finansiärer på konstfältet,
- mellan olika grupper av finansiärer, dvs. det allmänna, näringslivet och stiftelser,
- i form av nätverk enligt rundabordstyp, vilket kunde vara ett naturligt sätt att tillsammans ta fram
ett kreativt offentligt-privat-partnerskapstänkande,
- i form av forum för en tilltagande vilja att delta även hos företag och enskilda medborgare och för
aktiviteter i medborgarsamhället.
Undervisningsministeriet utreder frågan om när det allmänna skall ta initiativ till sådana nätverk.
16
Utveckling av konstförvaltningen
35. Det är viktigt att centralkommissionen för konst på ett flexibelt sätt kan utvärdera och utveckla
räckvidden av systemet för konstfrämjande (t.ex. behov av en bredare sektionsstruktur) och
systemets funktionsförmåga i övrigt.
Den ställning de regionala konstkommissionerna och deras personal har i förvaltningen klarläggs
med hänsyn till de mål och utvärderingsbehov som konst- och konstnärspolitiska kommissionen
lagt fram.
Utveckling av uppföljningen och utvärderingen av konst- och konstnärspolitiken
36. Det är viktigt att undervisningsministeriet aktivt utvecklar uppföljningen och utvärderingen av
konst- och kulturpolitiken. Ministeriet bör skyndsamt utarbeta ett utvärderingsprogram och en
utvärderingsstrategi för området och även specificera de mest brådskande utvärderingsobjekten.
37. En utvärdering av konst- och kulturtjänsterna inleds som ett led i utvärderingen av basservicen.
Samarbetet mellan staten och kommunsektorn skall vara ett väsentligt element i utvärderingen. Att
utvecklingen av utvärderingen sker i samarbete mellan de regionala konstkommissionerna och
andra regionala samt riksomfattande aktörer är viktigt.
38. Det material som samlats i arbetet med det konst- och konstnärspolitiska programmet under de
senaste åren utnyttjas alltjämt i beslut som gäller konst- och konstnärspolitik och i uppföljningsoch
utvärderingsarbetet. För uppföljningen och utvärderingen av föreliggande program bör en
verkställighets- och uppföljningsgrupp utses.
Helsingfors den mars 2003
Kulturminister Kaarina Dromberg
Direktör Rauno Anttila

KIRNUPIIMÄÄ KOSSULLA JA AHVENIA KUORESSA!

HEIPS!


Ehdin tässä apurahahakemusten täytön ja hiihdon - on muuten fantastiset kelit-lopultakin-lomassa piipahtaan täällä blogissa.

Avajaiset meni odotetusti; tulipa kehiteltyä uusi drinksu SUOLIRASSI!
Jyväskylän Vapaudenkaudun ALKON väki katto silmät ja huulet pyöreenä kun kysyin heiltä sopivaa suhdetta kirnupiimälle ja kossulle.

Pyysivät järjestämään koemaistiaiset henkilökunnalle jos onnistun juomakelpoisen koktailin saamaan aikaan.
Mielestäni kyseessä on kyllä vanha perinnejuoma....liekö ALKON henkilökunta niin nuorta , että ei ole perinnetietoa.

Tottakai se oli hyvinkin juomakelpoista, valkoista , raikasta ja terveellistä siksi että kirnupiimää neutralisoi kossun vaikutuksen- tosin tämä booli oli hyvin miedoksi suunniteltu.
Varmuuden vuoksi vedin Gallerian ikkunat myös Kirnupiimällä. Nyt ei ulkotila häiritse teoksia.Ja tuoksu on kivan kotoinen.

Ahvenkukot olivat Kuopiolaiselta Irene Partaselta, ja kukkojen leikkausoperaation suoritti ikivanhalla kalakukkoveitsellä opettaja Ilpo Ollikainen.

Lahjoja tuli sopivasti, pääsin aamulla ylös normaaliaikaan eli klo 10.00.

Kiitoksia kaikille 70 :lle taiteen ystävälle, jotka kannustitte taas uuteen koitokseen olemalla läsnä.
aika naatti sitä on aina näyttelyn pystytyksen jälkeen!

Ei meinannu oikein enää illalla hymy irrotta ja yöllä jännitti niin että uni kaikkosi!

Mutta nyt on kiva, turvallinen tavis-maanantai ja suksilla haettu vauhtia ja illalla opetusta antamaan uudelle ryhmälle !

Heips! Kaikki Työväki!

Marja

Pakkanen karsii turhaa autoilua!

Heips,

Dieselillä käyvän auton lämmitys pistokkeessa vie -30 asteen pakkasella pari tuntia, pitää vain muistaa laittaa illalla ajastimeen,
sitten hurisee jo ihan sisältäkin lämmin auto työmatkan Vaajakoskelle.

Kiva oli perjantai-iltana klo 21 jälkeen ajella Jyväskylästä Kuopioon; auto oli saanut olla kirjaston sisäparkissa opetuksen ajan eli 6 tuntia-
Kuopion tiellä sai käyttää kaikkia kaistoja , auton mittari näytti ulkotilan kylmyydeksi -30-32, Suonenjoella kiristyi -36 .
Luonnollisesti tiellä ei kävelijöitä eikä hirviä eikä autoja ollut!

Nyt on valoisaa Kuopiossa , mutta ulos ei passaa mennä liiemmin kouhkaamaan , - 28.

Hytisten!

Marja

TULIPALOKIIRE TULIPALPAKKASESA!

HEIPS!

Ilmoitan vaan,että on kiire........
Kirjoittelen sitten kun tämä laantuu vähän tämä kiire.

Ai että Itsetehostusta ja Itseaiheutettua kiirettä?
Ehei.

Se on tämä meitä kaikkia työväkeä yhdistävä tekijä- markkinatalous -joka laittaa laukkaamaan.

Näyttelyni KUNINKAAN SININEN (ainakaan nimi ei julista vaatimattomuutta)
avautuu ensi perjantaina Galleria Beckerillä -
näyttelyrahoja olen kerännyt olemalla ulkomailla työkeikalla- ja vähän Keski-Suomessa.

Itsensä ja osaamisensa kaupitellu on ollut palkitsevaa.


Vierivä kivi ei sammaloidu!



Heips!
Marja

Ps. Olen vihdoinkin päässyt Lenitan kanssa samalle listalle!

Lista ei ole valkoisten tennissukkien hävikin puolesta koottu nimilista!
Vaan Mäntän kulttuuripääkaupunkihankkeen taakse koottuu 111 kulttuurialan ja talouselämän vaikuttajan nimilista!

Viksuus yhdistää!Vastakkain asettelun aika on ohi!
( keneltähän tuon lainasin::::::tuon mainion sloganin????)

HERRA KAUKO LÄMPÖ!

HEIPS!


Jos tämä on KAUKO LÄMPÖ niin millainen mahtaa olla LÄHI LÄMPÖ?

Eipä tarvita enää saunavuoroa. Kaukolämmön kytkemisen jälkeen Valimon jyhkeät
rautapatterit hohkavat tulikuumina.

Ei muuta kun kylppärissä kauhallinen vettä patteriin ja kyllä siitä ainakin samanlaiset löylyt irtoaa kuin Norjalaisessa vuonokylässä , jossa polvet oli kiukaassa kiinni ja istuttiin lattiantasolla ja hiki nousi pintaan lähinnä löylyn odottelusta ja viuhtomisesta ja sadattelusta.


Valimon alueelle saatiin sitten KAUKO LÄMPÖ kytkettyä , huoltomiehet kiersivät viikon ilmammassa ja säätelemässä pattereita , mutta ei ole tasaantunut missään talossa.
Tropikiissa eletään.

Itse ei voi pattereita säätää, eikä vielä ole asennettu termostaatteja!

Ilmoitettu on !

Eli + 30 astetta.

Aurinkolampun ja rantacasanovan asensin nurkkaan.
Itse makaan vaaleanpunaisella rantapatjalla mehupilli suussa keskellä muuttolaatikoita , jotka hyvällä mielikuvituksella näyttävät vaaleanpunaisilta kotoisilta kantikkailta turisteilta .....

Lokoisaa Juhannusta kaikille!

Marja from the Sunny Beach of Valimo

Kukkia Kunnantalolle!

Hei,

Eilen keskiviikkona ripustimme Jyväskylän maalaiskunnan kulttuuri- ja nuorisotoimenjohtajan kanssa Kunnantalon kahvion uusittuihin tiloihin
betonimosaiikkia eli suositun Flower Power -sarjan.

Kulttuuritoimen johtaja Antti Kolu soitti perjantai-iltana ja kysyi haluanko pitää näyttelyn extempore ! Tottakai vastasin.Kävisikö keskiviikkoilta ripustuspäiväksi? Kyllä vain!

Pieniä ongelmia ilmeni: kunnan arkkitehti oli suunnitellut niin kauniit vaneriseinät
jotta ei naulata saa , ripustuskisko oli ja siinä pidikkeet , mutta keltaisella siimalla ei oikein onnistanut laittaa betonilaattoja roikkumaan, eipä juuri taulujakaan saa helposti laitettua. Siinä vääntelehttiin naurusta kun keltainen siima meni siksakkia seinällä!

Niinpä Antti painui Tourulan Rautakauppaan ja osti suosiolla vyyhden rautalankaa.
Eihän se estetiikan riemuvoitto ole, rautalankaripustus pienille teoksille ole, mutta eivätpähän tipu päälle!

Mikä sekin on tärkeää ripustettaessa.
Nyt laatat saatiin kuitenkin melko suoraan.

Kaunis valo seinään kohdistuu ja uusitussa tilassa on tarkoitus pitää säännöllisesti näyttelyitä.
Ripustuspintaa on noin 15 juoksumetriä!
Ja katsojia on taatusti, ihnmiset käyvät ruokailemassa ja samalla saavat silmän iloa!
Teokset ovat myytävänä!Kaipa tammikuun loppuun ovat betonikukat siellä esillä.Tervemenoa!


Soneran Laajakaista liitettiin heti aamulla uuteen osoitteeseen pienen ruuvinkiristyksen ja Elisalla uhkailun jälkeen!
Olisi tavanomainen aika kuulemma KOLME VIIKKOA!
Sillai!
Eihän Sonera enää valtion yhtiö ole.

Uudessa asunnossa on kuin elokuvassa.
Purkamattomat laatikot ovat kiehtovampia kuin puretut.
Tunne että kaikki muuttuu koko ajan on oikeastaan säilyttämisen arvoinen.

Kun tavarat ovat löytävinään sen oikean paikan , kaikki taika häviää.
Nyt voin leikkiä katselemalla laatikkoa ja arvailla mitä sen sisällä on ja miten monta eri paikka esineille löytäisin.

Muuton aikana kasvaa vahvasti tunne siitä , että roskis on ainoa kohde loputtomalle tavaralle ja asiakirjoille!

Yksi muuttomiehistä totesikin , että mappeja on niin paljon , että on täytynyt olla kovasti toimintaa ja yritystä.

Etten ole seissyt luukulla ja odottanut valmista.
Siinä hän osui naulan kantaan.
Paperitavaraa on niin paljon tarpeellista ,että päässä narske kuuluu.
Mutta minkäs teet.
Yrittänyttä ei laiteta. Jankutetaan sananparressa.
Mutta halvalla pannaan kyllä!
Että aina on toimeentulo auki muutaman kuukauden päästä.

Ihan kannattaisi katsella ruohon kasvua ja laskea lumihiutaleita ja väliajat näyttää tekevän jotain yleishyödyllistä työtä.


Huomenna Vaajakosken Uimahallin harjan-nostajaisiin!

Komea elokuva menee tv ykkösellä , Almodovar?Olen nähnyt aiemmin ja edelleen jaksaa kiehtoa, tunteet, värit, elämän vyyhti.

Hyvää yötä!

Marja

TALO MALLIA 1949

HEI!

Itsenäisyys on EU:n ja esim työelämän ja rahavarantojen kaikenlaisen kansainvälistymisen myötä muuttunut erilaiseksi.
Juhlimmme ainakin yhdessäsotaveteraanien kanssa heidän meille taistelemaansa itsenäistä valtiota.

Lisäksi huomasin asuvani 1949 rakennettua kerrostaloa jo kahdeksatta vuotta.
Hyvin on sodan jälkeisinä vuosina osattu rakentaa ja kauniisti.
Silloin on suunta sodan jälkeen ollut vain ylöspäin.

Eivät ole ehtineet ihmiset; kansanedustajat ja työväki pohtia parisuhteitaan ja kläninkejään palstatolkulla
aikakauslehdissä.

Hyvää Itsenäisyyspäivää!

Marja

SAVOLAISVOIMIN TAVARA SIIRTYY!

*Hei,

Päivä kului tavaran siirrossa Saunatieltä Valajankadulle.Savolaisvoimin , kolmessa polvessa.
Eikä mennyt aika hukkaan.Eikä aikaillessa.
Siis ei pitänyt paikkaansa tänään : suattaahan tuo tapahtuakki ja suattaa olla tapahtunmattaki........tai siis kai sujui rivakkaakin rivakammin1 Ja nyt kaikki nukkuu jo!



Terv.Marja

KUVANVEISTÄJÄ VALAJANKADULLE!

HEI!

Siirryn montusta mäelle eli Saunatieltä Valajankadulle.
Uusi osoite on Valajankatu 3 B16.
Onhan se parempi kuvanveistäjälle asua Valajankadulla-vakuuttavampaa-Saunatie viittaa vapaa-aikaan ja kiirettömyyteen , eikä se ole hyvä.
Ihan uskottavuuden vuoksi siirryn 200 metriä, talosta toiseen.

Ja muuton vuoksi blogi on lyhyt ja Pippi Långstrump lepää tovin pahvilaatikossa.


Börjentaita!

Marja

KAANAANMAA TAULUMÄELLÄ!

HEIPS!


Olipa niin märänloskanen päivä,kun vein apurahahakemusta Taidetoimikuntaan, että totesimme Seijan kanssa, että nyt tarvitsee sielu ylevöitystä ja hivelyä ja onnistuipa Seija saaman meille liput KAANAANMAALE!

Reitti Kaanaanmaalle oli seuraava:

Kaanaanmaa

Ke 30.11. klo 19 Taulumäen kirkko

Jan Söderblom, kapellimestari
Jukka Perko, saksofoni

Aulis Sallinen: Aspekteja Peltonimen Hintriikin surumarssista
Jukka Perko: Kaanaanmaa,
ajattomia tulkintoja tutuista virsistä

Taulumäen kirkko on akustiikaltaan ja arkkitehtuuriltaan lyömätön paikka.
Kaariholveja ja Enkeleitä. Ja kaunis valaitus. Mitä muuta IHMINEN KAIPAA?

Meidän lehteripaikat oli tosin myyty kolmeen kertaan, mutta permannolta löytyi kaksi vapaata paikkaa.

Kyllähän se Perkoila veteli foniaan kuin Jan Garbareck.
Ja sitten illan kruunasi kävely jouluisessa ,keveässä lumisateessa ja juustotarjoilu Seijan luona!


Hyvää Yötä!

Marja

PIPPI LÅNGSTUMP VISAR SINA SKATTER!

HEJSOLAHOPSANLAA1

Lähikirjastot pelastuivat yhdellä vuodella.Kaikki lähikirjastojen lakkauttamiset poistettiin budjettikirjasta!
Kaupungin Valtuustolla
on sittenkin omaa tahtoa ja voimaa!
Ihmisiä on kuunneltu.
Hienoa!
Toki eduskuntavaalitkin lähestyvät??


Och sen tillbaka till Pippi Långstrump!

Sidan 20 och Klaffbyrå med SKATTER!

Där fanns märkvärdiga fågelägg och konstiga snäckor och stenar, små, fina askar,vackra silverspeglar, pärlhalsband och mycket annat som Pippi och hennes pappa hade köpt under sina resor runt jordklotet.

Pippi gav sina nya lekkamrater var sin lilla present till minne.
Tommy fick en dolk
med skimrande pärlemorskaft och Annika en liten ask, vars lock var täckt med skära snäckor.
Inuti asken låg en ring med en grön sten i.

- Om ni skulle ta och gå hem nu , sa Pippi , så att ni kan komma tillbaka igen i morgon.
För att om ni inte går hem , så kan ni ju inte komma tillbaka.
Och det vore synd.
Det tyckte Tommy och Annika också.
Och så gick de hem.
Förbi hästen , som nu hade ätit upp all havren, och ut genom grinden till Villa Villekulla.
Herr Nilsson viftade med hatten, när de gick.


PIPPI ÄR SAKLETARE OCH RÅKAR I SLAGSMÅL!

Annika vaknade tidigt nästa morgon.
Hon skuttade kvickt ur sängen och tassade till Tommy.

- Vakna Tommy, sa hon och ryckte honom i armen, vakna och låt oss gå till den skojigaflickan med dom stora skorna!

Tommy blev med ens alldeles klarvaken.

Jag visste när jag låg och sov att det skulle vara något roligt i dag, fast jag kom inte ihåg vad det var, sa han och krängde av sig pyjamsjackan.

Sedan bar det av in i badrummet med dem båda två.
De tvättade sig och borstade tänderna mycket fortare än vanligt, kläderna kom på hastigt och lustigt, och en hel timme tidigare än deras mamma hade väntat kom de åkande nerför ledstången från övervåningen och landade precis vid frukostbordet, där de satte sig och ropade att de ville ha choklad nu meddetsamma.

-Vad ska det då bli av, frågade deras mamma. Eftersom ni har så bråttom?

-Vi skall gå till den nya flickan i huset bredvid, sa Tommy.
-Vi kanske blir där hela dan, sa Annika.

Fortsätter nästa gång om några dagar!



GUNATT!

MARJA


PS. Kulttuupääkaupunkihankkeen työstäjät Kristiina Hurmerinta ja Sakarias Sokka kävivät haastattelemassa minua työhuoneellani.

He olivat lähestyneet hanketta ruohonjuuritason tekijöiden näkökulmasta ja kiertäneet jo aika laajalti haastattelemassa kulttuurin tekijöitä ja toimijoita.

Ja terveenä piirteenä hankkeen pääsisällöksi on nousemmassa jo olemassa olevien toimijoiden tilanteen voimistus ja vahvistus mahtavalla EU -ja Kulttuuripääkaupunkihanke -ruiskeella niin, että nousemme kuin Fenix -linnut kulttuurin alasajon tuhkasta ja saamme pitkäjänteisen ja toimivan työkentän hankkeen seurauksena koko maakuntaan!Viisi vuotta on aikaa voidella koneistoa.

Tavoite ei luvalla sanoen ole vaatimaton , mutta paljon on pelissä Keski-Suomessa nyt, joten rohkaistaan tämän suuntaista suunnitellua ja jätetään shokeeraavat megatapahtumat NESTE-Rallylle!

Ehkä meidän kulttuuritekijöiden ainoa oljenkorsi on ,että voitamme nimityksen ?Kulttuurilaitosten köyhdyttäminen ja sulkeminen olisi ainakin päättäjille hankalampaa jos hanke hyväksytään.

Ken Elää - Näkee!

Marja

LOUHIVUORI =JYVÄSKYLÄN KULTTURILAUTAKUNTA

HEIPÄHEI!

Tänään soitti yksi toimittaja minulle, hän oli kuunnellut tänään sähkeuutisista uutisen ,että KULTTUURILAUTAKUNTA on päättänyt esittää KÄSITYÖMUSEOta suljettavaksi ja lähikirjastojen osalta odottaa Seutu -verkkokirjasto-ideologian toteutumista reaaliseksi.

Tänään on valtuuston kokous ja nyt kaikki valtuutetut siis luulevat ,että lautakunta on esityksen takana tai edes keskustellut kunnollla!
Kaupungin Valtuusto siunaa Kaupungin Talousarvioesityksen ja säästöt.

HALLELUJA ANDERSSON JA ANDERSSONIN POPPOO!
ENSIMMÄINEN ADVENTTIHAN MENI SIIS HOOSIANNAA , HOOSIANNAA JYVÄSKYLÄ!


Olen ollut läsnä joka kokouksessa.
EMME OLE PÄÄTTÄNEET SULKEA KÄSITYÖMUSEOA TAI SIIRTÄÄ SITÄ MUUALLE.

IDEAA ON HAHMOTELLUT JA UUTISOINUT AINAKIN KULTTUURILAUTAKUNNAN PJ JUKKA LOUHIVUORI.
KÄSITYÖMUSEON SULKEMISESSA EI OLISI MITÄÄN JÄRKEÄ.

JA JOS JOTAIN ON SULJETTAVA TÄSSÄ KAUPUNGISSA NIIN SE ON MUUTAMAN KORKEAPALKKAISEN PALKANJUOKSU.
JÄRJEN JUOKSU KUN ON LAKANNUT!

KULTTUURILAUTAKUNTAAN SUHTAUDUTAAN TODENTEOLLA KUIN NUKKEHALLITUKSEEN.
AIKA MONI MEISTÄ SUUNNITTELEE LÄHTÖÄ.

Keskisuomalaisen KULTTUURITOIMITUS ei julkaissut eikä julkaise oikaisuani toimittaja Anita Kärjen viime tiistain raflaavaan uutiseen!

Uutisen Aitous ja Paikkansapitävyys kun on tarkastettu kulttuurilautakunnan pj:ltä Jukka Louhivuorelta.
Ja joltain anonyymiltä kulttuurilautakunnan jäseneltä!

Otankin nyt yhteyttä lehden asiamieheen Kalevi Kivistöön? Vai joko han sille annettiin kenkää?

Nyt ei naurata yhtään.

Nyt on Maanantai.

PS.
Muuten autoni uppoamisesta aiheutuvat kulut; työaika, rapaantuminen ja niin edelleen
korvaa JE-energia.
Kiitos heille asiallisesta kohtelusta.

Marja

TERVEELLISTÄ TAIDETTA VESISATEESSA!

HEIPÄ HEI!

On se hieno taiteilija. ROI VAARA.
Eilen avautui Jyväskylän Taidemuseolla ROI VAARAN
näyttely.

16.15 alkoi performanssi kadulla museon oven suussa.

Taiteilija makasi smokissa kadulla museon jylhässä,
graniittisessa ikkunasyvennyksessä erillisen lasiruudun takana.
Lasiruutu nojasi viistosti seinään, museon ikkuna oli sisältäpäin päällystetty vaalealla silkkipaperilla kauniin hartaaksi.

Taiteilija makasi ensin kädet pään alla kyljellään, sitten asento vaihtui tunnin kuluttua hiukan ja kädet olivat lopulta kehon sivuilla kuin piétaa-asennossa.
Kasvot olivat nukkuvan ihmisen rauhalliset ja viattomat.

Viittasikohan teos asunnottomiin,jotka joutuvat nukkumaan kadulla.
Tai kadulle kuolleisiin.

Ai oliko vaikeaa seistä katsomassa puolitoista tuntia tihkusateessa maassa makavaa hahmoa?
Ei ! Näky oli rauhoittava ja meditatiivinen.
Lisäksi tuli tavattua ja juteltua ihmisten kanssa ,joita muuten ei juuri kohtaa.
Avajaisista poistuessamme taiteilija Roi Vaara seisoi taidemuseon oven pielessä ,jossa oli seissyt jo puoli tuntia.
Saimme lämpimän käden puristuksen ja syvän katseen.
Mieltä ylentävä näky.

Liekö osa velmun miehen performanssia.
Yleensähän taiteilija pysyy sisätiloissa patseeraten yleisön joukossa.



Lisää tällaista niin järki säilyy.

Henkevää perjantaita !

Marja

HÄTÄAPUTÖITÄ TIEDOSSA KULTTUURIVÄELLE!

HEI!


Yksityinen Tietokonekokoelma - jota jotkut erehtyvät museoksi nimittämään-
ei kulttuuritoimenjohtajan mukaan ILMEISESTI ( mielenkiintoinen sana tuo) saa
Jyväskylän kaupungin tukea enää jatkossa.

Säästyneet Varat , 32 000 Euroa vuodessa eivät tule kulttuurin hyväksi vaan liittyvät siihen säästöeurojen iloiseen kuoroon kaupungin kassaan edelleen lainojen lyhennyksiin.

Ensi vuonna leikataan kaikilta avustusten saajilta edelleen , myös työhuoneavustuksia alustavien kaavailujen mukaan.
Taiteilija-apurahoihin ei ole tulossa lisäystä.

Kannattaa aloittaa valtuutettujen ja lautakunnan jäsenten asiallinen lobbaaminen
siellä järjestöissä nyt.

Jos halutaan että tilanne pysyy edes ennallaan.

Mutta näyttää siltä, että erilaiset hätäaputyöt on otettava käyttöön kulttuurissa,
(hätäaputyö ilmaisua käytettiin Kekkosen aikaan 60-luvulla , kun työttömyys kasvoi
niin valtavaksi.)

Nyt Suomen rahavarat ja työt valuvat maailmalle , eikä kotimaisen teollisuuden voittoja käytetä suomalaisen yhteiskunnan hyväksi.

Esimerkiksi sen vuoksi työt ja tulot vähenevät jatkuvasti.

Hyvää Päivänjatkoa!

Marja

KÄSITYÖMUSEO SÄILYY JYVÄSKYLÄSSÄ, LÄHIKIRJASTOT SÄILYVÄT JYVÄSKYLÄSSÄ!

HEI TAAS,

KeskiSuomalaisen kulttuuritoimittaja ANITA KÄRKI uutisoi railakkaasti pieleen
22.11.2005 Keskisuomalaisessa:
Jyväskylän Kulttuurilautakunta UHRAA käsityömuseon!
Ja uhrin vuoksi Kaupunginteatteri, Kaupungin SinfoniaOrkesteri ja lähikirjastot saavat vuoden lisäaikaa.
Uutisen mukaan.

Kulttuurilautakunta ei ole keskustellut KÄSITYÖMUSEON lakkauttamisesta.
Eräs lautakunnan jäsen on esittänyt idean Valtion omistaman erityismuseon siirtämisestä Petäjävedelle!

Lisäksi lautakunnalle on jaettu parin viikon takaisessa kokouksessa Museoselvityspaperi, josta käy ilmi ym ehdotus ja mm että museotoimenjohtajan virkaa ei laiteta ulkoiseen hakuun , siis sisäisenä valintana jo museossa työskentelevä vt. tai muu johtaja lisäkorvauksesta hoitaa kaikkien museoiden johtamisen. Jätin eriävän mielipiteen päytäkirjaan. Ulkopuolelta tullut arvovaltainen asiantuntijajohtaja olisi ollut tervetullut Jyväskylään pysäyttämään museoiden alasajon.

Käsityömuseo on yksi Suomen hienoimpia ja toimivimpia museoita.
Taidekasvatus -ja näyttelytoiminta on maan monipuolisinta ja laadukkainta, muistelkaapa vaikka ONKS HAJUU ? -näyttelyä.

Kulttuuripääkaupunki hankkeeseen kuuluu pääotsikkkona Lasten ja Nuorten kulttuuri.
Missä sitä harjoitetaan ,kun laitokset joissa sitä pääasiassa tuotetaan suljetaan ennen kulttuurivuoden alkamista!

Käsityömuseo on merkittävällä tavalla ylläpitänyt lasten ja nuorten kädentaitojen koulutusta ja siirtänyt käsityön tekemisen perinteisiä tekotapoja seuraaville sukupolville,- tässkö taas palkka tehdystä hyvästä työstä!

Tämä alkaa olla sietämätöntä!

Kaikkien pitäisi herätä puolustamaan kulttuuripalveluja siis peruspalveluja kuten museot ja kirjastot!



Ps.
Presidenttivaalit ovat yltäneet perinteiselle karnevaalitasolle Suomilaivoille!
Bumtsibum, puujalkavitsit, ja humalan hurma siivittävät ehdokkaita!
Onko tämä välttämätöntä.
On paljon ihmisiä , jotka moinen meno karkottaa lopullisesti vaaliuurnilta.

Naapurissa on Tsetsenian ihmisoikeuskysymykset, Ranskan siirloaisten kurjallisto,
Laaja työttömyys.

Mitä syytä on kurkku suorana karjua jonkun ehdokkaan nimeä avaruuteen kuin ennenvanhaan hiihtokilpailuissa kirittäessä.


Heipä hei!

Marja

PIPPI BAKAR PANNKAKOR MED TOMMY OCH ANNIKA

HEJSOLAHOPSANLAA!


fortsätter Astrid Lindgrens bok om Pippi Långstrump-
sida 18.....

- Bor du här alldeles ensam?

- Visst inte ,sa Pippi. Herr Nilsson och hästen bor ju här också.

- Ja men jag menar, har du ingen MAMMA ELLER PAPPA här ? -Nej, inte det MINSTA, sa Pippi glatt.
- Men vem säger då till dig,NÄR DU SKALL LÄGGA DEJ om kvällarna och sånt där, frågade Annika.

-Det gör JAG SJÄLV, sa Pippi. Först säger jag till en gång helt VÄNLIGT , och om jag inte lyder då , så säger jag till en gång på skarpen, och om jag ändå inte vill lyda så blir det smörj, förstår ni.

Helt och hållet förstod inte Tommy och Annika detta, men de tänkte, att det kanske var ett bra sätt.
Nu hade de emellertid kommit ut i köket, och Pippi SKREK:

- NU SKA HÄR BAKAS PANNEKAKAS,
NU SKA HÄR VANKAS PNNKANKAS,
NU SKA HÄR STEKAS PANNEKAKAS.

Och så tog hon fram tre ägg och kastade dem högt upp i luften.
Ett av äggen ramlade ner i huvudet på henne och gick sönder, så att ägg-gulan rann långt ner i ögönen.
Men de andra fångade hon skickligt i en kastrull , där de gick i KRAS.

-Jag har alltid hört att äggula ska vara bra för håret, sa Pippi och torkade sig i ögönen.

Ni ska få se att det kommer att växa så det kanakar.
I Brasilien går förresten alla människor omkring med ägg i håret.
Men så finns där heller inte flintskalliga. Det var bara en gång , som det var en gubbe som var så tokig så att han åt upp sina ägg istället för att smörja dom i håret.
Han blev också mycket riktigt flintskallig, och när han visade sig på gatorna, blev
det sån uppståndelse så radiopolisen fick lov att rycka ut.

Medan hon talade , hade Pippi behändigt plockat upp äggskalen ur kastrullen med fingrarna.

Nu tog hon en tandborste som hängde på väggen och började vispa pannkakssmet, så att det stänkte kring väggarna.

Till sist hällde hon det som var kvar i en pannkaksslagg
som stod på spisen.

När pannkakan var färdiggräddad på ena sidan, kastade hon den halvvägs upp i taket så att den vände sig i luften och fångade den sen på laggen igen.

Och när den var färdig, kastade hon den tvärs över köket direkt på en tallrik som stod på bordet.

ÄT,SKREK HON, ÄT,innan den kallnar!

Och Tommy och Annika åt och tyckte , att det var mycket god pannkaka.
Efteråt bjöd Pippi dem stiga in i Salongen.

Där fanns bara en möbel. Det var en stor, stor klaffbyrå med många små, små lådor.
Pippi öppnade lådorna och visade Tommy och Annika alla de skatter , hon förvarade där.

Men mer om skatter i nästa avsnitt!

Trevlig, pannkaksveckoslut!

Marja Kolu, fullproppad av antibiotica och svartvinbärssoppa och bananer ...

LUOVA ARKI!

Heips!


Hilluminen ja räyhääminen kiinteistön edustajalle ja isännöitsijälle kaatosateessa ja tilanteen kuvaaminen tiistai-iltapäivänä höttöisestä pihasta tuotti tulosta;

Toista viikkoa jatkunut nuha kehittyi POSKIONTELOTULEHDUKSEKSI!
Eipä ole ennen tullut podettua!!
10 PÄIVÄN KUURI ja neljä päivää sairaslomaa.
Tulosvastuu siirtyy henkilö X:lle!

Tänään laadin autoan vajoamisesta pihan urakoitsijalle raportin taphtuneesta , kuvien kanssa.Ja naapurin lausunnon.
Kysymys on periaatteesta ja toisten ihmisten kunnioituksesta.

Olen sitä mieltä, että me Saunatien ja Valajankadun asukkaat olemme joutuneet
liian kauan kokemaan melkein ikkunoista - 10cm päähän tulevaa valtavaa kauhakuormaajaa ja kuorma-autoa,stressaavaa meteliä ilman hyvitystä vuokrissa, vaikka esim omasta ovesta ei välillä päässyt pihalle sekä ylimielisiä asuntoyhtiön kirjeitä, joissa vuokrasopimus muuttuu 4 Kuukauden sisällä pikaiseksi vuokrasopimuksen irtisanomiseksi.

Eikä mitään pahoittelua tai selitystä vaikka kaivuutyöt aloitettiin kuukaudeksi väärästä kohtaa ja sitä paikkailtiin sitten kuukausi ja taas aloitettiin uudesta paikkaa sama rylläys.

Vuokralla asuvat tuntuvat kuuluvan paarialuokkaan tässä maassa, itse olen halunnut asua vuokralla, koska en ole varma viihdynkö 20 vuotta samassa paikassa tai onko minulla vakituista tuloa käyttää muihinkin lainoihin kuin omaan riskialttiiseen työhön liittyvään.Materiaaleihin. Näyttelyihin. Tai lapseni elantoon ja harrastuksiin.

Ruotsissa suhtautuminen vuokra-asujiin ei ole koskaan ollut yhtä mustavalkoista.
Eikä leimaavaa.
Tietty vapaus on säilynyt kun on asunut vuokralla.Enää sitä ei ole kun vuokra-asunnot myydään alta pois.
Maassa , jossa on tilaa ja lääniä ei ole varaa tarpeelsieen vuokra-asuntojen määrään.Ja miten niin ylesihyödyllinen SATO tekee bisnestä niinkuin näilläkin taloilla , asukkaiden kustannuksella.

Nyt tuntuu , että on pakotettu ottamaan halpakorkoinen laina 40 vuodeksi ja hankkia 25 neliön asunto.

Mikä on tavallisen yksilön vaikuttamismahdollisuus omassa yhteisössä, sanoisin että mahdollisuudet ovat olemattomat.

Tällaisena aikana huomaa kulttuurin merkityksen; hyvän kirjan , runon , musiikin , kuvien tuoman lohdun ja ylevöityksen . Ja tietenkin hyvät ihmiset , jotka jaksavat kiinnittää huomiota oikeisiin elämässä arvokkaisiin asioihin kuten , että kaikilla ihmisillä on oikeus hyvään, turvalliseen elämään. Varallisuuteen ja asemaan katsomatta.

Asuminen on osa turvallista elämää.
Ja vapaus valita , miten asuu.

Lumi toi VALON.

Josta tulee mieleen kaksi hyvää kirjaa Timo K: Mukan Lumen Pelko ja Peter Höegin
Lumen Taju.


Lämmöllä

Marja

KYYKKY

HEIPS!

Onko parempaa ajoitusta kuvataiteilija Jouni Airaksisen animaatiolle KYYKKY, jonka hän teki minun voimistellessa mallina muutama vuosi taaksepäin.

WB-VALOKUVAKESKUKSELLA ja KUOPION MUSEOLLA on Pohjois-Savon Valokuvan Aluenäyttely
LIIK(ke)ETTÄ.
Airaksisen animaatio on nähtävillä WB -valouvakeskuksella-siinä saa yleisö kyykyttää.Tietokoneruudulla.

Näyttelyn avaa Suomen VALOKUVATAITEEN MUSEON johtaja ASKO MÄKELÄ 24.11.KLO 18.30!
Kutsukortissa kyykyttelen ja ulkojulisteessa ympäri Kuopiota- jostain syystä se huvittaa ja imartelee!

-Mennä päivien TAPAHTUMIA :

ranskalaisin viivoin

- keskiviikkona 23 palloa koko esikatselun
- torstaina TAVANOMAISTA ihmisen elämän kituutusta

-perjantaina piirsimme krokeja , hienoja tuli ja aina tuntuu,että voisi lopun elämän piirtää ihmistä, ainakin jos on innostava, sielukas malli ja luonnon valoa
ja katto korkealla ja hyvä hiili ja cansonin paperi alla!

-lauantaina päänsärky ja nouseva kuume

- sunnuntaina kuume nousee ja onnistunen eka kertaa eläissäni tekemään totaalisen likilaskuisen kakun, vaikka oli LUOMUMUNAT- tiesin jo vispatessa, että tämä ei sitten nouse, mutta kuume nousi-sänkyyn ja litroja mustaa herukkaa, ja uneen.

-maanantaina uusiksi powerpointtiesitystä mosaiikeistani.
Roope oli kasannut liian vähän tavaraa. Jouni korjasi. Syy oli minun kai,koska kässäri oli boheeminlainen.


-tiistaina työhuoneelle kasaamaan esittelymatskua maailmalle taas kerran-
punainen rullakkolaukku täyteen.

-klo 13. 15 saavuin SAUNATIELLE -sateen vuoksi ajoin suoraan ovelle koska purin ja lastasin mahdollisimman lähellä ulko-ovea ja ilma oli hirvee. Sakeana vettä.

-siirsin autoa sivumpaan, ettei olisi muiden asukkaiden tiellä ja HUMPS maa vajosi auton alta ja tajusin, että tämä ei lähde tästä omin avuin- tulin ulos autosta
ja siinä missä koko kesän oli oja oli nyt siis liejuinen höttökerros , eikä mitään varoitusta , vajosin jalkasinkin parikymmentä senttiä.

-Soitin pannarissa isännöitsijän toimistoon , sieltä tulee kaksi ukkoa( Nuorehkoja ja sanoo , ettei kuuluu heille ja sanovat minun ajaneen RUOHIKOLLE!!!!
Olin selittänyt kyllä ISSin toimiston keskuksen kahdelle puhelinvastaajalle tilanteen - ihmisille -

Miksikähän ne tyypit sitten tuli paikalle?

Kuvasin auton uponneena eri kulmista.Päällisin puolin rapa oli ainoa vaurio mitä autossa oli.
Soitin Vakuutusyhtiöön.

- Sitten kiitää paikalle vielä yksi, vanhempi,miespuolinen nero, eikä esittele itseään, huutaa vaan, että olet ajanut väärin!Kuulemma varsinainen isännöitsijä.

-Siinä on ruohokenttä.Hän jatkaa.
-Ja sitäpaitsi pihaan ei saa pysäköidä!
-Katso seinässä on merkki!
Ukko valistaa ja rientää samalla puhelin korvassa menojaan.
KIVAA PUHETTA!

-Koko kesän ja lokakuun autot, kuorma-autot ja traktorit ovat jyränneet ja olleet päivätolkulla pysäköitynä miten vaan!
Ihmiset on stressaantuneina sompailleet kaivuun keskellä!Aamuisin heti 5 cm päässä ikkunasta on näkyvissä iso rekan perälauta.

Nyt minun 10 minuutin lastauspysäköinti oli laiton !
Enkä siis huruutellut holtittomana pitkin ruoiikkoa vaan kääntäessä autoa toinen eturengas upposi akselia myöten syvään !

Entä jos ambulanssi ahtaassa pihassa uppoaa samaan paikkaan,vajoavaa kohtaa ei ole MERKATTU tai aidattu mitenkään.

Entä jos lapsi juuuttuu saappaineen liejuun!
Kai joku säädös on kaivuiden täytöllä, että se on lujaa maata!
Kai jotain käyttäytymismalleja on isännöitsijälle.

-Naapurin miehet olivat kanssani samaa mieltä.

-Menen ilmoittamaan asian ao piha-alueiden tarkastustoimistoon Tekniseen Virastoon. Saanpa selvyyden , että miten on pihan rakentaminen määritelty.Ihan sen verran ottaa aivoon. Tuollainen men.

-Hinaus sisältyy Kaskoon , joten puolen tunnin päästä auto oli liikkeellä kohti esittelytilaisuutta.


-Illalla toi posti vahvistuksen , että vuokrasopimukset Saunatiellä sanotaan irti ja asunnot myydään. 4 kk aikaa asua.

-Siinä sitä KYYKYTYSTÄ onkin jo yhdelle viikolle!

Hohhhoijjaaaaaa!

Rupean vihaiseksi ja ilkeäksi.

Eikös vaan?


Hyvää Yötä!

Marja

HÖNNÄ VAI LUMILYHTY?

HEIPS!

Kaikille kivaa½
Nyt mietn kumman ostan ;lumilyhdyn vai ravihevovosen?Kummastakin tiedän liian paljon!
Onnea kaikile voittaneille!

Marja

TAITEEN VIENTIÄ POHJOLASSA!

HEIPÅ ER ALLA , FATTIGA,RIKA,FULA OCH GAMLA!


Niin teen muutakin kuin istun lautakunnassa kerran kaksi kuussa tai seminaareissa, joita olen alkanut karsia ohjelmistostani - niissä kun pakkaa verenpaine nousemaan ja annan tilaa uusille ja tuoreille, luoville ajattelijoille ja esitelmöijille.

Kaikki oman taidetyön ulkopuolinen taiteen editämistoimintani-Siis VAPAAEHTOISTA- ei ole ollut turhaa- esim 2004 kuratoimani näyttely MUSTAA VALKOISTA - BLACK AND WHITE lähtee Tukholmaan ja Osloon Suomen Kulttuuri-instituuttien näyttelytiloihin.

Molemmissa paikoissa on pieni, mutta tehokas ammatilaisista muodostuva henkilökunta , joka vastaa kaikkien taiteen alojen esittelystä Oslossa ja Tukholmassa.
Yhdessä olemme heidän kanssa valinneet teoskokonaisuudet näyttelyihin.

Instituutit, jotka ovat Suomen Valtion rahoittamia maksavat pääosan näyttelykuluista , ja kahden taiteilijan matkat ja oleskelun.

Pohjoismaista yhteistä kulttuurivaihtotoimintaa ja kulttuurilaitoksia laittavat politiikot uusiin puihin- PITÄÄ OLLA KUSTANNUSTEHOKAS- NIFCA.N visuaalisten taiteiden, multimedian, digitaalisen taiteen instituutti lakkautetaan , Suomenlinnaan jäävät kyllä vierasateljeetilat , rahat suunnattaan kaikilla taiteen aloilla enemmän projketeihin- KEHITYSTÄ?

Pohjoismainen kulttuurinvaihto on ollut vilkasta ja laatuisaa ja lähentänyt kansoja - kuorot,kirjailijat,tanssijat, taiteen alojen opiskelijat ovat liikkuneet ja saanet ensimmäiset tuntumat kansainvälisyyteen näiden pohjoimaisten kulttuurirahastojen ja laitosten kautta.Toiminnalla on pitkät perinteet.

En usko , että Islannissa kuumissa lähteissä lilluneiden politiikkojen kehitysideat ovat kaikki kovin terveellistä rohtoa kulttuurin toimijoille.Kehitystyötä ja nykyaikaistamista tarvitaan , mutta sen tulee kohdentua todellisiin epäkohtiin ja resussien turhaantuhlaukseen.

No nyt kuitenkin on vielä instituuteissa näyttely- , ja esiintymistiloja.

MUSTAA VALKOISTA-
näyttelyn saaminen liikkeelle on ollut pitkäjänteistä ja hidasta , mutta nyt siis hieno näyttely jatkaa kulkuaan , toivottavasti Islantiin asti.
Näyttely muuntuu taiteilijoiden synnyttäessä uusia teoksia , mutta perusidea on korkealaatuinen, mielenkiintoinen veistoksista, tilateoksista, reliefeistä koostuva taide. Mitään erityistä teemaa ei ole. Jos omaperäisyyttä ei katsota siksi.

Toinen itselleni tärkeä hanke on Keski-Suomen Sairaanhotopiirin taidehankintatyöryhmässä aloitteestani käynnistetty Taidekokoelmista koottu kuvakirja. Ei kuitenkaan historiikki.

Kirjan kirjoittaa ja toimittaa taidehistorioitsija Marjo-Riitta Simpanen. Hänellä on ansiokas lista onnistuneita teoksia mm kuvataiteilija Juho Rissasesta ja Jyväskylän taiteilijaseuran 20-vuotishistoriikki ja useita taidekritiikkiartikkeleita.

Kokoelmat käsittävät liki 600 teosta - lahjoituksia ja taidehankintatyöryhmän hankkimia. Sairaanhoitopiirin taidehankintatyöryhmä täyttää
täysiä vuosia 20 tänä vuonna ja siihen siis ajoitettiin kirjan toimittamisen ja kirjoittamisen aloitus.

KSSHP:N Taidekokoelma on valtakunnallisesti suuri ja korkealaatuinen.
Keski-Suomen kulttuurirahasto myönsi luonnollisesti kirjahankkeelle isohkon apurahan tänä vuonna.Hyvä näin. Kirja tullee ulos ensi vuonna.


Nyt taitaa olla paras keskittyä enemmän omaan luovaan työhön - noilla asiantuntija ja kuraattorihommilla ei rikastu , jos tosin ei eläkkään.
Kuraattorin hommista maksetaan suolarahaa, mutta asiantuntijana esim em. toimikunnassa palkkana on yleinen arvostuksen ja kunnioituksen nousu-jos sekään- joita kumpaakaan ei voi syödä.

Olenkin muovaillut ahkerana palloja ja laattoja , styroxista koemalleja isompia mosaiikkiteoksia varten. Niistä pitäisi näyttely Beckerille syntyä tammi-helmikuun vaihteeseen.
Ja tietenkin olen täyttänyt apurahalomakkeita.Ja hilllinyt velkojia.

Keväällä ei luultavasti ole varaa istua kulttuurilautakunnassa avustuspäätöksiä tekemässä. Kulttuuritoimen johto ja kaupungin lakimies tulkitsevat kuntalain jääviyspykälää siten , että koko pykälän kaikkien avustusten hakijoiden kohdalla on jäävi , jos on itse työhuoneavustuksen hakijana -siis ei vain työhuonerapurahojen kohdalla, tulee käyttää varajäsentä koko avustusruljannsin ajan.
Varajäseneni on ollut vuoden Walesissa vaihto-oppilaana. Palaa Jyväskylään? helmikuussa. Juuri sopivasti.

Siis en tänä vuonna hakenut ym syystä työhuoneapurahaa , vaan olin jakamassa sitä muille- .Olin optimistina ja ehkä naiviina ajatellut myyväni runsaasti taidetuotteittani tai taidesovelluksia????? Jostan levisi yleinen optimismin hurma-aalto !1!!Nyt ei taida enää olla varaa olla hakematta ihan mitä vaan.

Ellei porukat kerää kolehtia !????
Tai voihan olla että idea tilatuista taidetoksista vuokratuen sijasta toteutuu ja voimme myydä teoksia julkiset tilat turvoksiin. Ja kaduille kanssa. Niinpä olisi taide kaiken kansan pällisteltävänä.Eikä fiineissä sisätiloissa.eikä tarttis pohtia jääviyksiä.

Siinäpä sitä torstaita.

Kaikkea ei kannata mainita tänäänkään. Vaikka mieli tietysti tekisi. Kilautan kaverille, jolla on jo korvat punaisena.

Heisulahopsanlaa sanoi Peppi kun Hevosen selästä tippu.

Pepissä on edellen draivia ja anarkiaa, joka virkistää tänä mykkyyden ja väljähtyneisyyden aikana aikuisenakin. Ja kuinka elävää ruåttia!Lukekaa pois!
Kirjastoista niitä Peppeja saa lainaan. Vielä kun kirjastoja on!


Heips!

Marja

PIPPI LÅNGSTRUMP FÅR GÄSTER!

Fortsätter Astrid Lindgrens bok av Pippi.



JAVISST , sa Tommy och kände plötsligt att det här nog inte skulle bli en av de tråkiga dagarna.

Varför skulle vi inte kunna äta frukost hos mej förresten, undrade Pippi.

Nä, som sagt var , sa Tommy, varför skulle vi inte kunna göra det?
Kom, så går vi!

- Ja , sa Annika, nu mesamma!

- Men först måste jag presentera er för Herr Nilsson, sa Pippi.
Och då tog den lilla apan av sig hatten och hälsade artigt.
Och så gick de in igenom Villa Villekullas fallfärdiga trädgårdsgrind uppför grusgången , som kantades av gamla mossbelupna träd, riktigt fina klätterträd såg de ut till, fram till villan och upp på verandan.

Där stod hästen och mumsade havre ur en soppskål.
-VARFÖR ALL I VÄRLDEN HAR DU EN HÄST PÅ VERANDAN? Frågade Tommy, Alla hästar han kände bodde i stall.

- TJA ,sa Pippi eftertänksamt.I köket skulle han bara gå i vägen.
Och han trivs inte i salongen.

Tommy och Annika klappade hästen, och sedan fortsatte de in i huset.
Ett kök fanns där och en salong och ett sovrum.

Men det såg ut som om Pippi hade glömt fredagsstädningen den här veckan.
Tommy och Annika tittade försiktigt omkring, ifall den där negerkungen skulle sitta i någon hörn.
De hade aldrig sett någon negerkung i hela sitt liv. men ingen pappa syntes till och ingen mamma heller, och Annika frågade ängsligt:

BOR DU HÄR ALLDELES ENSAM?


Hejsulahopsanlaa!

Marja

VASTIKKEELINEN TYÖHUONE!

Hei!


Eilen oli kulttuurilautakunnan kokous.

Meille esiteltiin ensimmäistä kertaa kulttuuripääkaupunkihanketta. Esittelijöinä kulttuuritoimenjohtaja
Elli Ojaluoto,hakemusta valmistelevat näyttelijä Kristiina Hurmerinta ja tutkija Sakarias Sokka.
Meistä osa ei ymmärrä miksi hanke on valmisteltu jossain ylhääällä, laajaa keskustelua ei käyty siitä onko hanke millään tavoin realistinen totetuttaa.
Kaupungin kulttuuritoimen säästöt ovat valtaisat, mistä siis saadaan rahoitus hankkeelle?
Keski-Suomen Elinkeinoelämältäkö?

Stavangerin kaupungin edustaja esitteli Stavangerin kaupungin kulttuuripääkaupunki 2008 hanketta. Siellä budjetti on 39 miljoonaa euroa- alueen öljymiljonäärit ovat antaneet rahaa hankkeeseen.Hän myös totesi, että hankkeen takana on paras olla laaja yksimielisyys alueella.

Helsingin kulttuuripääkaupungin projektipäällikkö Astor esitteli Helsingin kaupungin taannoisia , taisi olla vuosi 2000,taloudellisia ja sisällöllisiä realiteteetteja hankkeessa

Molemmat painottivat , että jos hankkeen takana ei ole laaja ja luja yksimielisyys ja kansalaisten tuki ja rahoitus järjestyksessä - FORGET IT!-

Mistä siis saamme sisältöjen tekijät Lasten ja Nuorten kulttuurihankkeiisiin jos alueen toimijoiden resussit ovat niin niukat kuin ne nyt ovat!
Toteutetaanko tapahtuma kulttuurin ostopalveluina esim Helsingistä tai Tampereelta?

Tarkoitan että Lasten ja Nuorten kulttuurissa ovat vahvasti mukana aina ammattitaiteilijat , ilman heitä ja heidän asiantuntevaa ohjausta ei ole minkäänlaista hyvinvointia tuottavaa kulttuuria!

Sanomattakin on selvää , että ihmiset ,joiden alueelta viedään kulttuurin peruspalvelu kuten kirjasto , eivät voi suhtautua myönteisesti hankkeeseen.

Itse en näillä tiedoin, näillä evästyksillä voi olla kuin kriittisen vastahankainen

Loppuvuodesta on hankkeen hakemusasiakirjan jättö OPM:lle. Kuullemme siitä sitten-
Kaupungin johtaja on antanut omasta budjetistaan 18.000Euroa hankkeen valmistelutyöhön.

Käsittelimme myös tulevan vuoden avustusten jakoperiaatteita:

Kulttuuritoimen johtaja tiedotti , että Jyväskylän Festivaalin 170.000Euroa Ja Jyzzin avustukset 16.000 euroa on siirretty sivistystoimen budjettiin ja siis pois meiltä !
Ihmettelimme tasapuolisuuden toteutumista avustusten jaossa ja lautakunnan asemaa ko . menettelyssä.
Perustelu oli se , että näin festivaalit saavat aloittaa sopimusten teon jo vuoden alussa.

Lisäksi käsittelimme tulevan vuoden avustuksia , jakoperusteita.

Kultturilautakunnan pj esitti taiteilijoilta tulleen idean , että kaupungin jakama työhuoneiden vuokratuki muutettaisiin siten , että taiteilijoita tilattaisiin teoksia tuen sijaan- näin taiteilijoiden mukaan MOTIVAATIO olisi parempi!!!

Tämän idean olivat esittäneet taiteilijat , jotka olivat kutsuttuina kaupungin kulttuuristrategiakeskustelutilaisuuteen - itselleni ei kutsua tullut-

Nimiä en tiedä.

Miten ajatus käytännössä toteutetaan: annetaanko jokaiselle taiteilijalle kaupungin tiloista pätkä käytävän seinää, jota hän maalaa kuukausivuokran tuen verran- loppuun tulee merkintä taiteilija N.N. on suorittanut kuukausivuokran tuen kaupungille!

Tuki on 25.000Euora vuodessa , jos sillä hankitaan iso veistos jonnekin , piirtääkö graafikot kasvot, veistäjät muovaa vartalon ja maalarit loihtii värillä loput!
Mielenkiintoista!

Asian esittäneillä taiteilijoilla ei taida olla minkäänlaista käsitystä julkisten taideteoskokelmien kartuttamisesta tai taiteilijan työn luonteesta!

Kokoelmia kartutaan hankimmalla alueen keskeisten tekijöiden teoksia siten , että niistä muodostuu mielekäs kokonaisuus ja sillä on alueellisesti merkitystä.
Julkiset teoshankinnat tapahtuvat pitkällä suunnitelulla ja yhteistyöllä.

Taiteilijat eivät kuukausittain suolla taidetavaraa ,aikaa saattaa mennä paljon , kuukausiakin , että mitään kelvollista ei välttämättä synny.

Työhuonetuki on kaupungin ainoa merkittävä , pysyvä tuki taiteilijoille.
Tällä suunnalla ainoa kehityssuunta on uusien työtilojen saaminen ja vuokratuen lisääminen.
Kaikki muutkin luovan työn tekijät työskentelevät julkisesti tuetuissa tiloissa.
Eikä heiltä vaadita pakkotyönä taideteoksia vastineeksi.

Tyhmyydellä ja itsekkyydellä ei tunnu olevan rajoja!

Marja

VIISAUS KATOSI BITTITAIVAASEEN!

Hyvää Iltaa!

Ei pitäisi lainata viisauksia, ihan voisi tyytyä omiin.
Mutta Torsti Lehtisen Kauneus kaipaus ja Hyvyys vai Totuus-kirjaa luen.
siinä verrattiin taidetta ja uskontoa tai siis että kun kaikki järjellinen maailma ihmiseltä loppuu tai ei riitä niin jäljelle jäävät nuo kaksi,joiden varassa hengailee.


Sununtai-aamuna Kallavesi yllätti meidät ja 50 kiloa hopekylkisiä muikkuja
ryysäisi verkkoon.

Siinä oltiin helisemässä, naapurustoon myytiin kilon pusseissa Kallaveden Hopeaa!

Mainion makuista eikä vaaraa lintuinfluenssasta!

Tämän päivän hinkkailin styroxia pyöreään muotoon pienoismallia varten. Eilen liimailin samaa materiaalia. Kätevä, kevyt aine kolmiulotteisten veistosten havainnollistamiseen.
Illan suussa pääsin jo maalaamaan palloja iloisesti sitruunan keltaisella, kadmiumkeltaisella ja cadmium ja crimsonin punaisella.

Ehdin vielä klo 19.30 Jyskän Varastomyymälään tarvikeostoille.
Siellä ei puute hyllyjä vaivaa ja melkein mahdottomiakin asioita löytyy!


eikun ruotsinkielistä huumoria kuunteleen nyt på TV!

HEIPS


MARJA

VIISAUTTA LAINAAMASSA!

Pippi långstrump åker fast av ljugande!

Gomorron alla goda och onda,


Pippi långstrump ,fortsätter sidan 17.

NU LJUGER DU ALLT sa Tommy.

Pippi funderade ett ögonblick.

-Ja, du har rätt. Jag ljuger, sa hon sorgset.

-DET ÄR FULT ATT LJUGA, sa Annika,
som nu äntligen vågade öppna munnen.

Ja, det är mycket fult att ljuga, sa Pippi ännu mera sorgset.
Men jag glömmer bort det då och då, förstår du.

Och hur kan du egentligen begära att ett litet barn som har en mamma som är
en ängel och en pappa som är en negerkung och som själv har seglat på havet i hela sitt liv, SKA kunna tala sanning alltid?

Och förresten, sa hon och strålade upp över hela sitt fräkniga ansikte, ska jag säga er att i BELGISKA KONGO finns det inte en endaste människa som talar sanning.
DOM LJUGER hela dagarna.
Börjar klockan sju på morron och håller på ända till solnedgången.

Så att om jag SKULLE råka till att ljuga någon gång, så får ni försöka förlåta mej
OCH KOMMA IHÅG att det bara beror på att jag var lite för länge i BELGISKA KONGO.

VI KAN VÄL VARA VÄNNER ÄNDÅ , SÄG?



Fortsätter nästa vecka!

Trevlig och ljöngfull weekend för alla!

Marja

Ps. Ostaisitteko catering -palveluja KESTITYSLEIRI - nimiseltä pitopalvelult
Siis KESTITYSLEIRI- Keltaisilla Sivuilla 2005!

ROMANTIIKKA SOPII MIEHELLE!

HEIPS!
Kapa ilahduttaa meitä AMA-galleriassa HERBAARIO 2 -näyttelyllä.
Käykääpä Kapan blogista linkin kautta katsomassa kuvia.

Romantiikka sopii paremmin miehille kuin esim. toiseksi uusimman TAIDE-lehden
miestaiteilijoiden ryhmäsessio wc.ssä , jossa imevät yhden vartaloa ja tietenkin kuvissa on läskiä ja verta!
Niitä asioitahan niin harvoin näkee!

Siis Onnea Kapa!
Nauttikaamme marraskussa kauneudesta ja herkkyydestä!

Heisuluhopsan!

Marja

PUOLUKKAHILLOLLE KASVOI PARTA!

Hei!

Ei, otsikko ei paljasta kuumeiluni aiheuttamia harhoja!Eikä ole Peppi Pitkätossulta lainattu!
Avasin jääkaapissa säilytetyn puolukkasurvosrasian- muovisen irtokarkkilootan,jonka Roopen mummo laittoi meille syksyllä muiden Savon metsän antimien kanssa.

Puolukat eivät ole siis geenimanipuloituja, tarhapuolukoita,vaan Vehmersalmen puhtaista metistä kerättyä!

Aika hurja näky oli kun puolukkasurvos oli hennon harmaan,parin sentin korkuisen
parran alla!

KääK!

Ennen vanhaan puolukat survottiin puutynnyreihin ja ne säilyivät omissa liemissään
vuoden jos kaksikin!
Taiteilija Antero Kare kasvattelee home ja muita viljelmiä kaurapuurosta,joita oli kokonaisia vuoristoja lasivitriineissä Kiasmassa tässä taannoin.

Olisikohan hän kiinnostunut partapuolukoista!

Muoviselle irtokarkkirasialleko puolukat suuttuivat ja protestoivat parrankasvulla ?
Lukeeko joku tiedenainen tai -mies näitä meidän arjen kemiajuttuja?

Haluaako joku extremeä ruokapöytään ja nauttia partaista puolukkasurvosta?
Onhan niitä kummia ruokalajeja kuten ruåttalaisten surströmming-joka on mädännyttä kalaa peltipurkissa!

Voiko parran poiston jälkeen muun survoksen syödä ilman seuraamuksia?Jos vaikka nauttimisen jälkeen kainalokarvat kasvaisivat puskiksi!????

Rauhaisaa Sunnuntaita!

Marja

ELVYTÄ KULTTUURI!

HEI!
NYDHON DHUHA !DENENÄ VALUU JA ON PUNAINEN!
Illalla se alkoi dnuha!!!
Ja aamulla HC:n kanssa oli sovittu työkeikka Saarijärven Museolle ,jossa piti tapaamamme museonjohtaja Kari Kotilainen. Tarkoitus oli keskustella ensi kesän näyttelyprojektista ja viimeistellä hakemuslomake kulttuurirahastolle!
Dhoh , ajelin Hovilantielle jossa Kikka tarjosi aamukahvit ja lähdimme matkaa, toki onnistuin ajamaan aluksi väärään suuntaan eli Tampereelle päin ja kääntyilimme Keljon marketilla tovin . Ndnuhan shyy!!!

Saavuimme puoli tuntia myöhässä Saarijärvelle ja Kari palkitsi sen viemällä meidät kaupungintalolle syömään hyvää jauhelihaperunavuokaa!

Saimme sisällöt näyttelystä paperille ja lähdimme klo 13 aikaan takaisin-
Siellä on kiva käydä, Saarijärvellä,museo on kaunis ja hyvin hoidettu.
Pihan veistospuisto ensilumessa oli kaunis!
Henkilökunta on vähän mutta tomeraa.
Ja kahvit ehditään tarjota aina!

Mutta!Iltaan!
Se vierähti JYVÄSKYLÄN TAIDE - JA TIEDESÄÄTIÖN kutsumana vietin Keski-Suomen museolla kulttuuritoimijoiden forumissa.Paikalle saapui 54 kutsuvierasta.
Politiikkoja, virkamiehiä ja taiteilijoita.

Aluksi meillle soittivat mitä mainiointa ja upeinta musiikkia puolen tunnin ajan Matti Ekman harmonikalla
ja Joonas Hirvelä viululla- aivan sielua hivelti- tilakin oli akustiikalta ok-eli 4.kerros.
Ohjelmassa mm P.de Sarasaten Andalusialainen Romanssi ja M.T. von Paradisin Sicilienne.

Tämän jälkeen tilaisuudessa oli kaksi pyydettyä puheenvuoroa.
Kirjailija Jarkko Laineelta ja kaupunginjohtaja Markku Anderssonilta.

Kirjailija Jarkko Laine puhui ilman tekniikkaa -jos sellaiseksi ei lueta A4:sia , joita hän plarasi.
Jarkko Laine oli ihan virmakas esiintyjä- jos joku oli luullut hänen urvahtaneen.

Jarkko Laine on vaikuttanut jo 5 vuotta Turun kulttuurilautakunnassa.
Hänellä oli samoja huomioita kuin itselläni virkamiesten ja politiikkojen kulttuurin
ja sivistyksen ymmärtämisestä.

Jarkko Laine oli ärhäkkänä ja puhui hyvin kansantajuisesti ammatimaisen kulttuurityön merkityksestä ja sen puolesta - hän totesi ettei kulttuuria voi tuottaa ja myydä kuin kaalinpäitä.

Yksi lause jäi hänen puheenvuorostaan erityisen mieluisana mieleen, lainaus kirjailija Haavikolta: Kulttuurissa tärkeimpiä ovat kulttuurintekijät ,taiteilijat.
Kulttuuribyråkraatteja on aivan liikaa; puolet voisi sanoa irti ja toisen puolen hirttää!

Kaupunginjohtaja Markku Andersonin puheenvuoro meinasi loppua lyhyeen: VIRKAMIEHEN TOSI YSTÄVÄ POWERPOINT ei suostunut lähtemään käyntiin ja 10 min kaupunginjohtaja
joutui improvisoimaan-lopulta ohjelma käynnistyi ja katsoimme "kovia " tilastoja
ikävien ja kipeiden kulttuurisäästöjen perusteluiksi-
Samaan hengenvetoon Kaupunginjohtaja totesi kulttuuripääkaupunkihankkeen etenevän suotuisasti valtakonesitossa- toisin kuin lähikrjastot, joiden kohtalo ponnautettiin
kaupungin hallitukselta taas ( 3.kerta) takaisin päätettäväksi lautakunnassa!!!!

Mutta kulttuuripääkaupunki hanke etenee ja KULTTUURI on kaupungin imaghollle tärkeä!

Welldone ja hellurie-

Lopuksi nautimmme Jaakkojen seurassa ja I-P:n ja Terjen kanssa buffetiltapalaa, salaattia monen moista ja pieniä, kolmion muotoisia leipiä erilaisin krumellurikoristein.
Keski-Suomen Museon Legendaarisessa Kahviossa.Ja keskustelimme kaupungin kulttuuristrategiasta.

Poistuessani museon henkilökunta aulassa ilmoitti , että talossa on täyspuhallus päällä,puhaltaa +19 asteista ilmaa , jotta patterit eivät jäätyisi- esim kahvion lämpötila oli 10 astetta. siksi siellä oli ylimääräinen, iso lämpöpatteri hehkumassa !!!!siis muutkin ovat kylmissä tiloissa töissä kuin minä!

Nyt räkä sotkee kirjaimet jodhen daidan paindhua nudhumaan!
Hyvää Yödä!

Marja

KÄPSÄSTI KÄVI TAAS SAMMOLLE!

Heips!

SAMPO on aina ollut edelläkävijäpankki, muistissa on vielä kun ex-pääjohtaja yritti valloittaa ameriikan ja kaikki muistavat miten siinä kölin alta vedettiin miljoonia markkoja kankkulan kaivoon.
Sittemmin SAMPO on kunnostautunut mm kulttuurin tukijana , Sammon muovikortteja ovat komistaneet aikalaistaiteilijoiden kuvat.

Nyt viimeksi kävi käpsästi: tuskin oli NiGTHWISH- joka koristaa uusinta Sammon muovikorttia- ehtinyt meikit huuhtelemaan kortin julkaisutilaisuuden jälkeen kun
negatiivinen julkisuus laskeutui hevimetallin raskaana SAMMON uuden NIGTHWISH -kortin ylle-

SAMPO-pankin kannalta väärä mielleyhtymä siirtyy tietty kortin visuaalisen ilmeen mukana käyttäjään-AHNEUS-TUHLAUS-

Näin ei olisi päässyt käymään jos SAMPO olisi tyytynyt vähemmän julkiseen taiteilijaan , jolle tapahtuvat asiat voi ennakoida ainakin kuukauden varmuudella etukäteen ja
laittanut korttiinsa esim minun taideteokseni KOLINA, jossa killuvat vuosisadan alun PUUSURVIMET ! Muistuttamassa nuukuudesta ja arjen estetiikasta.

Ainoa mielleyhtymä mikä meikäläisen mukana kulkee takuuvarmasti on ,että rahat ovat uhkaavasti hupenemaan päin taas tällä vuosineljänneksellä.
Varojen hupenemisesta on hyvä muistuttaa kansalaisia koko ajan.
Toisaalta liikkuva raha ei sammaloidu.
Parasta pankin näkökulmasta.

Sitten Saunatielle. Kotikadulle.

SAUNATIELLÄ valistuttiin taas.
Kuusi kuukautta on siitä, kun yleishyödyllinen asuntoyhtiö SATO myi asuntomme TAITOKAARELLE ja pihalla alkoi sen taivahinen kaivuu: männyt kumoutuivat ja kaivinkoneet kurvailivat pitkin pihoja.Kiina näkyi jo tunnnelin päässä!

Pihaamme kaivettiin puolen kilometrin pituinen ylen syvä kaivanto-ristiin rastiin, niin että edes ambulanssi ei päässyt naapurin sydänsairasta vanhusta hakemaan.

Mustia , jättiläiskokoisen lakritsin näköisiä putkia lennätettiin kuoppaan ja kivet
kumahtelivat maan alta pitkin piennarta-

oveen ilmestyi pikkulappu : RAKENNAMME UUSIA LÄMPÖPUTKIA JA -HUONEITA-VALITAMME HÄIRIÖTÄ.
Ei kestä kauan.

Sitten yhtäkkiä työt keskeytettiin useaksi kuukaudeksi.
Kaivausten ympärille ja pihaan ilmestyivät tutut, keltapunaraitaiset puomit, joissa oli logo JE-urakointi.

Ne puomit ja kaivannot ovat koristaneet pihaamme koko kesän ja nyt koko syksyn , roska-autokin lakkasi käymästä ja lehtipinot olivat korkeat kuin pylväät-ja rotatkin alkoivat löytää biojätelaatikon.

Kunnes mennä viikolla alkoi tapahtua ;pihaan ilmestyivät kepit ojan viereen ja kepeissä oli sinisiä liehuvia nauhoja -siellä täällä maassa oli sprayattu neonkeltaisia tai kirkkaan punaisia merkkejä.

Sitten satoikin jo lumi ja eilen aamulla seitsemän aikaan valtava kaivinkone alkoi kaivaa parinkymmnenen metrin päästä uutta ,pihanläpi halkovaa kaivantoa.

Entistä jo valmista kaivantoa purettiin ja jo maahan upotetut putket kokivat ylösnousemuksen ja kuoppaa alettiin luomaan umpeen ja maata haettiin takaisin kuorma-autoilla etäämpää.

Asukkaille ei enää liimattu tiedotuslappua oveen,eikä postikaan tuonut informaatiota.

Kysyimme pihalla kaivinkoneen kuljettajalta , että joko kaivavat auki koko pihan, niin että pitää kulkea parvkkeen kautta ja takapihalta?
Vai pääseekö illalla kotiin normaalisti jos nyt uskaltaa lähteä?

Ja mistä on kysymys!

Kaivinkoneen kuljettaja tiesi kertoa , että kaavoitus ei ollut valmis kun olivat alkaneet kaivamaan eka kertaa kesällä - ja niinpä JE-Jyväskylän Energia oli alkanut kaivaa väärästä kohtaa- siihen kohtaan josta nyt oli kaivettu, tulee SATO:n kerrostalo siis 150 metrin päähän nykytaloista.


Kalliiksi tuli JE-urakoinnille ja lopuksi ihan saletisti meille vuokra-asukkaille ja Jyväskyläläisille.

Että näin tietokoneen ja tehokkuden aikana saadan myllättyä perin juurin; maa kääntyy, komeat, vanhat mäntypuut - joita ei olisi saanut kaataa- kaadettiin
muutamana aamun tuntina-

ASUMME JUOKSUHAUDANTIELLÄ kirjaimelliseti todettiin naapurien kanssa.

Masentavaa on elo ollut kaikkien mielestä ollut kesä -syys kuoppien äärellä ja täysiä roskikiksia tuijottaen.


Mitä tekemistä tällä on taiteen tekemisen kanssa . Ei sitä koskaan tiedä!
Jossain se purkautuu tämäkin kokemuksen patti!

Heipsulahopsan!


Marja


PS

Pikku-uutinen kulttuuria arvostaville.
Kaupunginhallituksen pj OTTI kulttuuri- ja nuorisolautakunnan päättämän kirjastoasian Kh:n päätettäväksi.

Mehän äänestimme 8-5 siitä, että lähikirjastot säilyisivät vielä vuoden, koska korvaavaa seutukirjastomallia tai aluekirjastoja ei varmuudella ole muualla kuin visioissa.
Valtio ei osallistu uusiin kirjastohankkeisiin , ei uudisrakennuksiin , eikä kirjastoautoihin tulevina vuosina lainkaan.

Näin lautakunta halusi varmistaa kaikille lähiöläisille vanhuksille ja lapsille kulttuurin peruspalvelun vielä vuodeksi vaikka vähemmällä
aukiololla.
Varsinkin kun samoista lähiöitä siis lähtee jo nuorisotilatkin!

Mutta ei , meidän olisi tullut toimia KH:n raamin mukaan ja sulkea ainakin kolme kirjastoa jo ensi vuonna!
Asiantuntijalautakunta! Ja Pah!

Yli kävellään ja pöytää pyyhitään meillä luottamushenkilöillä!
Pitävät meitä aivan ääliöinä mitä ilmeisemmin.

Kaikesta huolimatta sinnitellään ja aivoja ja vastarintaa on lupa käyttää kaikkien!


Sama

PIPPI LÅNGSTRUMP FORTSÄTTER 60-ÅRS JUBLILEUM!

PIPPI MÖTER TOMMY OCH ANNIKA!


Vad som kom TOMMY OCH ANNIKA att särskilt spärra upp ögonen, det var apan
,som satt på den främmande flickans axel.
Det var en liten markatta, klädd i blå byxor, gul jacka och vit halmhatt.

Pippi gick gatan fram. Hon gick med det ena benet på trottoaren och det andra i rännsten.
Tmmy och Annika tittade efter henne så länge de kunde se henne.

Om en stund kom hon tillbaka. Och nu gick hon baklänges.
Det var för att hon skulle slippa vända sig om, när hon gick hem.

Då hon kom mitt för Tommys och Annikas grind, stannade hon. Barnen tittade på varann under tystnad. Till sist sa Tommy:

-VARFÖR GICK DU BAKLÄNGES?
-VARFÖR GICK JAG BAKLÄNGES? SA Pippi.
Lever vi inte i ett friit land kanske?
Får man inte gå, hur mna villl?
Förresten ska jag säga dej att i Egypten går alla människor på det viset och ingen tycker, att det är det minsta konstigt.

Hur vet du det, frågade Tommy. du har väl inte varit i Egypten?

-OM JAG HAR VARIT I EGYPTEN ! JO, DET KAN DUSKRIVA OPP ATT JAG HAR.

Jag har varit överallt på hela jordklotet och sett mycket konstigare saker än folk , som går baklänges.
Jag undrar vad du skulle ha sagt om hade gått på händerna
som folk gör i Bortre Indien?

HEJSOLAHOPSANLAA!

GUNATT

MARJA

KUMIA PALAA! BETONI HUUMAA!

HEI!

Otsikosta huolimatta en ole siirtynyt nettipornoalalle vaan juttu on arkinen ja työläs kuin 5 kilon maksalaatikko!

ETOLA:n erikoisliike Seppälän teollisuusalueella on siitä hieno paikka, että sieltä on saanut kumia,plexiä ja muuta jännittävää, ammattikäytöstä ylijäävää kunnon tavaraa kilohintaan .Ilman vaivaa.
Itse tonkien ja löytäen.

Nyt liike muutti isompiin tiloihin. Sama alue, 200 metriä rakennuksen toiseen päähän.

Mennä viikolla poikkesin Etolaan;tarvitsin paksua kumia useamman kilon ja ajelin Seppälän Teollisuusalueelle - siellä on aina ruuhkaa ja jonoja ja autoilun ihanuus loppuu niillä kulmilla justiinsa.

- Siis kun lopulta onnistuu pääsemään Etolan teollisuustarvikeliikkeeseen se on muuttanut ja kun pääsee sisälle eteen aukeaa pubejakin pitempi tiski.
Jonka takana ovat hyllyt,joissa tavarat.

Tiskin edus on täynnä jonossa seisovia miehiä , jotka kaikki ovat hiljaa , myyjät totuttelevat uudenkarheaan liikkeeseen ja suhailevat puikkien hyllyjen väliin. Entisessä liikkeessä sai itse marssia etsimään tarvitsemaansa.

Nyt tiski blokkeeraa asiakkaan ja jonotuslappuja ei ole, joten turvauduin aikani seisottuani suuvärkkiini( savolainen malli kaupassa käyttäytymiseen) ja kysyin ohikiitävältä myyjältä , että mistäs jämä kumeja saisi käydä keräämässä - myyjä katsoi kelloa ja totesi,että kumileikkaamon pojat ovat jo siltä päivältä lähteneet , tule ensi viikolla uudelleen!

No vältyinpä seisomasta mykässä jonossa pitempään ainoana naisena.

Eilen sitten yritin uudelleen- tällä kertaa kello 12.
Sama skenario kuin edellisellä viikolla. Tällä kertaa asiakkaita tosin paljon enemmän ja kaikki ihan kirkollisen hiljaa. Vertailun vuoksi on todettava , että
Savossa tila olisi täyttynyt puheesorinasta- kulttuuriero käytöksessä-

Ja taaskin olin ainoa nainen liikkeessä.
Tulee äkkiä kiusallinen olo , kun ei ole jonutusnumeroakaan turvana ....

Lopulta uskaltaudun kyökin puolelle , kysyäkseni josko kumipalasia on tällä kertaa
kertynyt.

Lasikopissa mieshenkilö kesken paperi selailun luo minuun syvän katseen ja tyytyy mittelemään minua kiireestä kantapäähän!Ilmeisesti pomo- kopin ovessa ei lue, että pysy pois -älä kysy

Täytyy reiluuden nimissä myöntää , että ulkopuolisesta tuntuu oudolta kun nainen kysyy keskellä päivää
irtokuminpalasia liikkeessä , joka tulvii testosteronia-

Edellisen viikon myyjä rientää paikalle ja hymyillen ohjaa minut hymyillen pois pomon tiskiltä , ennenkuin tämä ehtii katsomiseltaan virkata mitään.

Myyjä neuvoo minua menemään liikkeen taakse, ohi hyllyjen ja koppien ja kuminleikkaajien juttusille, sieltä löytyy muutaman hallitun lauseen välityksellä kasa irtokumeja ja lastaan sen 20 kiloa laatikkoon ja kannan tiskille ja myyjä lupaa ne minulle kahdella kympillä ja muovilaatikon kaupan päälle-

Kannattaa olla sinnikäs ja aukoa suutaan - kyllä se aina mykkyyden voittaa!
Ja nyt kumit palamaan!

Ei tullut nyt Peppi Pitkätossua illalla , kun jouduin kirjallisiin tehtäviin , joista saa leipää!
Ehkä tänään.


Julkinen liikenne lakkaa VÄHITELLEN Suomessa, tuki loppuu julkiselta liikenteeltä , se kun ei kannata, tiestön kuntokin syrjäkylille on niin ja näin- Aamu-Uutisetkin mainostivat Auton Tuunausta 3 naisihmisen voimin pitkään ja hartaasti- nyt vain kaikki hankkimaan oma eko auto!

10-kaistainen moottoritie molempiin suuntiin vailla rajoituksia Hangosta Karesuvantoon!Mulla on jo pikku diesel BMW!

Ja nyt kumit palamaan!Ja betonit valumaan!


Heips!

Spiidiä kyltyyriin!Taiteilijaeläke prosessissa!

Huomenta!


Puheilla on väliä!
Yllättävän nopeaa sain kriittiseen puheenvuorooni vastauksen;

Viikko sitten Keski-Suomen ja Etelä-Savon kulttuurirahastojen seminaari-iltapäivässä
käsittelimme Raija-Liisa Loisan Luovuuden Barometri -tutkimusta-Taiteen tekijän arkea maakunnissa ja puheenvuorossani muistutin mm kuinka tänäkin vuonna valtion varainministeri Antti Kalliomäki pyyhki taas kerran taiteilijoiden ja tieteilijöiden eläketurvan pois budjetista! Taiteilijoiden sosiaaliturvaa on junnattu 70-luvulta asti! Apurahat tulivat valtion talouteen 70-luvulla- apuraha on pysynyt alhaisena , 1200 Euroa kuukakaudessa synnystään saakka.

Apurahoilla on kuitenkin turvattu korkeatasoinen tieteellinen ja taiteellinen työ , joka muuten olisi mahdotonta toteuttaa.

Suomessa taiteen ja tieteen mesenointi on marginaalista verrattuna amerikkalaiseen ja keski-eurooppalaiseen vastaavaan.
Apurahajärjestelmämme taso on kehittämisen arvoinen ja toimiva systeemi.

Tänään uutisissa yllättäen kerrotaan , että apurahansaajat rinnastetaan yrittäjiin ja pakolliset eläketurvamaksut tulevat käyttöön vuonna 2007.
Eläketurvamaksun perusteeksi on HS:n mukaan saatu 19.800 Euroa.

Minun laskuopin mukaan tuolloin myös apurahojen summaa on nostettava , jotta raha riittää työskentelyyn ja maksujen maksamiseen.

Onkin kaavailtu , että valtio maksaa puolet ja apurahansaaja puolet eläketurvamaksusta.

Itse en kyennyt tännä vuonna maksamaan YEL-maksuja tarvittavaa määrää vaikka maksu oli minimi eikä kerryttänyt vielä edes tulevaa eläketurvaa, mutta on toiminimellä ja y-tunnuksella pakollinen.

En ponnisteluista ja huolimatta kyennyt myymään taidetta yhtä rivakkaan kuin esim auton renkaita tai perunoita!

Toivottavasti asiaa valmistelevat ottavat huomioon kaikki tarvittavan tiedon puolin ja toisin , jotta ikuisuusongelma saadaan inhimillisesti ratkaistua.


Toinen pikku-uutinen kertoo Keski-suomalaisessa , että Jyväskylän Kaupungin johtajisto puoltaa Jyväskylän kulttuuripääkaupungiksi hakua-
Lehden sivuilla sivistystoimenjohtaja ILOITSEE suopeasta ilmapiiristä .

Teemana on HYVINVOINTIA KULTTUURISTA!

Todella mielenkiintoista;
OLEMME KULTTUURILAUTAKUNNASSA TUNTIKAUDET KOKO SYKSYN KAMPPAILLEET 5 LÄHIKIRJASTON SÄILYMISEN PUOLESTA- LISÄKSI TEATTERI, ORKESTERI OVAT ISOJEN LEIKKAUSTEN KOHTEENA - MUSEOT ON MELKEIN LIKVIDOITU!


NÄMÄ KAIKKI LAITOKSET TUOTTAVAT TEKIJÖIDENSÄ VÄLITYKSELLÄ KORKEATASOISTA HYVINVOINTIA TASAPUOLISESTI KAIKILLE KUNTALAISILLE!

VIIVYTYSTAISTELU JATKUU -KUNNES VALTUUSTO PÄÄTTÄÄ KULTTUURIN MÄÄRÄRAHOISTA LOPULLISESTI!
Vastapuolet ovat olleet lehdissä useasti esillä.

Toivottavasti KULTTUURIPÄÄKAUPUNKIHANKE TARKOITTAA MYÖS HYVINVOINTIA KULTTUURINTEKIJÖILLE!

Hakeminen maksaa noin 200.000Euroa.

Kaupunki on lakkauttanut lähes kaikki taiteilija-apurahat ja julkisten teosten tilaukset ja Museon taidehankinnat ovat kutistuneet noin 25.000 Euroon tänä Vuonna.


Silleen sitä kenttää kuunneellaan.


Nyt lähden siirtämään puisen , muttei puisevan ESSU-veistoksen VAPON edustuspihalta - tilalle tulee sahan vanha, historiallinen hammasratas kivijalustalle- ESSU siirtyy talviteloille Ratamestarin Aukiolle.Hankasalmen Aseman taakse.

Veistos on myytävänä edelleen.Essussa on ruutukoristelu kuten puoliessuissa yleensä ja Essun hihnat ovat lennossa , Essu saa kyytiä välillä.

Martta-liitolle en ole vielä ESSUA tarjonnut.Enkä Nokialle. Hinta on nimellinen.


Katso kuva Kuvanveistäjäliiton verkkosivuilta.
Kestää ulkona ainakin 15 vuotta. Sisälläkin mahdollinen.

Lupaan Peppi Pitkätossu -annoksen iltapalaksi!

Tsemppiä kaikille Asunnottomille!


Stilllife Marja

Tekijöitä ja oikeuksia!

Tanja tulkitsee uutta lakia koska kaikki ei tajua mitä
se tekee, kannattaa katsoa niin tiedät:

http://milkboy.yone.fi/mirrors/www.vaalikone.info/crazy_karpela.html

================

Börjentaita!

PS
Sain juuri 2 kpl SINGEREITÄ pikkukorjaamolta, molemmat ovat vanhoja ja järeitä
ja nyt siis huollettuja ja seuraavat 20v ompeluelämää edessä -eikä maksanut ku 30 euroa korjaus!
Mummon kanssa lanka laulamaan ...

Marja

POIMINTOJA SAVON SANOMIEN KESKUSTELUPALSTALTA!

Hei!
Uhmaan Tanjan Tekijänoikeuslakia ja kopioin Savon Sanomien
lukijoiden keskustelupalstalta ( aiheena työttömät ja marjan poimijat, kommenttia 161 yhteensä)
parhaat palat!

Kyllä lähtee!


Työttömät marjoja ja sieniä poimimaan pakolla. (08.09.)

Miksi ei kuorma autoilla viedä näitä loisia ja työttömiä marjoja ja sieniä poimimaan.
Ovat ja lihovat kotonaan ja naivat kun työläinen lähtee töihin.
Teemme heille rahaa että saavat löhötä ja maata ja
juoda keppanaa. Voi helevetin helevetti.

Jalla

Haluan osallistua tähän keskusteluun >
Jallalle (08.09.)

Jätä työpaikkasi ja anna se jollekkin työttömälle. Moni ottaisi sen vastaan ilomielin. Voit sitten sinäkin jäädä kotiisi naimaan ja lihomaan muutaman sadan euron kuukausituloilla. Voi olla, että ennenpitkää tuo tyhmä katkeruutesi kääntyisi toiseen suuntaan!

työtön


Työttömät marjoja ja sieniä poimimaan pakolla. (08.09.)

Miten suomessa voi olla työvoimapula kun on niin paljon työttömiä??? kerrankin joku uskaltaa tiukkaan ottaa kantaa, yleensä kun työttömiä ei saa nimitellä saatikka tarjota töitä! työttömillä on aikaa siis miksi he eivät käytä sitä hyödyksi esim. marjastamalla ja sienestämällä. Saahan siitä lisää tuloja. Itse käyn töissä ja kerään myös sienet ja marjat talteen joskus olen kerännyt myös myyntiin..Ylös ulos ja metsään pysytään virkeämpänä ja työnhakukin maistuu paremmin..

Santtu
Hyvä Jalla (08.09.)

Voisitko katsoa Suomen Valtakunnan tukia?
Tietokoneestasi : Google / tuet.
Siellä tavaratalossa löytyy jokaiselle jotakin.
Kaikkea kannattaa kokeilla, saattaa vaikkapa tärpätä joku täky.

Venäläinen Veijo
Työttömät metsään (08.09.)


Ja kyyditykset voisi hoitaa perinteikäs Lapuan Liikenne ry.

V. Kosola


Loisena maataan (08.09.)

Voi voi sentään mikä katkeruus tuolla hyväpalkkaisella työllisellä on työttömiä kohtaan.
Jätä todellakin työpaikkasi ja tule loisimaan ja naimaan. Meitä on todella paljon jotka tulisivat sinun sijallesi töihin.



Toinen työtön
eivät kaikki pysty (08.09.)

Yleistät työttämiä liikaa. On totta, että osa vain lorvii kotona, mutta eivät kaikki. On varmasti paljon niitäkin, jotka mielellään keräisivätkin metsän antimet talteen, jos terveys sen sallisi. Itse pystyn tekemään normaalia päivätyötä ja lisäksi keräämään itselle tarvittavat marjat ja sienet. En kuitenkaan polvieni ja selkäni huonon kunnon vuoksi voisi kerätä marjoja myyntiin asti.


paapaa
Minunkin Bussiin (08.09.)

ilman liikennelupia soppii noin 10 henkeä.
Piru vie, että on puolukkaa metsät täynnä.
No mutta kun tuo Saila Raimo ei luvannut sitä tukea sen poimintaan, annetaan sen vain märäntyä sinne metsään.


Venäläinen Veijo
Uusi innovaatio: pakolla (09.09.)

Muut keräävät marjoja poimurilla mutta me työttömät pakolla. Upeaa, coolia! Kaikki työttömät liittykää yhteen, ylös ulos ja metsään marjoa poimimaan pakolla. Jalla varmaan tietää mistä näitä pakoja saa?

Pakosta työtön
Puolukkamarkkinat tukossa (09.09.)

Mitäs nyt kun puolukoita on jo laarit ja kaikki niin täynnä että oikein yli pursuu. Vastaanotetaan kyllä, mutta mitään ei makseta.
Jos maksetaan niin se on vain 50 senttiä kaikkine raakileineen metsän roskineen ja heinäseipäineen.

Marjakarhu
Työttömät marjoja ja sieniä poimimaan pakolla (09.09.)

Jalla on hyvä ja kertoo missä ne työpaikat ovat?
Kun lukee päivän lehtiä, Kuopion Kaupungilla on säästökuuri menossa. Osastoja suljetaan, osa-aikaisia vähennetään, uusia työntekijöitä ei oteta. Valtiolla puhutaan 17 000 henkilön vähentämisestä. Kahden eläkkeelle jäävän tilalle otetaan yksi uusi. Yleisradio irtisanoo 200 ihmistä. Ylen kunnon työntekijöistä tulee niitä sinun marjanpoimijoita.

Veikko
Joopajoo (09.09.)

Kylläpä töitä löytyy jos vaan jaksaa etsiä, eikä ole liian nirso. Itse olen opiskelija jolla on 2 osa-aikaista työtä sellaisella pienellä paikkakunnalla jolla työttömiä on paljon ja töitä ei kuulema yhtään... Siltähän tämä näyttääpi juu. Ei tietenkään voi yleistää mutta siltä monien työttömien tuttujenkin ihmisten tilanne näyttää, että ei edes haluta mennä töihin ja sitten valitetaan kun sosku ei maksa tarpeeksi rahaa.. Huhhuh.

Opiskelija sekä palkansaaja
Työttömät marjoja ja sieniä poimimaan pakolla. (09.09.)

Suomen maassa lääniä riittää niin marjojen poimintaan kun työpaikan hakuukin..mol:in sivuilla on 10406 avointa työpaikkaa + muilta rekrytointi kanavilta löytyy lisää. Veikko sairaanhoitajien paikkoja on 336 avoinna..tosi asia on että ei sitä työtä tulla kotiin tarjoamaan sen eteen joutuu tekemään töitä ja paljon..Muun luppoajan voi sitten samoilla vaikka metsässä. Menkää kimppa kyydeillä marjastamaan niin me tehdään ja lähelle pääsee hyvin kävellen. Juuri vein naapurille puolukoita ja sieniä niin saan häneltä omenoita..näin se toimii vaikka töissä olenkin..:)

malla
MARJANPOIMINTA (09.09.)

Annoin jo ajatukseni Sailaksen esitykseen.
Jallalla on hyvä ehdotus.
Mutta on huomattava että marjanpoiminta on työtä isolla T:llä,
Ei ihminen jota ei muutenkaan työntekeminen kiinnosta niin ei se pysty marjojakaan poimimaan.

Vielälisäksi kyllä töitä on jos tosissaan haluuaa.

Enne muuten työrajoitteista sanottiin laiskaksi.

RIKSU
Riksulle (12.09.)

Älä kuule höpötä jotta töitä olisi. Niitä ei ole muilla kuin eläkeläisillä. Hehän sanovat olevansa hyvin kiireisiä ihmisiä. Eläkeläislle kun ei tarvitse mitään maksaa ei edes marjoista. Palkanmaksajista tässä maassa huutava puute on, eikä muusta.

Marjakarhu
Monenlaisia työttömiä (12.09.)

Keskustellun aloitus oli turhan provosoiva.
Itse en ole ollut työttömänä päivääkään, mutta tunnen työttömiä.

Työttömyys voi olla ihmiselle hyvin lamaannuttava. Osa sairastuu masennukseen. Siinä tilanteessa ei jaksa hoitaa edes jokapäiväisiä askareitaan puhumattakaan ylimääräisistä töistä. Työttömyys aiheuttaa myös häpeän tunnetta. Työtön kokee itsensä epäonnistujaksi.

Osa työttömistä on kroonisia työn pakoilijoita, jotka käyttävät kaikki yhteiskunnan tukitoimet hyväkseen. Työn tarjoaminen on heille kauhistus.
En pitäisi ollenkaan pahana asiana terveiden työtä pakoilevien velvoittamista sienten ja marjojen poimintaan. Voisivat kerätä niitä ainakin omaan käyttöönsä, niin ei tarvitsisi alituiseen voihkia ruuan kalleutta.


Työllistetty
Hilkulla on ollut... (12.09.)

... rukous, että Jumala rankaisisi Mallaa, Riksua ja Jallaa työttömyydellä. Vaan enpä taida sittenkään sellaista kohtaloa pyytää, en edes pahimmalle vihamiehelleni.

Sitä vastoin kerron, että kävin keräämässä puolukoita poimurilla, liekö olisi ollut pakolla sen joutuisampaa. Uteliaisuus heräsi kuitenkin kuten aiemmin toisella kirjoittajalla, että mistä niitä pakoja saa, paljonko pako maksaa ja tuleeko pakolla puhtaammat marjat kuin poimurilla?

Pakolla pätkätöissä
Vielä mitä! (12.09.)

Tollanen terveyshenkinen keskustelu vie pohjan kansantaloudelta.Ei ne marjat sitä pyöritä.Kunnon työttömät jotka latkii viinaa ja kaljaa sekä käy sossussa,ne arvossaan.
Aatelkaa nyt et juoppo tarvii taksia,Alkoa,kaljakauppaa,lääkäriä,yms.melkein päivittäin ja joskus poliisinkin palvelua.Apteekkiakin,terveyskeskusta;niin sellainen ihminen on tarpeen.
Jos se vaan kävisi marjassa ja eläisi terveesti niin yhteiskuntahan halvaantuisi.Eihän me sellaista yhteiskuntaa ole rakennettu.
Työkkärissäkin jo meikäläistä alettais pitää sairaana.Mut ku kännissä suhauttaa toimistoon ja sanoo ettei löydy kiinnostavaa,niin sen ne ymmärtää.Ja tuulettaa tilat.


arau
Halvemmallakin voi kyykyttää (12.09.)

Työttömiä voi kyykyttää paremmin, jos järjestetään julkisia kyykytystilaisuuksia vaikkapa torilla. Jos nämä tilaisuudet videoidaan ja videot myydään katkeroitunelle työssäkävijöille, jotta nämä voivat sitten vapaa-aikanaan katsella työttömien kyykytystä. Tämän luulisi lievittävän tuota työssä käynnin tuskaa. Erinomaisen kyykytyksen johtajan löytäisi helposti esimerkiksi jostain Kuopion työvoimatoimiston johtavasta erikoistyövoimaneuvojasta. Vai mitä kummajaisia ne on?

Jo valmiiksi kyykytyksessä (koulutuksessa)
Helmikuu... (12.09.)

Jos tämä Suomen työttömyyden "hoito" pidetään ns. linjassa viitaten näihin ihan turhiin työttömille järjettäviin pakkokursseihin ja pakkokoulutuksiin niin marjanpoimintakurssit ja marjanpoimintaretket on silloin järjestettävä jossain tuossa esim. helmikuussa!

"marjastaja"
Ketä ovat nämä katkeroituneet vääristelijät? (12.09.)

Mikä ihme ajaa ihmisen kirjoittelemaan katkeroituneita järjettömyyksiä työttömistä? Kun ihminen joutuu työttömäksi niin siinä on ihan tarpeeksi tuskailemista talouden kanssa. Ei siinä enää tarvita, että itsensä epäonnistuneeksi kokevat työpaikkakiusaajat alkavat kivittää työttömiä.

Maija
Oikeilla nimillä (12.09.)



Saiskohan taiteilijaelämästä revittyä yhtä kiihkoista tekstiä!


Gudnait

Marja

VALKOINEN MIES VALLOITTAA MAAILMAA!

Heips!



Performanssitaiteilija Roi Vaaran halusin nähdä livenä Suomessa ja koska olin silloin kuvataiteen läänintaiteilijana ja olin kokoamassa Vaajakosken NAISSAAREEN
pokkitaiteellista näyttelyä kesäksi 2000 yhdessä maalaiskunnan kulttuuritoimen kanssa , päätin kutsua Roi Vaaran mukaan - silloin hän ei ollut täystyöllistetty eikä juhlittu kotimaassa - vielä- .
Hain hänet lentokentältä , hän saapui Berliinistä esiintymästä suurilta bisnesmessuilta, johon oli kutsuttu Black Market -ryhmä, jossa hän esiintyy.
Hän oli juuri saanut kutsun Lontooseen esiintymään ja kertoi että ensimmäisen kerran elämässä palkkio on kunnollinen 5-numeroinen.Hän oli iloinen.

Hän teki Nais-saaren Voimalan avajaisiin mieliinpainuvan esityksen -paikalla oli runsaasti kauniissa kesäilmassa avajaisyleisöä. Roi esitti aluksi klassikoitaan tummassa frakissaan ja sitten varta vasten Nais-saaren tehdyn performanssin- Performanssiin tarvittiin paloauto ja palokunta ja maalaiskunnan paloasema - joka muuten sijaitsee ihan Vaajakosken Voimalan vieressä-palokuntalaiset suostuivat mielellään esiintymään Roin teoksessa paloautolla ja letkuilla- ehtona oli , että jos tulee hälytys ,palokunta menee ensi sammuttamaan oikean tulipalon ja sitten taiteen palon!

Roin esitys oli niin vaikuttavan intensiivinen , että jalkani menivät vetkuiksi ja yksi nuori naiskatsoja pyörtyi!
Nais-saaren esiintyminen poiki Roille keikan myös Jyväskylän Taidemuseon avajaisiin samana kesänä-taisi olla Lumo tai Graphoca Creativa!


Myöhemmin tapasin Roin kun pyysin häntä Mäntän kuvataideviikoille , mutta hän ei ehtinyt sinne vaan lupautui listaamaan ja esittelemään ajankohtaisia performannsitaiteilijoita Mäntän näyttelyyn ja lopputulos oli onnistunut Renvallien hässäköineen ja Helinä Hukkataipaleen vetäessä sokeana kelkkaa läpi Mäntän.

Performanssitaiteella ei Suomessa elä.
On hienoa , että tämä taiteenlaji saa ansaittua arvostusta ja huomiota.
Ja että sen saa alan huippu ja tinkimätön tekijä.
Toivottavasti hän jaksaa täystyöllistettynä pitkään!

Valkoinen mies on saanut uuden,runollisen sisällön.

Mikkeliin lähti eilen aamulla Harjun Tilausajopysökiltä täysibussillinen kulttuurin valiojoukkoa Jyväskylästä
Kulttuurirahastojen seminaarin ,jossa käsiteltiin
Raija-Liisa Loisan kesken eräistä tutkimusta Luovuuden Barometri- välitarkastus ja kommentointi-Taiteilijan arjesta!

Sain istumapaikan kulttuuripolitiikan professorin ja taidetoimikunnan pääsihteerin välistä ihan keulasta! Hyvä Enne!

Nyt Luovuus ja Yritys kietoutuu uudella tavalla taiteilijan arkeen!

On Tärkeää muistaa , että taiteilijat ovat olleet tietoisia, että ammatinvalinnalla ei rikastuta- arvot ovat muualla - mutta ei siinä ammatissa pitäisi nälkäänkään kuolla-INHIMMILLISET JA KOHTUULLISET TOIMEENTULOEDELLYTYKSET on luotava taiteen alan ammattilaisille siitä huolimatta ,että he eivät tuotteista teoksiaan.

Tätä on monen vakinaisessa virkaturvasuhteessa elävän vaikea tai mahdoton tajuta-
Työtilaisuudet eivät synny virtuaalisesta avaruudesta!
Työtilaisuuksien edellytyksiä tulisi kyetä luomaan erilaisia keinoja käyttäen, ammattitaidolla.

Nyt syyllistetään herkästi taiteen tekijöitä konservatiivisuudesta, passsiivisuudesta- eivät kaikki ole taiteen Marco Bjurströmejä syntyessään- taiteilijoina työskentelee paljon sulkeutuneita ja ujoja ,jotka ovat alansa huippuja- Tähän saumaan tarvitaan supliikki paja!

Taiteilijoiden työnantajina toimivat pääasiassa kunnat ja kaupungit tarjoten työtilaisuuksia eri oppilaitoksissa vaihtelevissa pätkätöissä.

Joissakin kunnissa tilattaan vielä teoksia julkisiin tiloihin .
Yritykset työllistävät muutaman huipputaiteilijan!

Nyt kunnat säästävät rankasti!
Kaikki työt ovat kortilla , nimenomaan taidetyö!
Peräänkin kulttuurivaikuttajilta vastuuta hoitaa hommansa ,josta palkka nauttivat , että huolehtivat laajan taiteilijakunnan työtilaisuuksien säilymisestä.
Harvat taiteilijat saavat nauttia apaurahoista, ne eivät valtion lupauksista huolimatta lisääntyneet.
Uusia , rakentavia ratkaisuja tulee selvittää!

Ja puolustakaa ihmeessä taiteilijoiden omaehtoista galleriatoimintaa,joka loppujen lopuksi tuo leivän usealle!Eikä rasita kaupungin kukkaroa juurikaan!

Edelleen koulutetaan kulttuurituottajia runsaasti!Kysyn vaan mihin työhön!


Eilisessä seminaarissa puhui Jyväskylän Kulttuurilautakunnan puheenjohtaja professori Jukka Louhivuori.
Hän esitteli Jyväskylän Kaupungin Kulttuuristrategiaa.En puutu siihen . sitä voi lukea kaupungin nettisivuilta.

Lopuksi Louhivuorikertoi joidenkin taiteilijoiden esittäneen kulttuuristrategia kokouksessa( johon oli kutsuttu taiteilijoita), että kaupungin vuokratuki
voitaisiin muuttaa taideostoiksi taiteilijoilta!Osaksi!Näin kaupunki saisi vasteiketta avustukselle!

Pyysin Puheenvuoron ja totesin , että ajatus on täysin epärealistinen ja mahdoton!
Miten asia hoituu käytännössä , kuinkaa taataan ,että ostot kohdistuvat niin tasapuolisesti , että kaikki kykenevät maksamaan työtilan vuokran!

Nyt on jo osalla ongelmia saada työtä niin paljon, että pystyy hoitamaan työtilan vuokrat.

Vuokratuki on ainoa kulttuuritoimen merkittävä, pitkäjänniteinnen tuki kuvantekijöille, nytkö sitäkin rapautetaan!

Kysyin kuka tai ketkä taiteilijat asiaa esittivät, mutta en saanut vastausta!
Ilmoittautukoon minulle!Haluaisin tietää perustelut!

Sitäpaitsi taidehankinnoille on jo kaksi työryhmää julkisten teosten taidehankintaryhmä ja Taidemuseon taidehankintryhmä!

Tämä on järjestys!

On se hienoa kun yrittää edustaa ja puolustaa oman ammattikunnan asioita niin jotkut tunaroivat kaiken!
Alkaa tehdä mieli sulkeutua omaan kammioon tekemään vain omia asioita ja ajattelemaan vain omaa ryytimaata!

Eilisen kolmituntisen seminaarin päälle jatkoimme kulttuurilautakunnassa lähikirjastojen puolustuksella kolme tuntia!

Moraalinen voitto on meidän!


PS
Loisan tutkimuksen mukaan taiteilijat , joilla on paljon yhteistyösopimuksia ja aktiviteettia on hyvä toimeentulo- minun pitäisi olla miljonääri !

Tiistaita tunareillekin!

Marja

SEUDULLISTA EDULLISTA ATK-HUOLTOA!

Hei!

Kapa tuossa taannoin ihmetteli pesukoneen asentajien tuntiliksoja-
Jyväskylässä Tulostimen huolto tai ekaksi siis " kattominen" minimissääsn
75Eukkoa tunti!
Saman maksaa lelutulostin tavaratalossa.
Yhden firman edustaja sanoi , että tuntiliksa on kallis, koska on jatkuvasti kouluttauduttava!

Tulostimeni on kuitenkin vähän käytetty, kallis ja tulostaa kauniisti värit!
Joten kannatti kysellä korjausta ennen Tietokonekokoelman varastoon vientiä!

Onneksi tuli oltua Kihveli Soin raakalautatapahtumassa Hankasalmella ja siellä satunnainen matkailija katseli aseman ympäristöä laajemminkin ja sieltä löytyi mm.
Timpan Grilli ja Tuulan Kahvila ja Minkkisen ATK-huolto.

Minkkisen ATK-huolto on ihan tien vieressä kauniissa,siistissä,harjakattoisessa puutalossa.

Siellä tuntiliksa oli jo normaali ja inhimillinen.
Kone saatiin kuntoon päivässä-
Täällä suurkaupungissa olisi pitänyt odottaa kattomistakin noilla hinnoilla viikko!

PS Samalla perustelulla meidänkin tulee saada esim opetuksesta ajanmukainen palkka 100-120 Euroa Tunti!
Loppuisi itku ja valitus ja köyhyys!

Mehän olemme tauottomassa koulutuksessa ja kehityksessä -

Tänään en ehdi Pippi Långstrumpa-osioon , mutta ensi viikolla!


Tulkaapa Mikkelin tiistaina 11.10 paneeliin kuulemaan Raija-Liisa Loisan tutkimuksen välituloksia Taiteilijoiden Arjesta Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa, ilmainen bussikuljetus Jyväskylästä.

Mikaelin Salissa kommentoimme me kulttuurin valiojoukot tuloksia.

Nyt työntekoon kun vielä on vähän aikaa oman näyttelyn avautumiseen Galleria Beckerillä tammikuussa ja apurahakautta siis kolme kuukautta jäljellä!

Heipähei!

Marja

PELLEILLE KYYTIÄ!PIPPI LÅNGSTRUMPA FORTSÄTTER!

HEJSULAHOPSAN!OCH GOMORRON!


DEN VACKRA sommarafton då Pippi för första gången klev över tröskeln till Villa
Villekulla var TOMMY och ANNIKA inte hemma.

De hade farit bort för att hälsa på sin mormor en vecka.

De hade därför ingen aning om , att någon hade flyttat in i grannvillan,
och när de första dagen efter hemkomsten stod vid sin grind och tittade
ut på gatan , visste de fortfarande inte , att det faktiskt fanns en lekkamrat så nära.

Just som de stod där och undrade, vad de skulle göra , och om det möjligen skulle hända något TREVLIGT den dagen eller om det skulle bli en sådan där OTREVLIG dag, när det inte fanns något att hitta på, just då öppnades grinden till Villa Villekulla och en liten flicka klev ut.

Det var det märkvärdigaste flicka Tommy och Annika hade sett, som gick upp på morgonspromenad.

Så här såg hon ut:

Hennes hår hade samma färg som en morot och var flätat i två hårda flätor,som stod rätt ut.

Hennes näsa hade samma fason som en mycket liten potatis, och den var alldeles prickig av fräknar.

Under näsan satt en verkligen mycket bred mun med friska ,vita tänder.
Hennes klänning var rätt egendomlig.
Pippi hade SJÄLV sytt den.

Det var meningen att den skulle bli blå, men det blåa tyget räckte inte till.
Så fick PIPPI lov att sy dit lite röda tygbitar här och där. På hennes långa, smala ben satt ett par långa strumpor , den ena brun ,och den andra svart.

Och så hade hon ett par svarta skor , som var precis dubbelt så långa som hans fötter.

De skorna hade hennes pappa köpt åt henne i Sydamerika. för att hon skulle ha lite att växa i, och Pippi ville aldrig ha några andra.

Fortsätter i morgon- kanske-

Eilen Tuija , tuo reipas toiminnanjohtajamme Galleria Beckeriltä
ilmoitti , että minut on valittu
JYVÄSKYLÄN TAITEILIJASEURAN vierailunäyttelyyn MIKKELIN VALOKUVAKESKUKSELLE ensi vuonna!
Eli valoa pimeään!

Ihminen, taiteilijakin tarvitsee myönteisiäkin kokemuksia-
pysyäkseen luomiskuntoisena-



Ja nyt peltejä kantamaan Vaajakoskelle!

Ja iltapäivällä lasketaan miten kauas RUPLAT riittää!

Ei ainakaan Hovilantielle -
Eikä ainakaan kulttuuristrategia -tiedotustilaisuuteen Hippokselle torstaina!
Olen sisälukutaitoinen ja näitä puhuva pää -tilaisuuksia riittää ja samalla lakkautetaan joka päivä joku kulttuurin toiminta-

Nuorten Taidetyöpajakin on uutisten mukaan katkolla kohta!!!!
Kenelle niitä verorahoja sitten syydetään!


Terveisin Marja Saunatieltä -joka muuten on käännetty tilaamaani Huvfudstadsbladetin
kanteen ruotsiksi -painettuna RÖKBASTUVÄGEN -hienoa! Jännittävää!
Varmaan ihan oikea , alkuperäinen, historiallinen käännös!

EDVIN LAINEEN ja YRJÖ JYRINKOSKEN PALUUTA ODOTELLESSA!

HEI,

Savossa kuntien säästöt ovat lopettaneet maineikkaan ja maailmankuulun, kekseliään tanssiteatteriryhmän MINIMIN tilaukset kouluille.Ryhmä joutunee lomauttamaan työntekijöitään.
Johtuu kuntien rankasta säästökuurista, hädin tuskin perusopetus pystytään järjestämään.

Palaamme kouluissa aikaan , jonka me suuret ikäpolvet koimme 60-luvulla:
Kulttuuritilaisuudet ovat koko koulun bussimatka elokuvateatteriin kerran vuodessa katsomaan Edvin Laineen TUNTEMATONTA SOTILASTA ( on tosin edelleen lyömätön elokuva) ja täyteen ahdettuun jumppasaliin kuuntelemaan valtakunnan runoilijaa!

Mitäpä sitä enemmällä kulttuurilla ja loput kulttuurinautinnot saa kohta laajana digi-teeveestä.

Muuten viime lauantaiseuran haastattelema uusi liikenne-, ja viestintäministeri Susanna Huovinen ( Keski-Suomesta) totesi , että DIGI(T)aikataulussa pysytä
än! Hän totesi myös , että KÖYHILLE voidaan ajatella hankittavan valtion varoista digiboxeja- herttainen ajatus- kaikille kivaa!

Työnteko sujuu. Mutta aika loppuu!

Komeat,soivat kattoPellit lähtevät työhuoneelta uusiin seikkailuihin katoksi jälleen ja tiilet joutuvat moottoritien täytteeksi.
Näin taide ja arki kohtaavat ja muodostamme uusia kerroksia.Näin työhuone väljenee.

Vielä on upeita ,säihkyviä crimpelene-asusteita kaupiteltavana, löytyy Palokan kirpputorilta tai Kirristä tai Vaajakoskelta! Käykää tsekkaan kuun lopulla.
Rajoitettu määrä!

Ennakkotiedustelut allekirjoittaneelta.


Heips!

Marja

KIERIMINEN JA PYÖRIMINEN!

HEI!

Hepulijuttu.

Ylen Ykkösen aamutohtori tänä aamuna : Yleensä pyöriminen ja kieriminen sängyssä merkitsee , että on ongelmia ja vääriä tapoja.........minä kun luulin ,että mitään iloisempaa ja terveempää ei ole kuin pyöriminen ja kieriminen sängyssä.....


Jaaha, nyt sitten etsitään taas työhuonetta. Vaajakosken margariinitehtaalle ei ikinä tullut luvattua remonttia ja visiointi on sammunut.

Tila olisi ollut todellinen helmi erilaisille toiminnoille: elokuva, tanssi,petanque, erilaiset pajat.

Juoksinpa siis taas muutaman kymmenen palaveria tyhjän takia.

Minä en voittanut oikeassakaan lotossa, jolla olisin ostanut sen kauniin funkkistalon ja remontoinut.

Mutta valo ja tilat ovat hienot!Olen ollut onnellinen silloin tällöin työskennellässäni siellä.

Talvella tilassa jäätyy, koska kaikkialta vetää ja lattiakaivot eivät toimi.
Iso teollisuushissi toimii ja ikkunasta avautuu ratapiha ja metsän peittämä vuori.
Kerrankin on voinut työskennellä luonnonvalossa eikä montun pohjalle sijoitetussa ateljeetalossa , jossa kesälläkin joutui polttamaan valoja.

Menenkö rikki jos taas muutan!
Ainakin aikaa ja rahaa kuluu.
Kumpaakaan ei ole paljon.

Ja ainakin raivostuttaa kaikenlainen paskanjauhaminen kulttuuristrategioista.
Sain jatkoaikaa sosiaaliturvan pähkäilyn kanssa; nyt täytyy vain puolessa kuussa tuplata tulot ja hävittää menot!Sekös helppoa!
Ja jatkaa sitä rataa.
Tilauksia otetaan vastaan ympäri vuorokauden www.lafka.fi ja sieltä nettikauppaan!

Heiluen ja Huojuen!


Heipsulahopsantrallaa!

Marja

EDELLYTYKSIÄ JA KIRKASTUKSIA!

HEI!

Kultturilautakunnan enemmistö edellyttää.
Kulttuurilautakunnan vähemmistö ( lue allekirjoittanut)vastustaa kulttuurilaitosten ja kulttuurin alasajoa ja erityisesti kirjastojen sulkemista!

Suomen kieli on kivaa,sillä saa helposti vivahteita kielto- ja myöntösuuntaan.
Kulttuurilautakunnan enemmistön savolaistyylinen päätöslauselma antaa tulkinnanvapauden suuntaan jos toiseen!

Kirkastimme ja kristallisoimme perjantai-illan kokouksessa kaupungin hallituksen pyynnöstä
leikkausten vaikutuksista kulttuurilaitoksille.

Jäämme odottamaan likvidointeja....tai sitten tuntuvaa kulttuurimäärärahojen lisäystä budjetin.



Muuten onko meillä EDELLYTYKSIÄ hakea kulttuuripääkaupungiksi?


Hauskaa Viikonloppua !

Marja